Vuosi 2025 on takana. Ennen kuin kokonaan käännetään katsetta uuteen vuoteen, Kotimaan toimitus laati vielä katsauksen viime vuoden luetuimpiin juttuihin.
Tammikuun luetuimmassa artikkelissa Helsingin piispa Teemu Laajasalo kehotti herätysliikkeitä ottamaan lusikka kauniiseen käteen. Opastus liittyi virkakysymyksestä käytyyn keskusteluun.
– Koska minähän aina katson herätysliikkeitä vaaleanpunaisten linssien läpi, niin sanon kaikella rakkaudella, että ottakaa lusikka kauniiseen käteen. Tämä taistelu meni jo, Laajasalo sanoi.
Sleyn lähetysjohtajan Ville Auvisen vastaus Laajasalolle sai myös runsaasti lukijoita. Auvisen mukaan piispat voisivat ottaa lusikan omaan kauniiseen käteensä.
Helmikuussa Laajasalo ja Auvinen pääsivät sitten esittelemään kantojaan Radio Dein Viikon debatti -ohjelmassa, ja keskustelusta tehty referaatti nousi helmikuussa Kotimaan luetuimmaksi.
Virkanimitykset kiinnostivat myös: kirkkohallituksen kansliapäällikön tehtävään jätettiin 14 hakemusta ja Espoon seurakuntayhtymän viestintäjohtajan tehtävään peräti 48 hakemusta. Kummatkin uutiset vetivät runsaasti lukijoita.
KESKUSTELU LÄHETYSJÄRJESTÖJEN roolista jatkui maaliskuussa. Kansanlähetyksen sisäinen kysely kertoi, että ”jos kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot, on luovuttava virallisen lähetysjärjestön asemasta”.
Urjalassa talvirippileiri jouduttiin keskeyttämään, koska ohjaajan epäiltiin käyttäytyneen ”epäammattimaisesti”. Myös uutinen kirkon työntekijöiden palkankorotuksista kiinnosti lukijoita.
Huhtikuussa huomiota herättivät kaksi ruotsalaista pappia, jotka söivät pitsaa ja joivat olutta, vieläpä rockmusiikin tahdissa. Varoitushan siitä lankesi (varoitus tosin myöhemmin peruttiin). Valmistautuminen kesäjuhliin oli huhtikuussa jo ajankohtaista, ja viime vuonna juhlat osuivat lähelle toisiaan Etelä-Suomessa.
Toukokuussa julkaistiin ruotsinsuomalaisista vanhoillislestadiolaisista tehty väitöstutkimus. Tutkija Anoo Niskasen mukaan uskonnollinen ryhmä on ollut monelle Suomesta Ruotsiin muuttaneelle sosiaalinen turvaverkosto.
VUOSI SITTEN keväällä keskusteltiin jumalakuvasta poikkeuksellisen paljon. Keskustelua ryydittivät kirjoillaan niin emerituspiispa Wille Riekkinen kuin eksegetiikan tutkijat Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola. Riekkisen haastattelu nousi luetuimpien joukkoon jo tammikuussa.
Toukokuussa myös arkkipiispa Tapio Luoma otti kantaa keskusteluun. Arkkipiispa muistutti, että jumalakuvat kehittyvät ja elävät ajassa. Olennaista on, että Jumala on olemassa.
— Siihen me kirkossa uskomme, Luoma sanoi Korimaan haastattelussa.
Toukokuussa kokoontui myös kirkolliskokous. 28 kirkolliskokousedustajaa peräsi piispoilta kantaa jumalakuvasta käytyyn keskusteluun.
MYÖS KIRKON avioliittokäsitys herätti keskustelua kirkolliskokouksessa. Piispojen tekemä esitys kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen kirjaamisesta kirkkojärjestykseen jäi hyväksymättä, koska se ei saanut taakseen riittävää määräenemmistöä.
Keskustelu avioliittokäsityksestä jatkui kiivaana sen jälkeen, kun piispainkokous antoi kesäkuun alussa pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta ei tule määrätä papille seuraamuksia.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Valde Palola piti Kotimaan haastattelussa huolestuttavana sitä, että pastoraalinen ohje normalisoi samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisen ilman kirkolliskokouksen hyväksymää säädösmuutosta.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan piispainkokous ei päätöksellään kävellyt kirkolliskokouksen yli.
KESÄKUUSSA NOUSI esille myös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ehtoollistoiminta Länsi-Porin alueella. Turun Arkkihiippakunnan tuomiokapituli kumosi seurakunnan myöntämän ehtoollisluvan. Samantyyppinen kiista nousi myöhemmin esille myös Seinäjoella, ja kumpaankin rukoushuoneeseen liittyviä päätöksiä on Kotimaan sivuilla seurattu aktiivisesti.
Heinäkuussa valmistauduttiin jo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran vaaliin. Seurakunta olisi halunnut järjestää välillisen vaalin, mutta tuomiokapitulin päätöksellä vaali järjestettiin kansanvaalina. Menettely herätti keskustelua mm. piispa Teemu Laajasalon motiiveista päätöksen taustalla.
Keskustelua käytiin eri näkökulmista pitkälle syksyyn, jolloin vaalissa lopulta valittiin kirkkoherraksi Päivi Vähäkangas. Uuden tuomiorovastin haastattelu nousi luetuimpien kärkijoukkoon joulukuussa.
Hyvin paljon lukijoita keräsi myös artikkeli, joka käsitteli kristinuskon varhaisvaiheita Suomessa. Kirjoituksessa haastateltiin arkeologi Juha Ruohosta Ristimäen kirkon kaivausten tuloksista.
USKONNOLLISET KESÄJUHLAT vetivät kävijöitä ennätysmäärän, ja Kotimaan toimittajien välittämiä tunnelmia luettiin paljon. Elokuun alussa Kotimaa vieraili myös Lähetyshiippakunnan kesäjuhlissa. Järjestön piispa Juhana Pohjola luonnehti paljon luetussa jutussa järjestöään ”kristillisen kentän tarkoin varjelluksi salaisuudeksi”.
Elokuussa nousi esille myös Vaasan suomalaisen seurakunnan työilmapiiri sen jälkeen, kun tuomiokapituli käsitteli työtekijöiden laatimaa kirjelmää. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli antoi myöhemmin lokakuussa varoituksen kirkkoherra Teijo Peltolalle, joka toivoi, että kaikki asiaan liittyvät asiakirjat tulisivat julkisiksi.
Elokuun lopulla Kirkkohallituksen täysistunto poisti Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen viralliset kolehdit vuoden 2026 kolehtipyhistä. Järjestöt eivät kuitenkaan menettäneet kolehtia tyystin, vaan viralliset kolehdit muutettiin suosituskolehdeiksi.
SYYSKUUSSA TULI kuluneeksi 125-vuotta presidentti Urho Kekkosen syntymästä. Kuukauden luetuimmaksi nousi kirjoitus Kekkosen uskonnollisuudesta ja minkälainen vaikutus lestadiolaisella isällä oli siihen.
Vuoden kuluessa Kotimaa on haastatteluissa esitellyt seurakuntien uusia kirkkoherroja. Syyskuussa luettiin runsaasti Kuortaneen kirkkohertaksi valitun Timo Kaukomaan haastattelua. Muutenkin pappien tekemiset kiinnostavat Kotimaan lukijoita – myös silloin, kun Espoon tuomiokapituli antoi papille kirjallisen varoituksen some-käyttäytymisestä.
Arkkipiispa emeritus John Vikström julkaisi syyskuussa Kotimaan blogissa laajan kirjoituksen kirkon keskeisistä keskusteluaiheista. Asiasta tehtyä uutista luettiin vielä enemmän kuin blogitekstiä.
Lokakuussa Kotimaa uutisoi Sleyn entisestä ja Kansanlähetyksen nykyisestä työntekijästä, koska sai pappisvihkimyksen Keniasta. Asia nousi myös piispainkokouksen agendalle, ja piispainkokous pyysi järjestöiltä selvitys asiasta.
Lukijoita kiinnosti myös arkkipiispa Tapio Luoman vastaus professori emeritus Jouko N. Martikaiselle. Luoma myönsi tietävänsä, että on ”aiheuttanut viranhoidossaan monille pettymyksen, eikä se tieto ole aivan helppo kannettavaksi”.
Lokakuussa kuohutti myös se, että Pohjois-Paippisten kyläkirkolla kokoontunut messuyhteisö ei saanut rukoushuonetta enää käyttöönsä.
Paljon luettiin myös ortodoksisen kirkon piispojen perusteluja, miksi sukupuolensa korjanneita ei voida vihkiä kirkossa avioliittoon.
MARRASKUUN LUETUIMMAKSI nousi artikkeli, jossa referoitiin kirkolliskokouksen keskustelua aloitteesta, joka koski varautumista kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen. Piispa Teemu Laajasalo piti aloitetta ”perkeleen työnä”.
Kirkolliskokouksessa purettiin edelleen myös pahaa mieltä, jonka aiheutti piispainkokouksen kesällä antama pastoraalinen ohje.
Kirkolliskokous keskusteli myös aloitteesta, joka koski joogan kieltämistä kirkkotiloissa. Enemmistö ei kuitenkaan katsonut uusia ohjeita tarpeelliseksi. Kotimaa jatkoi keskustelua julkaisemalla tutkijan näkökulman, jonka mukaan jooga taipuu myös rukoukseen.
Suomen suurimmassa seurakunnassa, Jyväskylän seurakunnassa oli loppuvuoden aikana avoinna kaksi johtajan virkaa. Kirkkoherran ja hallintojohtajan hakijoiden nimet kiinnostivat lukijoita. Joulukuussa jatkui myös vääntö Sleyn toiminnasta Porissa ja Seinäjoella. Sleyn perusteluja tuomiokapituleille luettiin runsaasti. Järvenpäästä puolestaan uutisoitiin kuinka Sleyn, Suomen Raamattuopiston ja Kansanlähetyksen yhteinen messuyhteisö jäi ilman toimintalupaa.
Ilmoita asiavirheestä