Sleyn hallitus ja paikalliset toimijat ovat toimittaneet vastauksensa Turun ja Lapuan tuomiokapituleille koskien luvattomia ehtoollisia Porissa ja Seinäjoella.
Sleyn messuyhteisöt ovat järjestäneet paikkakunnilla ehtoollisia ilman hiippakunnan tuomiokapitulin lupaa. Kumpikin yhteisö on myös jatkanut säännöllisten ehtoollisten viettoa sen jälkeen, kun Turun ja Lapuan tuomiokapitulit kesällä totesivat ehtoolliset luvattomiksi.
Syksyllä niin Turun kuin Lapuan tuomiokapitulit pyysivät Sleyn hallitukselta sekä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan piirivastaavilta selvitystä siitä, miksi ehtoollisenviettoa on jatkettu.
Kotimaa sai selvitykset tuomiokapituleista tietopyynnöllä. Niitä ei vielä ole käsitelty kapituleissa.
PORIN TAPAUKSESSA Sleyn hallituksen sekä Porin messuyhteisön pastorin Johan Helkkulan allekirjoittamassa selvityksessä kuvataan tilanteen taustoja. Selvityksen mukaan messuyhteisö on kokoontunut Porissa säännöllisesti yli viidentoista vuoden ajan.
Sleyn mukaan yhteistyö on koettu toimivaksi. Kun Teljän seurakuntaneuvosto ei enää myöntänyt lupaa ehtoollisenviettoon, siirtyi messuyhteisön toiminta Esikoiset ry:n tilaan Länsi-Porin seurakunnan alueelle. Länsi-Porin seurakuntaneuvosto puolsi äänestyksen jälkeen äänin 8–7 lupaa ehtoollisenviettoon esikoislestadiolaisten rukoushuoneella.
Turun tuomiokapituli kuitenkin eväsi luvan tämän vuoden kesäkuussa. Päätöstä se perusteli sillä, että rukoushuoneen lähellä on kirkkoja, joissa ehtoolliselle voi osallistua. Kapituli kiinnitti huomiota myös siihen, että ehtoollisenvietto rukoushuoneella oli aloitettu jo ilman lupaa.
Sleyn selvityksen mukaan tästä syntyi tilanne, jossa messuyhteisö näyttäytyy suhteessa seurakuntaan vastakkaisena ja ulossuljettuna. Vastauksessaan Sleyn edustajat kirjoittavat, että tilan antaminen erilaisille virkakäsityksille on monien kirkon pappien mielestä mahdollista ja tällaista valmiutta on niin naisilla kuin miehillä. ”Vapaaehtoista tilan antamista ei koeta väistämiseksi eikä syrjinnäksi, vaan toisen hengellisen elämän kunnioittamiseksi huolimatta siitä, että näkemykset eroavat toisistaan”, selvityksessä kirjoitetaan.
Siihen, miksi ehtoollisia on vietetty luvatta, allekirjoittajat vastaavat vetoamalla vastuuseen messuyhteisöstä: ”Yhteisön koko ja sen hengellinen tarve on kiistaton. Emme voi jättää näin suurta määrää ihmisiä ilman hengellistä kotia ja ehtoollisenviettoa.”
Selvityksen lopuksi allekirjoittajat pyytävät tuomiokapitulia myöntämään ehtoollisenviettoluvan Esikoiset ry:n rukoushuoneelle tai antamaan pastoraalisen ohjeen, jonka nojalla Sleyn järjestämät jumalanpalvelukset integroidaan osaksi kirkkomme työtä.
SEINÄJOEN MESSUYHTEISÖN tapauksessa Sleyn hallituksen ja Etelä-Pohjanmaan piirivastaavan Ari Juupaluoman vastauksessa todetaan niin ikään, että messuyhteisö on kokoontunut Hyvän Paimenen kappelilla jo neljäntoista vuoden ajan. Selvityksen mukaan messuyhteisön toiminta on rakentunut yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa.
Yhteistyöhön tuli ongelmia sen jälkeen, kun Inkerin kirkon pastori Matti Rusama aloitti syksyllä 2024 Etelä-Pohjanmaan piirin ja Seinäjoen Hyvän Paimenen kappelin pastorina.
Rusama sai luvan toimittaa ehtoollisen kerran tai kahdesti vuodessa. Selvityksen mukaan messut saatiin järjestymään niin, että ehtoollisosasta vastasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastori. Kun Rusaman toimintaa rajoitettiin edelleen niin, että myös puhe tai saarna jumalanpalveluksessa olisi mahdollista vain kerran tai kaksi vuodessa, päättyivät sopimusneuvottelut Seinäjoen seurakunnan ja Sleyn välillä tuloksettomina.
Myös Seinäjoen tapauksessa Sley vetoaa vastuuntuntoon messuyhteisön jäsenistä ja heidän ”hengellisestä nälästään”. Tästä syystä ehtoollisenviettoa on jatkettu ilman tuomiokapitulin lupaa.
Selvityksessä vedotaan myös siihen, ettei Sley ole pyrkinyt irtautumaan yhteistyöstä seurakunnan kanssa. Sleyn mukaan sen tarjoamia yhteistyön mahdollistavia joustavia ratkaisuja ei kuitenkaan ole haluttu käyttää.
”Messuyhteisöjä ei ole perustettu vastustaaksemme tai hajottaaksemme kirkkoa, vaan rakentaaksemme sitä”, selvityksessä kirjoitetaan. Allekirjoittajat painottavat, ettei messuyhteisön tarkoitus ole kilpailla seurakunnan kanssa vaan osaltaan täydentää kirkon elämään ja tarjota mahdollisuus muun muassa ”perinteisessä virkakäsityksessä” pitäytyville kirkon jäsenille.
Selvityksessä vedotaan myös siihen, että monet etsivät kodinomaista hengellistä yhteisöä.
Myös Seinäjoen tapauksessa allekirjoittajat vetoavat tuomiokapituliin, jotta se harkitsisi kysymystä ehtoollisenvietosta Hyvän Paimenen kappelilla uudelleen.
Lue myös:
Jo toinen tuomiokapituli perää Sleyltä selvitystä luvattomista ehtoollisista
Luvaton messu saattaa katkaista vuosikymmenten yhteistyön Kansanlähetyksen kanssa Sipoossa
Ilmoita asiavirheestä