Edustaja-aloite Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämisestä herätti pitkän lähetekeskustelun kirkolliskokouksessa tiistaina 4.11. aamupäivällä. Aloitteessa haluttiin, että kirkolliskokous antaisi Kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä selvitys sekä laatia ehdotuksia toimenpiteiksi hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämiseksi.
Aloitteen tekijät katsovat, että piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä ja sallivat kirkkojärjestyksen vastaisia toimia sekä antavat ”pastoraalisia ohjeita, jotka ylittävät, laventavat tai ohittavat kirkkojärjestyksen säädöksiä”. Tämän lisäksi aloitteen tekijät näkevät levottomuutta herättävänä sen, että Kirkkohallitus näyttää syrjivän kirkon omia lähetysjärjestöjä jättäen niistä kaksi ilman virallisia kolehteja ilman että siihen voi asianmukaisesti puuttua.
Aloitteesta käytettiin innokkaasti puheenvuoroja.
– Kirkon tosiasiallinen päätöksenteko näyttää siirtyvän virkamiesvaltaiseen järjestelmään, edustaja Torsten Sandell totesi puheenvuorossaan. Hän näki aloitteen ideana sen, että kirkkoon olisi luotava mekanismeja, joiden avulla voitaisiin tarkkailla hallinnollisia yliastumisia.
Edustaja Sanna Husso oli toista mieltä ja muistutti, että jo nyt on tahoja, jonne päätöksistä voi valittaa.
– Aloite herättää kysymyksen, onko kyse oikeusvarmuudesta vai siitä että oikeassa järjestyksessä tehdyt demokraattiset päätökset eivät aina miellytä tai piispainkokouksen toimivaltaa ei ymmärretä, Husso kysyi.
– Piispat kaappaavat vallan kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen. Se on kolaus niille, jotka kuvittelevat että tämän salin päätöksillä on merkitystä, edustaja Kari Simolin tuuletti.
Edustaja Jari Kemppainen puolestaan kyseli, onko piispoista valittamisen oikea osoite tuomiokapituli, jonka jäsenet ovat joko piispan kaitsennan alaisia tai työtovereita ja ainoa ulkopuolinen on maallikkojäsen.
– Valitukset pitäisi osoittaa neutraaliin instanssiin. Kapituli on vallan keskittymä, Kemppainen sanoi.
Se oli märkä rätti vasten kasvoja kirkolliskokouksen päätökselle.
Piispa Jari Jolkkonen totesi, että Kirkkohallituksen täysistunnon päätös kieltää viralliset kolehdit kahdelta lähetysjärjestöltä ilman perusteita ei kuulosta hyvältä hallinnolta ja ruokkii epäoikeudenmukaisuuden kokemusta. Hän totesi myös pitävänsä piispainkokouksen päätöstä pastoraalisesta ohjeesta kirkko-oikeudellisesti vääränä.
– En silti kannata aloitetta, hän totesi ja perusteli sitä sillä, että aina joku joutuu tekemään päätöksiä ja joku toinen joutuu pettymään.
Kirkolliskokouksen lainoppinut asiantuntija Juha Raitio muistutti tässä kohdin, että kuten teologia myös oikeustiede voi olla monitulkintaista ja näin on myös oikeusvarmuuden käsitteen laita.
– Edustaja-aloite viittaa formaaliin oikeusvarmuuden periaatteeseen, piispojen aloite taas faktuaaliseen. Oikeusvarmuuden periaatteella voidaan yhtä hyvin puolustaa aloitetta kuin pastoraalista ohjetta, Raitio totesi.
Edustaja Juha-Pekka Rusanen näki aloitteen pikemminkin kutsuna keskusteluun kuin loppuratkaisuna.
– Aloitteen nostamat kysymykset kirkon päätöksenteon oikeusvarmuudesta on hyvä keskustella auki. Ilman yhteistä tahtoa ei ole yhteistä järjestystä, Rusanen sanoi.
Edustaja Wiking Vuori kuuli aloitteessa häiritsevän sivuäänen.
– Minun silmiini näyttää siltä, että tässä aloitteessa väitetään, että pastoraalinen ohje rikkoisi voimassa olevaa kirkkolainsäädäntöä, Vuori totesi ja muistutti, että oikeuskansleri on saanut ohjeesta kantelun ja päättänyt, että piispainkokous oli ohjetta antaessaan toiminut lain puitteissa.
Myös edustaja Hanna Mithiku pyrki katsomaan aloitteen taakse.
– Aloitteen tavoite ei niinkään ole oikeusvarmuuden turvaaminen kirkossa kuin se, että ilmaistaan pienen vähemmistön tyytymättömyyttä siihen, että päätökset eivät menneet heidän tahtonsa mukaan vaan kirkolliskokouksen enemmistön tahdon mukaan, Mithiku totesi.
Edustaja Kalle Mäki nosti esiin Ruotsin mallin. Siellä kirkon päätöksistä on mahdollista tehdä valitus itsenäiseen valituslautakuntaan ja kysyi, olisiko meidänkin kirkkoon perustettava tällainen elin.
Edustaja Vuokko Vänskä totesi kunnioituksensa piispoja kohtaan joutuneen koetukselle pastoraalisen ohjeen takia.
– Se oli märkä rätti vasten kasvoja kirkolliskokouksen päätökselle. Kirkkoon on soluttautunut laittomuuden aika, jota piispat ovat edistäneet, Vänskä sanoi ja moitti sitä, että piispojen monitulkintaisen ja tahallisesti epäselvästi laaditun ohjeen takia avioliitosta päättäminen on liusunut seurakunnille ja tuomiokapituleille.
– Kirkon hallinto ja opetus näyttää sekamelskalta, Vänskä latasi.
Edustaja Liisa Kuparinen puolestaan koki nyt käydyn keskustelun sisältävän satuttavaa hengellistä väkivaltaa seksuaalivähemmistöjä ja piispoja kohtaan.
– Meillä olisi parannuksen teon paikka omassa kulttuurissamme. Osaisimmepa olla esimerkkinä muillekin kunnioittavasta keskustelusta. Haluan muistuttaa, että viime toukokuun kokousviikolla kirkolliskokous pyysi piispoilta ohjausta. Piispainkokous kiitettävästi vastasi tähän pyyntöön. Pastoraalinen ohje on ollut tärkeä ohje, Kuparinen sanoi.
Edustaja Markku Orsila puolusti piispojen pastoraalista ohjetta.
– Minulle piispainkokouksen ohje näyttäytyy toisella tavalla. Jos keskustelun keskiössä pidetään lähimmäiset, tämä oli varmaan aivan välttämätön ohje. Olemme täällä onnistuneet ylläpitämään ristiriitaa. Jotain piispojen oli tehtävä. Syntyi ohje, joka ei ole romahduttanut kaikkea vaan toi ainakin minulle luottamusta kirkolliseen päätöksentekoon.
Keskustelua seurasi äänestys. Puheenjohtajiston esitys oli, että aloite lähetettäisiin hallintovaliokunnan käsittelyyn. Edustaja Husso teki ehdotuksen, että aloite jätetään raukeamaan. Husson esitystä kannatittivat edustaja Lieke ja piispa Jolkkonen. Äänestyksessä edustaja Husson esitys voitti puheenjohtjajiston esityksen äänin 72—34. Yksi äänesti tyhjää.
Aloitteen olivat allekirjoittaneet Torsten Sandell, Marja Kuronen, Kai Niemelä, Juuso Kopperoinen, Eeva Pouke, Hannu Kippo, Miika Auvinen, Arto Antturi, Janne Kaisanlahti, Jari Kemppainen, Samuel Kopperoinen, Jouko Jääskeläinen, Vuokko Vänskä, Ville Auvinen, Arja Heikkinen, Göran Stenlund, Heikki Holma, Timo Vehviläinen, Juha Vähäsarja, Harri Saine ja Kari Simolin.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä