Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK, engl. CEC) erityiskonferenssi ”Kirkot haastatavat venäläisen maailman -ideologiaa” (Churches Confront The Russian World Ideology) on parhaillaan meneillään Helsingissä. Kokouksessa käsitellään Ukrainan sodan taustalla olevaa venäläistä ajattelua. Paikalle on saapunut noin 80 EKK:n jäsenkirkkojen edustajaa. Mukana kokouksessa on myös useita Ukrainan kirkkojen edustajia ja ukrainalaisia tutkijoita.

Eilen maanantaina konferenssin avajaisissa kuultiin Suomen molempien kansankirkkojen ja Suomen eduskunnan tervehdykset konferenssille. Arkkipiispa Tapio Luoma viittasi puheessaan siihen, että Ukrainan sodan suhteen sekä poliittisissa että ekumeenisissa diskursseissa on viime aikoina otettu taka-askelia sekä Ukrainan että Venäjän rooleista puhuttaessa.

– Vielä sodan alussa ei epäröity nimetä Venäjää hyökkääjäksi tai mainita avoimesti Venäjän tekemiä sotarikoksia. Venäjän ortodoksisen kirkon syvästi ongelmallinen rooli – ääni, joka pyhitti hyökkäyssodan ja tuki sotilasoperaatioita – tuotiin esille ilman mitään varauksia.

Nyttemmin tilanne on Luoman saaman käsityksen mukaan muuttunut. Eri puolilta maailmaa, mukaan lukien Eurooppa ja Yhdysvallat, voidaan hänen mukaansa kuulla venäläisen retoriikan kaikuja tai sitten vältetään ottamasta kantaa sotaan – ikään kuin kyse olisi kahdesta yhtä lailla sodasta vastuussa olevasta osapuolesta.

– Tämä muutos on ollut ilmeinen esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvostossa (KMN). Oli hämmentävää huomata, miten KMN:n keskuskomitea, jonka jäsen olen itsekin, oli tiettyjen sisällön pehmennyksienkin jälkeen kykenemätön yhteiseen lausuntoon Pohjoismaiden luterilaisten ja ortodoksisten kirkkojen kanssa koskien Venäjän Ukrainasta ryöstämien lapsien asiaa.

”Yhdysvaltojen ja Venäjän aktiivisuus on tärkeää, mutta se tarvitsee mukaansa myös Euroopan ja ennen kaikkea Ukrainan.”

LUOMA ILMAISI henkilökohtaiseksi kannakseen, ettei hän ymmärtänyt alkuunkaan Venäjän hyökkäyksensä perusteluna käyttämiä argumentteja.

– Vastaavasti minusta on vaikea käsittää, miksi niin monet vaikuttavat pitävän näitä argumentteja oikeina ja hyväksyttävinä.

Luoma kertoi pitävänsä ekumeenisten järjestöjen roolia nykyisessä tilanteessa hyvin tärkeinä. Niin kauan kuin hyökkäystä itsenäistä valtiota vastaan perustellaan uskonnollisilla argumenteilla, kirkkojen täytyy Luoman mukaan olla mukana puhumassa uskonnollisesti hegemonistista retoriikkaa vastaan.

– Jotta hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan kirkkoja voitaisiin vahvistaa, noiden kirkkojen pitää voida olla mukana kirkkojenvälisissä organisaatioissa. Tästä syystä arvostan suuresti EKK:n roolia, kun se on järjestänyt tämän konferenssin.

Luoma kertoi myös pitävänsä tärkeänä, että KMN:n eurooppalaiset jäsenkirkot tukisivat Ukrainan ortodoksisen kirkon pyrkimystä päästä KMN:n jäseneksi.

Luoman mukaan kaikki tiet kestävään rauhaan Ukrainassa ovat nyt tervetulleita.

– Tämänhetkinen Yhdysvaltojen ja Venäjän aktiivisuus on tärkeää, mutta se tarvitsee mukaansa myös Euroopan ja ennen kaikkea Ukrainan. Toivon ja rukoilen, että tämä konferenssi voi huomata noita teitä. Asia on sekä kiireinen että vaikea. Tämä konferenssi voi osoittautua vaikuttavaksi, kauaskantoiseksi ja hedelmälliseksi. Tästä syystä meidän on oltava avoimia, rehellisiä ja halukkaita ymmärtämään osanottajien erilaisia näkökulmia, Tapio Luoma sanoi.

”Ortodoksista teologiaa on käytetty siunaamassa väkivaltaa, oikeuttamassa valloituksia, muuttamassa Kristuksen ristiä imperiumin miekaksi.”

SUOMEN ORTODOKSISEN kirkon arkkipiispa Elia luonnehti konferenssia tärkeäksi, koska ”sisaremme ja veljemme Ukrainassa kärsivät paitsi fyysisestä väkivallasta, myös hengellisestä väkivallasta”. Elian mukaan hengellistä väkivaltaa on väittää, että heidän identiteetillään, kielellään, kirkollaan ja kansallaan ei ole oikeutta olla olemassa.

– Konferenssi on tärkeä, koska vääränlainen teologinen opetus leviää silloin, kun terveet äänet eivät puhu tarpeeksi selvästi.

Helsingin-kokoontumisessa kokoonnutaan Elian mukaan kristittyinä etsimään totuutta.

– Kokoonnumme, koska rauhan evankeliumi on vääristelty sodan evankeliumiksi. Kokoonnumme, koska pyhiä sanoja on pantu palvelemaan epäpyhiä tarkoituksia, Elia sanoi.

Viime vuosina on Elian mukaan nähty, miten ortodoksista teologiaa on käytetty siunaamaan väkivaltaa, oikeuttamaan valloituksia ja muuttamaan Kristuksen ristiä imperiumin miekaksi.

– Apostoli Paavalin sanoja laittomuuden hillitsijästä – joka on tarkoitettu antamaan toivoa pimeinä aikoina – sitä ovat käyttäneet sodan lietsomiseen ne, joiden mielestä Venäjä itse on Jumalan hillitsevä voima Antikristusta vastaan, ja että Ukraina on se taistelukenttä, jossa tämä kamppailu näyttäytyy, Elia sanoi.

Kaikkea tätä Elia piti syvänä hengellisenä erheenä.

– Kun idän kirkon isät muinaisina aikoina pohdiskelivat Paavalin mainitsemaa laittomuutta, he eivät osoittaneet mitään kansakuntaa tai poliittista voimaa. He osoittivat ihmissydämiin. Todellinen taistelukenttä on meidän sisällämme.

Kristus ei tullut perustamaan imperiumia.

ELIA VIITTASI Moskovan vallanpitäjien venäläinen maailma -ideologiaan, joka hänen mukaansa on ottanut omaan käyttöönsä kauniin opetuksen siitä, että Jumalan armo hillitsee pahaa.

– He ovat korvanneet tämän sillä, että yksi kansakunta, yksi patriarkaatti, pitää kurissa pahaa sotilaallisella voimalla ja poliittisella dominoimisella.

Elia muistutti, että Kristus ei tullut perustamaan imperiumia.

– Hän tuli tuhoamaan sen ristin kautta.

Elia lisäsi, että mikä tahansa teologia, joka siunaa väkivallan naapureita kohtaan, joka kiistää muiden kansojen vapauden ja arvokkuuden, joka tekee kirkosta valtion palvelijan – se ei ole ortodoksista kristinuskoa.

– Se on jotakin aivan muuta, heresiaa, voitaisiin sanoa, Elia sanoi tervehdyspuheessaan.

SUOMEN EDUSKUNNAN tervehdyksen konferenssille toi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho.

Puheessaan Halla-aho viittasi myös Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939. Tuon tapahtuman ja ajan muistot ovat Halla-ahon mukaan kertoneet pimeydestä, niin konkreettisesta kuin kuvainnollisestakin. Tietoa tapahtumista saatiin vähän ja kansakunnan tulevaisuus vaikutti epävarmalta.

– Tänään samanlainen pimeys on laskeutunut Ukrainan ylle.

Halla-aho muistutti siitä, että Venäjä ei kunnioita kansainväliseen järjestykseen kuuluvaa periaatetta valtioiden alueellisesta koskemattomuudesta.

– Venäjä pitää itseään ”veljeskansojen suojelijana”, riippumatta siitä, missä nämä ovat ja riippumatta siitä, haluavatko nämä suojelua tai pitävätkö ne itseään veljeskansana.

Halla-aho muistutti Vladimir Putinin maininneen kuluneen vuoden kesällä: ”Minne venäläinen sotilas jalallaan sitten astuukin, se on meidän.”

Venäläinen ikiaikainen valtioideologia on Halla-ahon mukaan kytkeytynyt uskonnollisiin ideoihin. Hän muistutti, ettei ajatus pyhästä sodasta Ukrainassa valitettavasti rajoitu ainoastaan Venäjän korkeimman johdon ajatteluun.

– Mitä enemmän uhreja ja uhrauksia, sitä pyhemmäksi sota tulee.

Halla-aho totesi, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko ovat molemmat Venäjän hyökkäyksen vuoksi keskeyttäneet oppikeskustelunsa Moskovan patriarkaatin kanssa. Monet kirkot Euroopassa ovat hänen mukaansa nousseet vastustamaan tätä sotaa ja vaatimaan rauhanpyrkimyksiä.

– Poikkeus joukosta on Moskovan patriarkka Kirill. Hän on alusta lähtien tukenut Putinia ja tätä sotaa. Hän on hylännyt kansainvälisen oikeuden, mutta myös kristinuskon perustavia periaatteita: älä tapa, älä varasta, älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

”Pimeyden keskelläkin Ukrainassa on toivoa, kuten Suomessa oli yli 80 vuotta sitten.”

HALLA-AHO TOTESI, että Suomessa rukoiltiin sodan aikana enemmän kuin muulloin, niin kodeissa kuin rintamallakin.

– Pyhä ehtoollinen juuri ennen taistelua oli tärkeä monille sotilaille. Toivo, usko ja isänmaa olivat sodan aikana suomalainen sanonta. Kun neuvostojoukkojen pommit tuhosivat kirkkoja, monet suomalaiset kokivat, että sodassa kyse ei ollut ainoastaan alueista, vaan se oli hyökkäys meidän identiteettiämme ja elämäntapaamme vastaan.

Ukrainassa tapahtuu Halla-ahon mukaan nyt samaa. Puheensa lopuksi Halla-aho palasi pimeyden teemaan.

– Raamattu opettaa, että joskus Jumala on erityisen lähellä pimeydessä, Halla-aho sanoi esimerkkinä Psalmiin 23 viitaten.

Halla aho totesi, että pimeyden keskelläkin Ukrainassa on toivoa, kuten Suomessa oli yli 80 vuotta sitten.

– Pimeys ei voi murtaa sellaisten ihmisten rohkeutta, jotka taistelevat oikeudestaan elää vapaina.

Jutussa siteeratut puheenvuorot pidettiin konferenssissa englanniksi. Euroopan Kirkkojen Konferenssin kokous Helsingissä päättyy keskiviikkona.

Lue myös:

Venäjän ortodoksikirkko on osa Kremlin vallankäyttöä, arvioi tutkija

Ilmoita asiavirheestä