Kotimaa selvitti, millaisia ovat evankelis-luterilaisen kirkon piispat. Kustakin hiippakunnasta haastateltiin lukuisia kirkollisia vaikuttajia, seurakuntien työntekijöitä, kirkon yhteistyökumppaneita sekä yhteiskunnallisia vaikuttajia ja median edustajia.
Kotimaa toteutti vastaavan jutun vuonna 2016. Paljon on kymmenen vuoden aikana muuttunut. Seitsemän piispaa on vaihtunut. Kahtiajakautuminen on syventynyt entisestään niin kirkossa kuin yhteiskunnassa, vaikka keskustelunaiheet ovat pysyneet pitkälti samoina. Piispantarkastuksesta avautuu kokonaiskuva piispoista sekä yksittäisinä persoonina että osana kirkon tämänhetkistä tilannetta.
Tarkat kuvaukset piispoista voi lukea 6.5. ilmestyneestä Kotimaasta. Netissä julkaisemme yhden kuvauksen päivässä. Aloitimme arkkipiispasta ja sen jälkeen etenemme aakkosjärjestyksessä. Kenttäpiispa Pekka Asikainen rajattiin jutun ulkopuolelle, sillä kenttäpiispan työ eroaa merkittävästi alueellisen hiippakunnan johtamisesta.
Raamattukeskeinen teologinen konservatiivi
Lapuan piispa Matti Salomäki saa kiitosta siitä, että hän kohtaa ihmiset ystävällisesti ja rauhallisesti, ja huomaa ympärillään myös pienet ihmiset. Hänestä huokuu toista, monen mielestä myös eri mieltä olevaa kunnioittava asenne. Toisaalta häntä arvioidaan myös introvertiksi, joka ei ota jyrkästi tai loivastikaan kantaa, eikä normaalisti ole keskusteluissa se aktiivinen osapuoli.
Salomäellä on kirkkoherravuosiltaan vankka seurakuntatausta, mikä näkyy myös siinä, miten hän piispansauvaa pitelee. Hän ymmärtää seurakuntien todellisuutta ja arvostaa niissä tehtävää työtä. Saarnaajana Salomäki on selkeä ja hyvä julistaja, joka osaa puhua yksinkertaisesti ja kansanläheisesti.
Yhdessä asiassa ollaan kaikissa arvioissa samaa mieltä: Salomäki on sisimmässään raamattukeskeinen teologinen konservatiivi ja se on värittänyt hänen piispallisia linjanvetojaan ja muita ulostulojaan. Häntä arvostetaan kuitenkin siitä, että tulkinnoissa hän haluaa etsiä yhteyttä ja yrittää vilpittömästi pitää erimielisen laumansa koossa.
Toisaalta hänen arvovaltansa on lakeuksilla joidenkin silmissä kärsinyt, koska hän käytännössä taipui piispojen viimevuotiseen pastoraaliseen ohjeeseen. Edes hänen jättämänsä eriävä mielipidekään ei tasaa tässä punnuksia. Arvioiden mukaan hänet valittiin piispaksi konservatiivien äänillä, nyt osa näistä traditionalisteista etenkin hyvin perinteisellä Etelä-Pohjanmaalla kokee piispan kääntyneen kirkkopoliittisten paineiden alla liian helposti liberaaliin suuntaan.
Salomäki osaa pysyä yhdessä sovittujen asioiden takana. Hänen linjanvetoihinsa ja hallintoonsa kaivattaisiin hiippakunnassa kuitenkin lisää jämäkkyyttä. Pasuunan ääni saisi myös olla joskus selvempi.
Yhteiskuntasuhteissa Salomäellä on yleisen arvion mukaan vielä kehitettävää. Esimerkiksi ekumeeniset asiat tai piispan yleinen verkostoituminen ovat jääneet turhan vähäiselle huomiolle. Harva myös muistaa, milloin Salomäki olisi viimeksi näkynyt alueen medioissa mieleen jääneellä tavalla.
Toisaalta myös Lapuan piispa joutuu nykyisin elämään sen kanssa, että kirkko on perinteisessä herätysliikehiippakunnassakin yhä harvemmin mikään yleinen puheenaihe.
Matti Salomäki
s. 1968
Pappisvihkimys 1994
Lapuan hiippakunnan piispa vuodesta 2022 lähtien
Piispasta sanottua: ”Matti-piispa hakeutuu seurakunnissa mieluummin ihan tavallisen kansan kuin eliittien pöytään.”
Työryhmä: Kaj Aalto, Vesa Keinonen, Seppo Kemppainen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Mari Teinilä, Noora Wikman ja Freija Özcan. Kuvitus: Matteus Pentti.
Lue myös:
Piispat syynissä: Arkkipiispa on täysjärkinen käytännön johtaja
Piispat syynissä: Kaisamari Hintikka on keskitien sosiaalinen verkostoituja
Piispat syynissä: Jari Jolkkonen on mielipiteitä jakava tahtoihminen
Piispat syynissä: Jukka Keskitalo on ahkera ja kuunteleva, mutta vaativa
Piispat syynissä: Teemu Laajasalo on hyvä sanoittamaan toivoa
Piispat syynissä: Mari Parkkinen on valovoimainen, mutta varovainen
Piispat syynissä: Matti Repo on klassisen teologian taitava myyntimies
Ilmoita asiavirheestä