Vuoden uskontouutinen on koronavirus ja kirkko

Tapani Rantala saarnasi itsenäisyyspäivänä Tampereen Aleksanterin kirkossa. Kuva: kuvakaappaus striimauksesta

Koronavirus ja covid-19-tauti ovat hallinneet vuoden 2020 uutisointia niin Suomessa kuin maailmalla. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien elämään ovat vaikutuksiltaan maailmalaajat. Muun muassa ulkomaanmatkailu on käytännössä loppunut.

Ei siis ihme, että koronaviruksen vaikutukset Suomen luterilaisen kirkon elämään ja seurakuntien notkea sopeutuminen uuteen tilanteeseen ovat vuoden uskontouutinen. Poikkeuksellisesti valinnan teki tänä vuonna Kotimaan toimitus. Aikaisempina vuosina mukana on ollut toimittajia myös eri medioista.

Kotimaa on julkaissut paperilehdessä ja verkossa lukuisia uutisia siitä, miten koronapandemia vaikuttaa seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen toimintaan. Ensimmäinen uutinen ilmestyi helmikuun alussa ja kertoi, että Suomen Lähetysseura evakuoi epidemian takia viisi työntekijäänsä Hongkongista.

Suomalaisiin seurakuntiin koronan vaikutukset alkoivat yltää maaliskuun alussa. Toimittaja Meri Toivasen 3.3. kirjoittaman uutisen otsikko oli: Seurakunnille ohjeet koronaviruksen torjuntaan – "Kaikesta kättelystä tulee pidättäytyä".

– On hätkähdyttävää ajatella, että tuolloin kättelemättömyys tuntui merkittävältä rajoitukselta, Toivanen sanoo nyt.

Keskustelu etäehtoollisesta

Seurakuntien sopeutuminen koronaepidemian aiheuttamiin rajoituksiin voidaan ajatella kokonaisuutena, mutta se voidaan myös jakaa pienempiin osiin, kuten kirkon digiloikkaan tai kirkollisten toimitusten sopeutumiseen poikkeusoloissa.

– Seurakuntien sopeutuminen koronapandemiaan on minusta uskontouutiseksi liian iso kokonaisuus, sama asiahan koskee suunnilleen kaikkea, mitä Suomessa ja maailmassa nyt tapahtuu, artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen epäili aluksi.

Koronarajoitukset poikivat muun muassa kirkollisen keskustelun etäehtoollisen viettämisen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta, mitä toimittaja Emilia Karhu piti kiinnostavana, kuten Jussi Rytkönenkin.

– Minusta riemastuttavan erikoista oli pääsiäisen aikaan Eero Huovisen lanseeraama ajatus siitä, että hän voi nauttia sakramentin jotenkin hengessä, etämessun aikana. Se oli Theology in the Making, aivan uusi aatos, Rytkönen kommentoi.

Jumalapalvelusten striimauksesta eli reaaliaikaisista verkkolähetyksistä tuli yksi seurakuntien elämää määrittävistä toiminnoista kuluvana vuonna.

Kotimaan elokuussa julkaistun uutisen mukaan kasteiden määrä laski vuoden alkupuoliskolla yli kolmella tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna. Syyksi nähtiin se, että keväällä syntyneiden vauvojen ristiäisiä siirrettiin kokoontumisrajoitusten takia kesään. Osa lapsista jäänee kokonaan kastamatta, uutisessa arveltiin.

Tyhjä hauta Jerusalemissa

Koronanviruksen vuoksi seurakunnat joutuivat järjestelemään monin paikoin uusiksi toimintaansa, myös rippikoulujaan. Suurimmaksi osaksi järjestelyt sujuivat hyvin. Kesän aikana kerrottiin kahdesta leiristä, jotka keskeytettiin toisella leirillä todetun koronatartunnan takia, ja lisäksi yhdestä leiristä, joka keskeytettiin koronaepäilyn takia. Syksyllä yksi leiri jouduttiin keskeyttämään, kun henkilökuntaan kuuluvalla todettiin tartunta.

Viime kesänä myös perinteiset herätysliikkeitten suuret kesäjuhlat jouduttiin perumaan tai ne toteutettiin verkossa.

Koronan vaikutus tuntuu kaikkien kirkkojen ja uskontojen elämässä ympäri maailmaa. Esimerkiksi pääsiäisenä Jerusalemissa Pyhän haudan kirkko oli suljettu.

– Sekin on uutinen, että hauta on suljettu vaikka Kirjan mukaan se oli auki, kivi oli vieritetty haudan suulta ja hauta oli tyhjä. Toisaalta yhteistä on tuo tyhjyys: ei Jeesusta eikä turisteja, kommentoi toimitussihteeri Päivi Puhakka.

Katolisen kirkon isot tilaisuudet pääsiäisenä ja jouluna Pietarinkirkon aukiolla on myös peruttu.

Vuoden mittaan uutiset maailmalta kertoivat myös muutamien uskonnollisten tilaisuuksien olleen tartuntaryppäiden alkulähteitä.

Suomessa otsikoihin nousi lokakuussa jyväskyläläinen pieni ranskankielinen, lähinnä kongolaistaustaisista koostuva seurakunta. Sen hengellisestä tilaisuudesta lähti liikkeelle kymmeniä koronatartuntoja ja karanteeniin määrättiin yli 700 ihmistä.

Jyväskylän tapauksesta kertonut Kotimaa.fi:n uutinen on sivuston vuoden kymmenen luetuimman jutun joukossa.

Moskeija, Raamattu ja jooga

Koronan lisäksi Kotimaan toimituksessa nostettiin esiin myös muita kuluneen vuoden merkityksellisiä uskontouutisia.

– Pidän turkkilaista näkökulmaa esillä ja sanon että maailman laajuudessa Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi oli melkoinen uskontouutinen. Se kiihdytti koko kristikuntaa, sanoo toimituspäällikkö Freija Özcan.

Myös muslimien pyhiinvaellus Mekkaan jouduttiin myös perumaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Siinäkin nähtiin ainesta vuoden uskontouutiseksi.

Presidentti Donald Trumpin esiintyminen Raamattu kädessä osana vaalikampanjaa noteerattiin myös itseään suuremmaksi symboliksi, joka liittyy Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston rooliin politiikassa.

Mobiilialustalle tehty Suomen Pipliaseuran Uuden testamentin käännös UT2020 on myös yksi vuoden uutistapahtumista.

Eri yhteyksissä – kuten Turun arkkihiippakunnan piispanvaalissa – nousi sosiaalisessa mediassa jälleen kerran kipakkaa sanavaihtoa joogasta yleensä ja erityisesti kristillisestä joogasta.

– Mietin, missä rinnakkaistodellisuudessa osa kirkon jäsenistä elää, kun vielä hyppäävät kattoon kuullessaan sanan jooga. Ihan sama kun sanoisi pöö pimeässä. En tiedä onko tästä vuoden uutiseksi, mutta vuoden ihmettelynaiheeksi kaupunkilaiselle kylläkin, kommentoi graafikko Gun Damén.

Vuoden uskontouutisia

Kotimaan aiemmissa kyselyissä vuoden uskontouutisiksi ovat nousseet seuraavat aiheet:

2019: Koulujen joulujuhlat. Apulaisoikeusasiamiehen linjaus, joka kielsi koulujen joulujuhlien järjestämisen kirkkotilassa.

2018: Piispat. Valinta pitää sisällään erilaisia uutistapahtumia, joita kaikkia yhdistää piispuus, korkea vihkimysasema kirkossa.

2017: Uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle. Samaa sukupuolta olevien avioitumisen mahdollistava laki astui voimaan 1.3.

2016: Aleppon kellot eli Helsingin Kallion seurakunnasta jopa kansainväliseksi levinnyt tempaus, jossa soitettiin surukelloja Syyrian Aleppon taistelujen uhrien muistoksi.

2015: Islam ja sen ympärillä erityisesti ääri-islamista käyty laaja keskustelu.

Lue myös:

Arkkipiispa valitsi vuoden uskontouutiseksi naisten uskonnollisuuden vähenenemisen