[Muokattu klo 10:22] Uskonto näkyi vuoden 2015 mittaan monenlaisissa uutisissa. Mikä niistä nousee vuoden uskontouutiseksi? Kotimaa kysyi asiaa eri tiedotusvälineissä työskenteleviltä ja uutisia tekeviltä toimittajilta.
Ehdotuksia vuoden uskontouutisiksi oli monia, mutta useimpiin liittyi islam tai sen ympärillä erityisesti ääri-islamista käyty keskustelu.
Yle Savon toimittajan Pekka Niiranen nimeää vuoden uskontouutisen yhdellä sanalla: islam.
– Se sisältää niin turvapaikanhakijat, ISIS-terroristit kuin suurmoskeijankin – ja paljon enemmän. Islamiin liittyviä asioita tarkastellaan päinvastaisista ja hyvistä yrityksistä huolimatta yhä varsin stereotyyppisesti, mutta siihen ovat suurelta osin syynä uskontoa väärinkäyttävät ja väkivaltaan turvautuvat islamistit.
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen nostaa vuoden uskontouutiseksi Ranskan terrori-iskut.
– Toinen iso asia on pakolaisvirta Suomeen saakka. Siihenhän uskonto ei suoraan liity paitsi, että seurakunnat ovat toimineet erinomaisesti pakolaisten vastaanottamisessa. Lähimmäisenrakkaus on noussut hienosti esiin, Jokinen sanoo.
Kalevan pääkirjoitustoimittaja Pekka Mikkolan mielestä vuoden kotimainen uskontouutinen on Suomen uskonnollisen kentän muutos muslimien määrän kasvaessa maassa nopeasti.
– Uutinen on merkittävä myös siksi, että uskonto on palannut marginaaliaiheesta suomalaisten suurten yhteiskunnallisten keskustelunaiheiden joukkoon, toki vielä enimmäkseen islamiin liittyen.
Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimies Kimmo Nevalainen pitää vuoden uskontouutisena hämmennystä islamista.
– Pariisin terrori-iskut ja pakolaisten rantautuminen Suomeen ovat jakaneet kansan. Samaan aikaan, kun arkkipiispa Kari Mäkinen on vedonnut laupeuden ja auttamisen puolesta, on pidetty rajat kiinni -mielenosoituksia ja tehty vastenmielisiä polttopulloiskuja.
Nevalainen arvelee, että ainakin mielenosoittajien joukosta löytyy itseään kristittyinä pitäviä ihmisiä, jotka kokevat islamin uhkana.
– Tilannetta ei auttanut edes Koraani-luentasarja, josta tyhmempikin kuulija olisi helposti huomannut, kuinka paljon Koraanissa ja Raamatussa on myös yhteisiä piirteitä.
Turvapaikanhakijat
Kirkko ja kaupungin toimitussihteeri Eira Serkkola tiivistää vuoden uskontouutisen muslimimaista tulevien turvapaikanhakijoiden virtaan Suomeen kaikkine seurauksineen.
– Ei ole ennen nähty vastaavaa, koskee koko maata, tapahtuu kotikulmilla, vetää ihmisiä vapaaehtoistoimintaan, teettää paljon työtä alan ihmisillä, pakottaa ajattelemaan kristinuskon ja islamin suhteita, kirkossa myös lähetystyön merkitystä.
Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela pitää vuoden uskontouutisena kokonaisuutta, johon kytkeytyvät sekä Isisin ja muiden ääri-islamilaisten järjestöjen terrorismi että turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan.
– Nykymaailman ymmärtämiseen tarvitaan entistä enemmän uskontojen lukutaitoa ja sen näkemistä, että ääriliikkeet ovat marginaali-ilmiö, valtaosa ihmisistä haluaa elää rauhassa. Positiivista ovat olleet uskontojen yhteiset rauhankävelyt ja -tempaukset.
Kalevan toimittaja Minna Akimo pitää vuoden uskontouutisena turvapaikanhakijoita ja keskustelua Islamista.
– Näissä uutisissa korostuu useampikin asia. Ensinnäkin kirkko itsessään on ottanut aktiivisen roolin turvapaikanhakijoiden parissa. Toisin sanoen, kirkko on teoilla näyttänyt sen, mikä kirkon toiminnassa on olennaista: muiden auttaminen silloin kuin on hätä.
Akimon mukaan kirkko on myös korostanut globaalia vastuuta tässä kriisissä.
– Turvapaikanhakijoiden myötä maassa keskustellaan Islamista tavalla, joka on varsin mustavalkoista. Tilanne korostaa sitä, miten hyvällä uskontojournalismilla on yhä enemmän tarvetta ja tilausta.
Kotimaan tuottaja Tuija Tiihonen pitää myös vuoden uskontouutisena turvapaikanhakijoita ja keskustelua islamista.
– Islamin nousu päivittäiseksi puheen- ja huolenaiheeksi on ollut merkittävin uskontouutinen, koska se tuo samalla uskonnon ylipäätään vahvasti kansakunnan agendalle. Enää vaihtoehtoina eivät ole kristinusko ja ateismi tai materialismi.
Tiihosen mukaan nyt islam on uusi, levottomuutta herättävä toimija suomalaisellakin maailmankatsomuskentällä.
– Jotkut ihmiset ottavat uskonnon tosissaan! Jotkut harjoittavat uskontoa itsepäisesti, rukoilevat viisi kertaa päivässä! Tässä on maallistuneelle ja uskontoa marginaaliin ja yksityisasiaksi työntävälle Suomelle ihmettelemistä.
Helsingin suurmoskeijahanke
Kirkko ja kaupungin toimitussihteeri Pihla Tiihonen nimeää vuoden kiinnostavimmaksi teemaksi turvapaikanhakijoiden saapumisen runsaslukuisesti Suomeen sekä yleisemmin muslimien sovittautuminen täkäläiseen elämään.
– Ykkösenä tulee kuitenkin mieleen Helsingin suurmoskeijahanke taustakytkyineen.
Myös Kirkko ja kaupungin toimittaja Juhani Huttunen nostaa Helsingin suurmoskeijan vuoden uskontouutiseksi.
– Suurmoskeijahanke tarjoaa Suomen maaperälle kiinnittyvän perspektiivin koko laajaan Lähi-idästä lähteneeseen monimutkaiseen tilanteeseen, jossa on Pariisin terrori-iskujen perusteella aivan ilmeistä konfliktin tuntua.
Charlie Hebbdo
Essen toimituspäällikkö Ulla Lötjönen näkee, että alkuvuodesta puhuttiin Isistä ja Charlie Hebbdon terrori-iskusta sekä uskonnon- ja sananvapaudesta, loppuvuodesta turvapaikanhakijoista ja islamista.
– Tämä uskontoihin ja uskonnollisiin tunteisiin liittyvät keskustelu limittyy kokemukseen kansallisuudesta ja isänmaallisuudesta. Keskustelun ja ilmapiirin suuntaa Suomessa on erittäin vaikea ennakoida, mutta ilmeistä on, että tunteet kuohuvat vielä pitkään.
Isis ja Pariisin terrori-iskut, erityisesti Charlie Hebbdo, ovat Rauhan Tervehdyksen toimittaja Riitta Hirvosen mielestä vuoden uskontouutisia.
– Tapahtumat syöksivät Euroopan radalle, jonka päätepysäkkiä – jos sellaista onkaan – ei vielä tiedä.
Kotimaan toimittaja Emilia Karhu sanoo, että ” vuoden järisyttävimpiä uskontouutisia taitavat olla ääri-islamistien terrori-iskut ja niitä seuranneet eri uskontojen edustajien yhteiset rauhanvetoomukset”.
– Merkittävänä pidän myös sitä, että on olemassa muslimiyhteiskuntien rauhanfoorumi, jota johtaa aktiivinen ja jopa henkensä uhalla rauhaa rakentava saudiarabialaisen yliopiston professori ja sunnioppinut sheikki Abdullah bin Bayyah. On tärkeää puhua julkisesti siitä, millainen uhka ääri-islam on. Samalla on tärkeää nostaa esille merkittäviä islamilaisia rauhanvaikuttajia.
Kysymys ehtoollisesta
Rauhan Tervehdyksen toimitussihteeri Elsi Salovaaraa on eniten hätkähdyttänyt Charlie Hebbdon toimitukseen tehty attentaatti.
– Tuntuu, että pommi-iskuja ja hyökkäyksiä on tehty maailman sivu, mutta se, että hyökkääjät tulivat suljettujen ovien taakse jonkun työpaikalle – ja vieläpä toimitukseen – sai asian tuntumaan pelottavammalta.
Salovaara ottaa esiin myös kirkon sisäiseen uskontouutiseen:
– Historiallisesti esikoislestadiolaisten irtautuminen voi olla todellakin merkittävä asia, mutta tavalliselle lukijalle se ei oikein avaudu.
Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen nostaa Salovaaran tavoin esikoislestadiolaisten skramenttiseparatismin Suomessa kirkon sisäiseksi uskontouutiseksi.
– Kansainvälisesti ja teologisesti merkittävä uutinen on, että paavi Franciscus sanoi, että luterilaisten ja katolilaisten ehtoollisyhteys voi olla ihmisten omantunnon asia.
Myös jotain muuta
Essen toimittaja Taneli Kylätasku sanoo, että ”kevään Hebbdo-isku ja Pariisin terrori-iskujen sarja ovat valitettavasti se kovin uskontouutinen”.
– Mutta minusta paavi Franciscus kuuluu edelleen Top 10 -listalle, vaikka ei tänä vuonna ihan kärkeen kuulukaan. Onnistuu kuitenkin jatkuvasti yllättämään positiivisesti.
Kylätasku lisää vielä, että jos ”tätä menoa jatkuu, tänä vuonna ei nähty yhtään kunnollista kirkosta eroamispiikkiä”.
– Jos katsoo Valomerkin tämän vuoden luetuimpia juttuja, niin Jaakko Hämeen-Anttilan kolumnit ovat usein pitäneet viikon kärkeä. Ja jos tästä hakee ilmiötä, se voisi olla jotakin tyyliin ”Orastaako sosiaalieettisen Jeesuksen comeback pääkaupunkiseudulla”, Kylätasku pohtii.
Kotimaan uutispäällikkö Johannes Ijäs nosti kirkon sisäiseksi vuoden uskontouutiseksi Kiimingin seurakunnan päätöksen luopua viherkasveista, koska niille ei löytynyt kastelijaa.
– Näennäisesti pieni, mutta symbolisesti suuri uutinen on kuva muun muassa kirkon rakenneuudistusten kariutumisesta.
Kuvat: Olli Seppälä. Hunnutettu nainen antaa haastattelua Ylelle. Anas Hajjaria haastatellaan uskontojen yhteisen marssin yhteydessä.