Herätyskristillisessä mediassa putkahtaa aika ajoin esiin juttuja, joiden sanoma kuuluu: ei ole olemassa kristillistä joogaa. Perusteluna on se, että joogan juuret juontavat Intiaan ja hindulaisuuteen.
Sama sanoma tuli Turun arkkihiippakunnan piispaehdokkaan Jouni Lehikoisen suusta 18.11. Turun tuomiokirkossa pidetyssä vaalipaneelissa. Lehikoinen sanoi, että hänen ajatusmaailmassaan ei ole kristillistä joogaa, vaan ainoastaan joogaa, joka ei kuulu kristilliseen perinteeseen.
Tilanteen teki mielenkiintoiseksi se, että Lehikoinen sanoi asian vastaehdokkaalleen Mari Leppäselle. Leppänen on Hiljaisuuden ystävät ry:n puheenjohtaja. Yhdistys pyrkii edistämään erityistä kristillisen joogan muotoa, Hiljaisuuden joogaa. Leppänen piti kyseistä joogamuotoa esillä paneelissa.
Tuskin Lehikoinen tarkoitti kommentillaan vähätellä kenenkään spiritualiteettia, mutta niinkin sen voi tulkita: ei ole olemassa sitä, mikä joillekin toisille on hengellisesti tärkeää. Sellaista puhetta voi pitää jopa hengellisen väkivallan piilomuotona.
Lehikoiselle ja muille tiedoksi: kristillistä joogaa ei ainoastaan voi olla, vaan sitä on, ja se herättää kiinnostusta. Yhä useammassa seurakunnassa eri puolilla Suomea järjestään erityisesti Hiljaisuuden joogaa, jota on kutsuttu myös miniretriitiksi.
Samaan aikaan joissain seurakunnissa suhtaudutaan yhä torjuvasti kaikkeen, missä esiintyy sana jooga.
***
Hiljaisuuden joogan on kehittänyt viime vuosien aikana sairaalapastori ja joogaopettaja Heli Harjunpää. Hän on myös rekisteröinyt nimen Hiljaisuuden jooga, jonka vuoksi se kirjoitetaan isolla kirjaimella, ja toisinaan nimen yhteydessä näkee trademark-merkinnän.
Rekisteröinti tarkoittaa, että Hiljaisuuden joogan nimissä ei voi tarjota minkälaisia harjoituksia tahansa. Menemällä Hiljaisuuden joogaan tietää, mitä on luvassa, sillä ohjaajat ovat saaneet koulutuksen harjoitusten vetämiseen ja pitävät kiinni sovituista sisällöistä ja toimintatavoista.
Hiljaisuuden ystävien sivuilla määritellään: ”Hiljaisuuden jooga on kristillisen joogan muoto, jossa yhdistyvät lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys.”
Toki Suomessa on muunkinlaisia kristillisen joogan muotoja, joita ovat kehittäneet yksittäiset joogaopettajat, pisimpään ehkä Rita Saari Helsingissä.
***
Mutta entä Lehikoisen ja kumppanien pelko vieraista vaikutteista? Joogan leimaaminen yksiniittisesti esimerkiksi hindulaisuudeksi perustuu joko täydelliseen tietämättömyyteen tai haluttomuuteen ymmärtää, mistä länsimaisessa modernissa joogassa on kyse.
Totta on, että joogan juuret juotavat Intiaan ja sen uskonnollis-filosofiseen ajatteluun ja askeettisiin käytäntöihin. Mutta sillä joogalla, jota nykyisin länsimaissa harjoitetaan, on tuskin mitään tekemistä ”alkuperäisen” joogan kanssa. Mitään alkuperäistä joogaa kun ei ole olemassa, vaan joogalla on aikojen kuluessa ollut monta olomuotoa ja tarkoitusta.
Hieman pelkistäen voi sanoa modernin joogan syntyneen 1800-luvun lopussa Yhdysvalloissa. Yksittäiset intialaiset joogit alkoivat kehittää joogaa länsimaisten kiinnostuksenkohteiden pohjalta muun muassa liikunnan ja terveysajatusten suuntaan.
Matti Rautaniemen kirja Joogan historia – Erakkomajoista kuntosaleille on silmiä avaava. Joogalla on kirjava menneisyys ja myös kirjava nykyisyys. Jooga ei ole yksi selkeä kokonaisuus, vaan moninainen, sisäisesti ristiriitainen ja muuttuva ihmisen fyysistä ja henkistä kokonaisuutta koskettava ilmiö.
Joogassa on useita suuntauksia. Toiset ovat puhtaasti hyvinvointiin tähtääviä, toiset pitävät esillä syvempää tarkoitusta ja filosofiaa. Osa joogasta voi sisältää uskonnollisiksi tulkittavia elementtejä, osa taas karttaa niitä. Myös kaupallisuus eli asiakkaan kiinnostus määrittelee joogatunnin sisällön. Uskonnoista vapaa myy paremmin.
Joogan voi nähdä yleisnimikkeenä suurelle joukolle harjoituksia, jotka liittyvät moderniin hyvinvointia korostavaan elämäntapaan. Harjoitusten henkisyys tai uskonnollisuus on paljolti myös osallistujan omassa harkinnassa.
Tutkija Kimmo Ketola summaa teoksessa Henkisyyttä ja mielenrauhaa – Aasian uskonnollisuus länsimaissa: ”Modernit ihmiset ovat luoneet joogasta itselleen sopivan hyvinvointiliikunnan muodon, jossa he voivat fyysisen harjoituksen avulla kohdata myös oman henkisyyteen liittyvät ihanteensa intialaisia sävyjä saaneina versioina.”
***
Voiko kristitty harrastaa joogaa? Kyllä voi ja moni harrastaakin – ja harrastamisen lisäksi harjoittaa eli on tehnyt siitä itselleen elämäntavan.
Joogalla on kristitylle arvo sinänsä myös ilman etuliitettä kristillinen. Toki osallistuminen joogaan, joka painottaa vahvasti itämaiseksi hahmottuvaa uskonnollista ulottuvuutta, voi olla hämmentävä kokemus.
Janne Kontala lainaa kirjassa Joogan sydän tunnettua opettajaa B.K.S. Iyengaria, jonka mukaan ”jooga itsessään ei ole uskonto, se on uskontojen tiede, jonka opiskelu tarjoaa joogan harjoittajalla mahdollisuuden syventää arvostustaan omaa uskontoaan kohtaan”. Tähän kristillinen jooga nimenomaan tähtää. Arvostamaan oman perinteen aarteita.
Jooga mahdollistaa fyysisten harjoitusten avulla tapahtuvan, henkisyyteen pyrkivän sisäisen matkan. Se on kristitylle tuttua puuhaa vanhojen kirkollisten mystikkojen kokemuksista ja kirjoista.
Kristillinen jooga eri muodoissaan on osa seurakuntien tulevaisuutta. Se vastaa henkiseen etsintään tarjoten selkeästi kristillisen vaihtoehdon. Tokikaan kehollisuutta ja ihmisen kokonaisvaltaisuutta korostava hengellisyys ei sovi kaikille, kuten ei mikään muukaan hengellisyyden muoto. Niille, joille se on tarjonnut uuden tien kulkea, se suotakoon.
Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö, joka on käynyt Hiljaisuuden joogan ohjauskurssin. Hän myös toimittanut rukouskirjan Lepään joogamatollani ja rukoilen (2020), jossa yhtenä elementtinä on jooga.
Lue myös:
Jooga sytytti paneelissa piispaehdokkaat Mari Leppäsen ja Jouni Lehikoisen
Kirja-arvio: Joogan taustoista tarvitaan tietoa, sillä kaikki ei ole sitä, mitä sen väitetään olevan
”Kristillistä joogaa on se, kun kristitty joogaa”
Jooga voi tehdä tilaa Jumalalle
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.