”Sopisiko papin koulutustaustaksi paremmin AMK-tutkinto?” – Uusi julkaisu hahmottelee, mitä pappeuteen kasvaminen on – ja mitä se voisi olla
Kaikki piispat odottivat pappiskandidaatilla olevan oma hengellinen elämä, siis kirkossakäyntiä, rukoilemista, Raamatun lukemista ja itse saarnatun todeksi elämistä.
Piispa Jari Jolkkonen Roomassa: ”Käytännössä luterilaisten ja katolilaisten käsitykset pappeudesta ja piispan virasta ovat hyvin pitkälti samat”
Luterilaiset korostavat Jolkkosen mukaan mielellään, että piispan virka tulee nähdä yhtenä osana laajempaa kuvaa apostolisuudesta.
Kolumni: Paha ei voita, se on korkeintaan jatkoajalla
Luther jatkoi, miten ”paras keino paholaisen karkottamiseksi, jollei hän tottele Raamatun sanaa, on nauraa ja ivata häntä”.
Ottomaanikalifaatin aika päättyi sata vuotta sitten – islamilaisessa maailmassa kysymys valtion ja uskonnon suhteesta on yhä monimutkainen
Turkin pääkaupungissa Ankarassa nähtiin maaliskuun 3. päivänä vuonna 1924 jotakin tavatonta: nuoren Turkin tasavallan kansalliskokous lakkautti osmanivaltakuntaa vuosisatoja johtaneen kalifaatin.
Samassa yhteydessä lakkautettiin uskonnolliset koulut...
Ben Siran kirjan versiot kertovat juutalaisen kuolemanteologian muutoksesta
Mitä Jeesusta edeltäneiden vuosisatojen juutalaisuudessa voitiin ajatella kuolemasta? Yhden vastauksen antaa Elina Tourusen väitöskirja.
Nyt vietetään kristillistä paastonaikaa – Paastoava katsoo uusin silmin siihen, mikä elämässä on olennaisinta
Kristittyjen paastonaika on matka kohti kristinuskon ydintä, Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja ylösnousemusta. Paasto tunnetaan myös monissa muissa uskonnollisissa traditioissa.
Kolumni: Paastotkaa, itkekää ja valittakaa
Paastonaika on kristillisessä teologiassa tietyn tapakulttuurin ohessa ihanteellisimmillaan myös syvästi hengellinen muutos ja matka: se on kutsu kulkemaan Kristuksen kanssa kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä.
Kolumni: Sukupolvi Z:n munkkikoodi – nuoria eivät enää kiinnosta niinkään suuret kysymykset vaan ne, joilla on merkitystä tässä ja...
Keväällä julkaistaan jälleen Nuorisobarometri, ja tällä kertaa sen teemana on katsomukset ja hengellisyys. Pian tarjolla on tutkittua tietoa 15–29-vuotiaiden uskonnollisuudesta juuri nyt.
Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Lenin käynnisti uskonvainot – Neuvostomaasta haluttiin luoda marxilainen paratiisi maan päälle
Tiettyä historian ironiaa on ollut siinä, että uskontoa marxilaisittain harhana ja huijauksena pitänyt, kirkkoa vastustanut ja vainonnut Lenin päätyi itse Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa todellisuudessa marxismi-leninismin ideologian pyhimyksen asemaan.
Kolumni: Nuorten uskontosuhde on muuttunut mutkattomammaksi
Kun kuuntelin vanhempien sukulaisteni kertomuksia menneiden vuosikymmenten koulumaailmasta, ymmärsin, miksi monet etääntyivät kirkosta.