Paavi Franciscus tapasi marraskuun 9. päivänä 2024 idän assyrialaisen kirkon patriarkan Mar Awa III Royelin. Samalla hän teki tiettäväksi, että idän kirkkoon kuulunut piispa Iisak Niniveläinen lisätään katolisen kirkon viralliseen pyhimyslistaan, Martyrologium Romanumiin. Teko on ekumeenisesti erittäin merkittävä, sillä se tunnustaa konkreettisesti pyhyyden ilmentymän yli kirkkokuntarajojen, jopa kirkossa, jota pidettiin vuosisatoja harhaoppisena.

Iisak Niniveläinen oli kotoisin nykyisen Qatarin alueelta mutta päätyi 670-luvulla piispaksi Pohjois-Irakin Mosuliin, muinaisen Niniven hiippakuntaan. Ensin Persian ja sittemmin arabien vallan alla ollut idän kirkko on historiassa tunnettu nimellä nestoriolainen, sillä se ei osallistunut 400-luvulla Rooman valtakunnassa pidettyihin kirkolliskokouksiin eikä allekirjoittanut Konstantinopolin patriarkka Nestorioksen tuomitsemista.

Nestoriolaisuus tarkoitti käytännössä sitä, että idän kirkko ei kutsunut Mariaa Jumalansynnyttäjäksi vaan Kristuksen äidiksi. Vuonna 1994 roomalaiskatolinen kirkko ja idän assyrialainen kirkko allekirjoittivat yhteisen julkilausuman, jossa vanha kiista Kristuksesta ja Marian titteleistä ratkaistiin – molemmat osapuolet tunnustavat samaa uskoa Kristuksen jumaluuteen ja ihmisyyteen ja kunnioittavat toisen tradition sanavalintoja.

Minkään heresian on mahdotonta päästä hänen teologiaansa, mikään virhe ei voi kestää hänen läsnäoloaan

PAAVIN JA assyrialaisen patriarkan tapaaminen marraskuussa 2024 liittyi tämän saavutuksen 30-vuotisjuhlallisuuksiin. Se konkretisoi Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1965) sanat, joiden mukaan katolilaisten on opittava tuntemaan ”erossa olevien veljien keskuudessa” esiintyviä ”todella kristillisiä aarteita”. Toiveena on, että syyriaksi eli arameaksi kirjoittaneen Iisakin opetukset löydettäisiin uudelleen ja opittaisiin tuntemaan paljon entistä laajemmin.

Suomalaisilla on tähän poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet, sillä Serafim Seppälä on suomentanut 900 sivua Iisakin kirjoituksia yksien kansien väliin. Tällaista kokoomateosta ei ole muilla kielillä edes saatavilla. Seppälän mukaan Iisakia on viime vuosituhannen aikana siteerattu ortodoksisessa hengellisessä kirjallisuudessa ”kenties enemmän kuin ketään toista kirjoittajaa”. Athosvuoren arkkimandriitta Vasileios on jopa todennut: ”Minkään heresian on mahdotonta päästä hänen teologiaansa, mikään virhe ei voi kestää hänen läsnäoloaan.”

Tämä – samoin kuin Iisakin roomalaiskatolinen tunnustaminen – on harvinaisen mielenkiintoista sitä taustaa vasten, että Iisak edusti vähemmistönäkemystä, jonka mukaan kaikki luodut pääsevät lopulta taivaaseen. Hän kirjoitti Jumalasta seuraavasti:

”On selvää, että Hän ei jätä ketään heidän langettuaankaan: demonit eivät jää demoniseen tilaansa eivätkä syntiset synteihinsä, vaan Hän on saattava heidät yhteen tasaveroiseen täydellisyyden tilaan suhteessa Hänen ikiolevaisuuteensa. Sellaisessa tilassa pyhät enkelit ovat nyt. Se on rakkauden täyttymystä ja himotonta ajattelua.”

Serafim Seppälän mukaan Iisakin kaikkien opetusten avaimena on rakkaus: ”Rakkaus ravitsee ihmistä enemmän kuin ruoka ja juoma; se on viini, joka ilahduttaa ihmisen sydämen. Autuaita ne, jotka ovat juoneet tätä viiniä!”

Jopa väliaikainen helvetti selittyy rakkaudesta käsin: ”Helvetissä vaivattavia piinataan rakkauden ruoskin”, Iisak kirjoitti.

Muita teemoja Iisakin teksteissä ovat esimerkiksi rukous, kilvoitus, nöyryys, hiljaisuus, hyveet, kiusaukset, synti, armo ja luottamus Jumalaan. Iisakilta ovat peräisin esimerkiksi seuraavat sitaatit: ”Ole viisas ja aseta vaelluksesi perusta Jumalan tielle.” ”Joka on maistanut totuutta, ei ala riitelemään totuudesta.” ”Puhu ikään kuin oppilaan tasolta äläkä ylivertaisena mahtina.” ”Älä tee eroa rikkaan ja köyhän välillä, äläkä ole tietävinäsi, kuka on arvollinen ja kuka arvoton. Pidä omalta puoleltasi kaikkia ihmisiä hyvyyden arvoisina.”