Uusi eksegetiikan väitöskirja: 1. Pietarin kirjeen muukalaisuus-termillä on kaksi ulottuvuutta – kirje ottaa käyttöön Vanhan testamentin metaforia
Uuden testamentin kirjeisiin kuuluvassa 1. Pietarin kirjeessä puhutellaan ”valittuja, jotka asuvat hajallaan muukalaisina” Pontoksessa, Galatiassa, Kappadokiassa, Bityniassa ja Aasian maakunnissa.
Antti Kurkolan Itä-Suomen yliopistossa huhtikuussa...
Robert Schuman hahmotteli EU:n kristillistä perustaa – Kuuluisan puheen pitämisestä 75 vuotta
Kahden tuhoisan maailmansodan jälkeen Euroopassa ryhdyttiin rauhanomaisen kehityksen varmistamiseksi etsimään uudenlaista yhtenäisyyttä.
Ehkä merkittävin asialle vihkiytyneistä poliitikoista oli Ranskan pääministerinä 1947–1948 toiminut luxemburgilaissyntyinen oikeustieteilijä Robert...
Kirja-arvio: Historiaa ja sisältöä avaava teos 1700 vuotta täyttävästä Nikean uskontunnustuksesta
Kristillisen uskon sisältö joutui kirkon ensimmäisinä vuosisatoina kiistojen kohteeksi. Kirkon ja uskon suojaksi tarvittiin perusteltuja teologisia kiteytyksiä siitä, mitä oikea usko kolmiyhteiseen Jumalaan oli...
Pappisvirkaan pätevöityvien opiskelijoiden määrä on laskenut – tulevien pappien profiili muuttunut
Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta valmistuu vuosittain kymmeniä opiskelijoita, jotka saavat pätevyyden työskennellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappeina. Kaikki heistä eivät aktiivisesti hakeudu pappisuralle ja etsi...
Kolumni: Kiinan kristityillä on oleva vielä merkittävä rooli rajusti muuttuvassa maailmassa
Vaikka sodat Euroopassa ja Lähi-idässä vievät uutisissa kärkipaikkoja, olisi aina muistettava kääntää katsetta ja mielenkiintoa myös Kiinaan. Onhan maailman painopiste jo pitkään liikkunut länsimaista...
Jo sata vuotta sitten kyseltiin, eikö Suomessakin ole rahareikiä – Väitöstutkimus valottaa lähetystyöntekijöiden auttamistyötä Ambomaalla
Runsas sata vuotta sitten nykyistä Namibian aluetta koettelivat nälänhätä ja kansanmurha. Lähetystyössä korostui käytännön auttaminen.
Kirja-arvio: Sinänsä mielenkiintoista tietoa sisältävä teos kompastuu omien ennakkoasenteidensa ja sävyjensä verkkoon
Onko niin, että päästäkseen suuren kustantamon julkaisuohjelmaan, täytyy teologisen teoksen käsitellä jotain ”sensuroitua” tai ”kätkettyä”? Siltä vaikuttaa. Toki sensaatiohakuisuudella on eksegetiikan popularisoinnissa pitkä perinteensä jo vuosikymmenien ajalta.
Kirja-arvio: Mitä jää, jos uskonnon voi selittää psykologialla?
Jos tietäisit, että psykologiset taipumuksesi ohjaavat sinua ajattelemaan uskonnollisesti, tekisikö se mielestäsi uskosta merkityksetöntä tai epätotta?
Tämän kysymyksen kanssa ainakin kristitty lukija joutuu vastakkain kognitiivisen...
Iisak Niniveläinen on nyt myös katolisen kirkon pyhä
Iisak Niniveläinen lisätään katolisen kirkon viralliseen pyhimyslistaan, Martyrologium Romanumiin. Teko on ekumeenisesti erittäin merkittävä, sillä se tunnustaa konkreettisesti pyhyyden ilmentymän yli kirkkokuntarajojen, jopa kirkossa, jota pidettiin vuosisatoja harhaoppisena.
Vähemmistöt ja Raamattu -teos antaa marginalisoiduille äänen, mutta herättää myös kysymyksiä
Jos kirkkoa tällä hetkellä jokin repii, se on raamattukäsitys. Ilmiriidaksi kiista roihahtaa, kun raamattukäsitys liitetään keskusteluun vähemmistöistä, sukupuolesta tai seksuaalisuudesta. Senkin takia artikkelikokoelma Vähemmistöt ja Raamattu on ajankohtainen katsaus.