Piispan sanojen reseptiota ja muutamia kirkollisia skenaarioita

Piispainkokouksen vastauksen ja kirkolliskokouksen viimeisimmän kokoontumisen jälkeen keskustelu avioliitosta ja suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen kirkossa on jälleen virinnyt. Piispa Kaisamari Hintikan kommentit kirkolliskokouksessa ja sen jälkeen ovat herättäneet sekä kriittisiä että puolustavia puheenvuoroja.

Tässä kirjoituksessa tarkoitukseni on pohtia piispan puheenvuoron sekä tuenilmauksen ytimessä olevia lausahduksia. Kyseessä ei ole kuitenkaan varsinaisesti analyysi, vaan eräänlainen reseptio, sanotun vastaanottaminen ja miten sanottua voidaan tulkita. Keskityn seuraaviin kahteen lauseeseen ja tarkastelen niitä yhtenä kokonaisuutena (vaikka välttämättä piispa ja kaikki tuenilmaisijat eivät ole edes samanmielisiä):

  1. Hintikka: Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa opetukselle, joka leimaa seksuaalivähemmistöjen ja samaa sukupuolta olevien parien rakkauden synniksi.
  2. Tuenilmaus: Kaikkien lähimmäisten kohtelu arvostavasti, kunnioittavasti ja syrjimättömästi ei koskaan ole vastoin Raamatun tai käskyjen opetusta.

Tälläkin sivustolla käyty keskustelu on osoittanut, ettei piispan sanojen merkityksestä ole tulkinnallista yksimielisyyttä. Pyrin alla hahmottelemaan neljä erilaista tulkintamallia Hintikan ja tuenilmauksen sanomasta konkretian tasolla eli millaiselle opetukselle ei ole enää tilaa Espoon hiippakunnassa.

Tulkintamalli A: Solvaamisen ja häpäisemisen kielto. – Niin surullista kuin se onkin, suoraa pilkkaa, panettelua ja solvaamista seksuaalivähemmistöjä kohtaan esiintyy edelleen. Tämän tulkintamallin mukaan tuenilmaisijat ja piispa peräänkuuluttavat yleiskristillistä suhtautumista kaikkia ihmisiä kohtaan – ketään ei saa solvata tai panetella vaan kaikkia tulee kristillisen rakkauden mukaisesti kunnioittaa ja arvostaa.

Tulkintamalli B: Sisältää edellisen itsestäänselvyytenä, mutta painottaa myös, ettei rakkautta sisäisenä tunteena / sitoumuksena – joka sisältää halun pitää toisesta ihmisestä huolta, osoittaa hänelle hellyyttä ja hyvyyttä – tule kutsua synniksi. Tämä tulkintamalli lähtee oletuksesta, että joko kaikki rakkaus on Jumalasta ja siten hyvää tai että vähimmillään ei ole soveliasta kristillisen arvostuksen hengessä osoitella toisen rakkauden ”väärinsuuntautumista”.

Tulkintamalli C: Klassisen seksuaalisuutta koskevan opetuksen kielto. ”Rakkaus” terminologisesti sisältää ei vain tunteen vaan myös hellyyden ja sitoutumisen osoittamisen eroottisilla tavoilla. Tämän tulkintamalli ei jätä tilaa opettaa ns. klassisesti. Tulkintamallin mukaan loukkaavaa ja syrjivää olisi jo sen kaltaisen näkökannan esittäminen, että seksuaalisten tekojen toteuttaminen samaa sukupuolta olevien kesken olisi syntiä. Edelleen olisi kuitenkin tilaa sanoa, että kirkon näkökulmasta katsottuna avioliitto miehen ja naisen välillä on erityinen.

Tulkintamalli D: Muuten sama kuin edellinen, mutta ei jätä tilaa edes pitää puheissa miehen ja naisen välistä avioliittoa erityisenä.

Edellä hahmottelemiani tulkintamalleja voitaisiin ehkä pitää myös eräänlaisina skenaarioina siitä, miten avioliittokäsitystään muuttaneessa kirkossa saatettaisiin ajatella toimittavan avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevan opetuksen suhteen. Mikäli kirkon avioliittokäsitys muuttuisi ns. sukupuolineutraaliksi ja papeilla säilyisi omantunnonvapaus, pitäisi tietenkin samalla määritellä myös mitä omantunnonvapaus sisältää.

Oikeus kieltäytyä vihkimästä ei varmastikaan ole kovinkaan kontroverssi – vaikka varmasti heitäkin löytyy, joiden mielestä moista ei pitäisi suoda tai siitä pitäisi tehdä määräaikainen, eräänlainen vähittäisen puhdistumisen vesiliukumäki, jossa vanhan kannan jäärät saavat pestä kätensä aiheesta ja lasketella eläkkeelle samalla kun uusilta papiksi vihittäviltä edellytettäisiin sitoutumista uuteen oppiin.

Paljon kontroversiaalisempi kysymys on sen sijaan kysymys opettamisesta: mitä kirkossa saa opettaa seksuaalisuudesta ja avioliitosta? Tämä kysymys ei rajoittuisi vain pappeihin vaan myös kirkollisiin yhteisöihin. Kuten yllä esittämäni erilaiset tulkinnat osoittavat, kysymys sallitusta opetuksesta ei ole tälläkään hetkellä aivan selvä. On kuitenkin melko todennäköistä, että mikäli kirkon avioliittokäsitystä laajennettaisiin tai monioppisuus virallistettaisiin ilman vahvoja ”turvatakuita”, paineet tulkita opetukselle annettua tilaa alkaisivat lähestyä tulkintamallia C tai jopa D.

On vakavasti esitettävä kysymys, voisiko kirkko mitenkään säilyä koossa, mikäli niin kävisi. Viime kädessä avioliittoa koskevassa riidassa ei ole kyse yksittäisistä toimituksista, vaan opetuksesta. Edellä kuvatuista malleista tulkintamallit ja B jättäisivät edelleen tilaa monenlaiselle opetukselle B:n ollessa ehkä useiden konservatiivisempien kristittyjen hyväksyttävissä, kun taas C tai D sysäisivät monet kirkolliset yhteisöt todennäköisesti skismaattiselle tielle.

Kokonaan toinen kysymyksensä on tietysti se, onko ykseyden ylläpitäminen riittävä peruste muutosta toivoville sallia heitä mahdollisesti loukkaavaa opetusta. Se on kysymys, jonka kanssa jouduttaneen painimaan jo nyt.

Postscriptum: Keskusteluissa on viitattu uuteen tieteelliseen tietoon ja sen merkitykseen teologialle. Olen kirjoittanut tieteellisen tiedon ja arvojen välisestä suhteesta blogikirjoituksen pari vuotta sitten. Kirjoitukseni löytyy täältä: https://www.kotimaa.fi/blogit/ovatko-arvosi-edistyksellisia-mita-tiede-sanoo/

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. > Miksi tässä ei voi hyväksyä sitä, että näkemyksiä on erilaisia, jos kenenkään elämään ei puututa?

    Mielestäni Sarin kysymys, joka liittyi siis esimerkiksi kahden samaa sukupuolta olevan väliseen seksiin, on hyvä. Näin sen pitäisi olla.

    Itse näen ongelmaksi, että vaikka hyväksyttäisiin se, että on erilaisia näkemyksiä heti perään tulee suuren suuri MUTTA ja lause jatkuu siten, että avioliittoon vihkiminen pitää kuitenkin olla tietyn näkemyksen mukaan.

    Eli tuo erilaisten näkemysten hyväksyminen päättyy sillä sekunnilla kun sen perusteella pitäisi päättää jostain konkreettisesta asiasta.

    • ”avioliittoon vihkiminen pitää kuitenkin olla tietyn näkemyksen mukaan.

      Eli tuo erilaisten näkemysten hyväksyminen päättyy sillä sekunnilla kun sen perusteella pitäisi päättää jostain konkreettisesta asiasta.”

      -Puhuin siitä mitä itse kukin ajattelee jostain. Mutta on loogista, että avioliittoon vihkiminen tapahtuu kirkon virallisen avioliittoteologian mukaisesti.

    • Ja jos olet pannut merkille, olen vain selittänyt miten itse näen ja ymmärrän avioliiton sen kristillisessä kontekstissa ja Raamatun perusteella.

      Olen elänyt eri tavalla ajattelevien ihmisten keskellä koko elämäni. Sekä ei-uskovien että uskovien, ateistien ja viime aikoina myös ”sateenkaari”-henkisten. Näitä on ollut ystäväpiirissä, työkavereissa ja omassa lähisuvussa.

      On mahdollista, ja tärkeää, sietää, ymmärtää ja kunnioittaa eri tavoin ajattelevia. Luopumatta silti omasta ajattelutavastaan ja omista perusteluistaan.

    • Lisäksi, minä en kirkon vihkimislinjauksesta päätä. Minusta on sinällään ok, jos on kirkko, jossa vihitään kaikki parit. Sen kirkon avioliittoteologia on vain toinen kuin itselläni. Jos luterilainen kirkko päättää näin, en minä sille mitään tee enkä voi tehdä. Oma uskonyhteisö on kuitenkin aina olemassa, jos ei johonkin katso voivansa kuulua.

  2. Mielestäni Hintikan puhe oli aivan selvä. Homoseksuaalisuutta ei saa sanoa synniksi, ei ainakaan Espoon hiippakunnassa. Onko joku kuullut Hintikan puheessa seuraavaa; Espoon hiippakunnassa homoseksuaalisuutta saa sanoa synniksi. Väitteeni on; ei ole.

    Piispan puheista kannattaa kuulla juuri tämä oleellinen. Siihen tulee myös suhtautua yhtä vakavasti kuin mitä hän sen esittää. Harhaoppi on aina harhaoppi ja siihen tulee vastata sen mukaisesti. Piispa joka julkisesti esittää näitä puheita tulee tietysti torjua. Mielestäni tämä on yksinkertaista.

    • ”Mielestäni Hintikan puhe oli aivan selvä. Homoseksuaalisuutta ei saa sanoa synniksi, ei ainakaan Espoon hiippakunnassa.” Miksi sitä tulisi sanoa missään hiippakunnassa synniksi? Miksi juuri homoseksuaalisuutta? On helppo kiinnittää huomio sellaiseen, mikä ei liity omaan elämään. Sillä lailla voi vältellä niistä synneistä puhumista, joista itselle on vaikeaa päästä eroon.

    • Sami: Sinä saat – ja Espoon hiippakunnassakin saa – sanoa synniksi ihan mitä kukin ikinä vain haluaa. Vihapuhekin on ihan sallittua (https://yhdenvertaisuus.fi/vihapuhe) , joten anna tulla vaan.

      Onko se oikein, onko se Raamatulla perusteltua, perustuuko se Jeesuksen opetuksiin synnistä? Et koskaan vastaa .

    • Aluksi Seija uhriutuu kuin lapsi. Sitten hän kokeilee ideologista vallankäyttöä.

      Koska hänellä ei ole aikomustakaan vapaaehtoisesti olla kirkon sääntöjen alainen.

    • Historiasta

      Vaikkakin olen liittynyt Lotta Svärd järjestöön vapaaehtoisesti, tiedän olevani järjestön sääntöjen alainen.

      Elämänkatsomukseni, ulkoasuni, käyttäytymiseni, työtehoni joko edistävät tai jarruttavat yhteistyötämme. Sen tahdon muistaa.

      Isänmaan palveleminen olkoon iloni

    • Samuel Kettunen: ”Perustuu se.”

      Jakeet, kiitos.

      Toiseksi on tärkeää huomata, että Jeesus syntyi juutalaisena juutalaisen lain alaiseksi. Hän ei kieltänyt Mooseksen lakia eikä voinutkaan, mutta armahti jokaisen, joka oli lakia rikkonut. Hän ei tullut tuomitsemaan, kuten Mooses, vaan vapauttamaan. Miksi Jeesus pystyi armahtamaan, mutta ei kumonnut lakia. Mooseksen laki annettiin enkelin kautta. Kuka sen antoi enkelille? Vt:n Jahve, Herra, joka kirjoitutti lain ja joka tuli lihaksi Mariasta.

      ”Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo.”

      Tässä oli se, joka antoi Salomolle viisauden ja kuninkuuden.

      Mooseksen laki mitätöitiin ristillä. Sen tilalle tuli Kristuksen eli vapauden laki. Ennen ristiä ei ollut vapautta juutalaisille Mooseksen laista. Pakanoita Mooseksen laki ei ole koskaan velvoittanut, joten miten se on voinut velvoittaa heitä kristittyinä? Seurakuntiin luikertaneet juutalaiset valheveljet tosin tahtoivat pakanoita orjuutta ja siirtää heidät vapaudesta kahleisiin.

      Eipä ole asetelma juurikaan muuttunut lähes 2000 vuodessa. Hommaa hoitavat nyt ” juutalaiset” käännynnäiset.

      On evankeliumin vastaista vedota missään asiassa Mooseksen lakiin. Mutta kun vedotaan, niin se on juutalaisuutta, johon on sotkettu Ut:n sanastoa. Se on sitä juutalaisuutta, jota vastaan apostolit kamppailivat pitääkseen kristillisyyden puhtaana laista. Kristitylle kuitenkin kuuluu maallinen laki eli alamaisuus esivallalle. Tämän päälle kuitenkin käännynnäiset tyrkyttävät väkisin Mooseksen lakia. Melkoista farisealaista lainoppineisuutta. Sidotaan ihmisten niskaan kuormia kuormien päälle eikä pikkusormellakaan auteta, vaan Mooseksen ruoskalla annetaan shokkihoitoa.

      Eikö Kaisamari Hintikka noudata maallista lakia? Entä noudattaako piispojen enemmistö? Olisi kiva tietää, mikä setämies piispoja sitoo? Kirkkolaki ja isien perinnäissäännöt? Niin perijuutalaista. Niin perisyntistä 😉

  3. Vesa Hirvonen. Tiedät varmasti, että kristityt eivät ole Mooseksen lain säädösten alla. Meidät on totta kai kutsuttu kilvoittelemaan sen mukaisesti, mitä Kristus ja Hänen apostolinsa ovat opettaneet. Olisi ehkä selvempi puhua Jumalan tahdosta kuin laista. Jos jokin elämäntapa on Jumalan tahdon vastaista, sen enempää yksityisellä kristityllä kuin kirkolla ei ole mandaattia alkaa todistella tai ajatella, että tuo Jumalan tahto (=käy ilmi Raamatun, nimenomaan Uuden testamentin sanasta) ei koskekaan minua tai meitä. Tällöin rikotaan käsittääkseni väistämättä rakkauden kaksoiskäskyä ja 1.käskyä vastaan. Jolloin Jumalan laki osoittaa meidät syynalaisiksi. Tästähän tunnustuskirjamme käyttävät ilmaisua ”laki” evankeliumin vastakohtana. Samalla seuraa vielä sekin, että suljetaan ovi parannuksen tekoon suurelta osalta ihmisiä. On todellakin aika rakkaudetonta menettelyä meidän kristittyjen taholta, jos estämme osaa lähimmäisiämme tuntemasta syntejään ja turvautumasta Kristuksen armoon sekä vielä päälle päätteeksi vaikeutamme kristillistä elämäntapaa. Vaikka käärimme tuon kaiken sellaisiin (sinänsä pitkälti oikeita asioita sisältäviin) ilmaisuihin kuin ”turvallinen tila”, ”kaikkien ihmisten hyväksyminen”, jne.

  4. Heikki Repo,

    ”1 Hintikka: Espoon hiippakunnassa ei ole tilaa opetukselle, joka leimaa seksuaalivähemmistöjen ja samaa sukupuolta olevien parien rakkauden synniksi.
    2 Tuenilmaus: Kaikkien lähimmäisten kohtelu arvostavasti, kunnioittavasti ja syrjimättömästi ei koskaan ole vastoin Raamatun tai käskyjen opetusta.”

    Raamatulla ja sen itseymmärryksellä on täydellinen ristiriita. Hintikan lausumalla ja sinun ”tuenilmaisulla” ei sitä ole, koska Hintikan teologia ei ole Raamatusta.

    Raamattu ei luettele syntejä vaan synnin hedelmiä, joista ihmisessä kasvava “puu” tunnistetaan. Tämä on perustotuus, eli erottaako synti meidät Jumalasta, eli ero Jumalasta on synti.

    Kukaan ei ole ‘vahingossa’ erossa Jumalasta, koska vahinko, puutteellisuus ja erehtyminen ei ole synti, vt. 1.Joh.5:

    17 Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.

    18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.

    Synnissä eläminen eli syntiin ryhtyminen ja synnin ryhtyminen on synti.

    Raamattussa on todella kattavasti selitetty, että samaan sukupuoleen ryhtyminen on synti ja se on synti, mikä on kuolemaksi. Teologia ja teologit rakentavat sillan Raamatun synti-toistojen ja “rakauden” välille. Tämä silta ei kanna edes ajallisten lakien edessä saatikka ikuisten, eli hengellisten lakien edessä.
    Mitä ajalliseen kelvottomuuteen tulee, niin se todetaan jo Nooan saarnatessa parannusta, pelastusta tulevasta tuhosta. Myös Sodoma-Gomorra kaupungit tuhoutuivat homoseksuaalisuuden vuoksi, vt.

    1.Moos.19:

    5 Ja he huusivat Lootia sanoen hänelle: ”Missä ne miehet ovat, jotka tulivat luoksesi yöllä? Tuo heidät tänne meidän luoksemme, ryhtyäksemme heihin.”

    Tänään samat “miehet” huutavat saman pyynnön. Siihen on vastattava, koska “seurakunta” on sekalainen, vt. Augustinus/Luther oppi “corpus permixtum”.

    • Hyvä Reijo Mänttäri,

      olet lukenut tekstini huolimattomasti ja ymmärtänyt väärin. Minä en ole kirjoituksessani osoittanut tukea suuntaan enkä toiseen. Luepa tekstini vielä kerran oikein ajatuksen kanssa.

  5. Raamattu, Hintikasta poiketen pitää homoseksuaalisuutta luonnottomana, luonnonvastaisena. Piispa Hintikka poikkeaa tästä Raamatun opetuksesta sanoen homoseksuaalisuuden olevan luotua, se on ihmisen ominaisuus joka kuuluu Jumalan kuvaan. Luotuna ihminen saa siis toteuttaa seksuaalisuutta, homoseksuaalisuutta, joka on luonnollista. Piispan väite on kestämätön, koska homoseksuaalisuus nähdään Raamatussa luonnon vastaisena himona, syntiinlankeemuksen seurauksena, valintana, alusta asti. Jumala kuvaan homoseksuaalisuus ei siis kuulu, vaan vääristää sen, estäen jumalallistumisen, Jumalan kaltaiseksi tulemisen. Homoseksuaalisuus himona kuuluu samaan kategoriaan muiden Raamatussa mainittujen paheiden kanssa. Nämä himot turmelevat Kristuksen aloittaman uuden ihmisen kuvan ja sotivat inkarnaatiota vastaan, jossa Jumalan kuvan palautuminen alkaa.

    Piispa Hintikan puhe homoseksuaalisuudesta ihmisen luotuisuutena, luonnollisena osana ihmisen seksuaalisuutta, kumoaa Raamatun opin himosta, turmiomahdista, vallasta joka on todellista meidän ihmisten maailmassa. Näin kirkko riisutaan myös aseista, koska luonnollista homoseksuaalisuutta ei tarvitse enää vastustaa, se kuuluu Jumala kuvaan ja kaltaisuuteen.

    • ”Homoseksuaalisuus nähdään Raamatussa luonnon vastaisena himona.” Viittaat nähtävästi Roomalaiskirjeeseen: ”Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen, ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan.” Käsittääkseni avainsanat tässä ovat ’vaihtaneet’ ja ’luopuneet’. Homoseksuaalille ei ole luonnollista olla sukupuoliyhteydessä toiseen sukupuoleen. Jos hän pakottautuisi – tai hänet pakotettaisiin – siihen, hän vaihtaisi itselleen luonnollisen luontonsa vastaiseen. Se ilmiö, että miehissä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet luopumaan yhteydestä naisiin – sotaväki, vankila, pitkät merimatkat jne. – syttyy himo toisiaan kohtaan, lienee tunnettu.

    • Martti Pentti. Olen monilla blogeilla päässyt tutustumaan sinun tapaasi kommentoida ja ”kikkailla”. Löydät mielelläsi poikkeuksia, jotka ovat monella tavalla mielestäsi ns. ”nuotin vieressä”. Olet taitava osaaja omalla tyylilläsi, agendassasi, nostan hattua sinulle ! Onko tavoitteesi jokaisen blogin keskustelussa osoittaa, että ns. normia pitää aina joka kohdassa kyseenalaistaa?

      Kuka meni kenen kanssa milloin millaisiin ? Martti Pentti tietää ja vastaa ? Homoseksuaali on homoseksuaali tietyissä olosuhteissa tai sitten ei ? Sama koskee heteroseksuaaleja? Nämä käsitteet menevät myös sekaisin? Martti Pentti, auta ja kerro miten se oikein menee luomisjärjestyksen ja Kristuksen vahvistaman naisen ja miehen, ”yhden lihan” mukaan? Sinä tiedät totuuden? Kiitos vastauksesta etukäteen!

    • ”Martti Pentti tietää ja vastaa?” Hän ei tiedä ja siksi hän kysyy. Hän epäilee, että ne, jotka luulevat tietävänsä, eivät oikeastaan tiedä, siksi hän kysyy?

      ”Kerro, miten se oikein menee luomisjärjestyksen ja Kristuksen vahvistaman naisen ja miehen, ’yhden lihan’ mukaan.” Luomisjärjestyksen mukaan ihminen luotiin ’mieheksi ja naiseksi’, ei siis ’joko mieheksi tai naiseksi’. Ihminen jaettiin kahteen osaan, jotka hakeutvat puolisoiksi toisilleen. Useimmiten puolisot ovat selvästi mies ja nainen. Näin ei kuitenkaan ole aina. Tämän voi selittää ’turmeltumisella’. Oikeuttaako se kieltämään Jumalan siunauksen niiltä ’turmeltuneilta’, jotka ovat löytäneet toisensa puolisoina ja siunausta pyytävät. Kukapa meistä olisi ’turmeltumaton’ jollakin tavalla? Miksi tämä yksi tapa eroaisi muuta ’turmelusta’ pahempana?

    • Martti Pentti kirjoittaa;

      ” Käsittääkseni avainsanat tässä ovat ‘vaihtaneet’ ja ‘luopuneet’. Homoseksuaalille ei ole luonnollista olla sukupuoliyhteydessä toiseen sukupuoleen. Jos hän pakottautuisi – tai hänet pakotettaisiin – siihen, hän vaihtaisi itselleen luonnollisen luontonsa vastaiseen”

      Martti kuten kirjoitin alusta asti, Rm viittaa syntiinlankeemukseen. Jo silloin tämä vaihtaminen ja luopuminen tapahtui – se siis kertoo väärän himon mahdollisuudesta ja kaaosvaltojen tulemisesta maailmaan. Väitteesi on väärä; homoseksuaalisuus on luonnollista, sitä se ei juuri ole. Se on luonnotonta ja luontoa vastaan, riippumatta sen esiintymisestä tai esille tulosta. Joku kokee olevansa homo varhaislapsuudesta asti ei poista luonnonvastaisuutta. Luonnonvastaisuus ei selity kokemuksen luonnollisuudella.

      Merimatkat, sota, vankila jne… kaikki alla nämä kaaosvallat toimivat ja sytyttävtä kaikenlaisia himoja Jumalan kuvaa vastaan.

    • Paavali viittaa luomiseen Roomalaiskirjeen 1. luvun 20. jakeessa, mutta ei syntiinlankeemukseen. 23. jakeessa näyttää olevan viittaus 5. Moos. 4:15-18 kieltoon tehdä mitään jumalankuvia. Luonnollista on kaikki, mitä luonnossa on. Joutsenet esimerkiksi solmivat toisinaan saman sukupuolen kesken elinikäisiä parisidoksia.

    • Martti Pentti; ”Paavali viittaa luomiseen Roomalaiskirjeen 1. luvun 20. jakeessa, mutta ei syntiinlankeemukseen. 23. jakeessa näyttää olevan viittaus 5. Moos. 4:15-18 kieltoon tehdä mitään jumalankuvia. Luonnollista on kaikki, mitä luonnossa on. Joutsenet esimerkiksi solmivat toisinaan saman sukupuolen kesken elinikäisiä parisidoksia.”

      Nyt kannattaisi etsiä hyvä kommentaari, saisit vielä syvyyttä tuohon hienoon näkökulmaan.

  6. Olemmeko kenties menossa tähän suuntaan, mitä Olli Valtonen kirjoittaa Facebook -päivityksessään (2.9.2020).

    ”Oliskohan meidän kirkossa aika siirtyä ihmisen pahuuden korostamisesta ihmisen kunnollisuuden myöntämiseen? Ehdotan, että hylätään ajatus perisynnistä. Tilalle perisiunaus. Syyllisyys ja synti eivät ole ainoa tie jumalanlapseksi. Parempi on kiitollisuus. Ilo. Ihminen ei ole peruspaha. Hän on perushyvä. Tää pitää saada uuteen katekismukseen.”

    • ”Valtonen on ainakin väärässä, joka lauseessa.” Aikaisempien keskustelujen valossa olettaisin, että hyväksyisit ainakin tämän: ”Ehdotan, että hylätään ajatus perisynnistä.”

    • Maltti on valttia nettikeskustelussakin. Kannattaa lukea huolella, miettiä ensin tovi ja kirjoittaa sitten vastaus harkiten. On hyvä lukea se omakin kirjoitus kertaalleen ennen kommentin lähettämistä.

  7. Reijo Mänttäri: ”Hintikan lausumalla ja sinun “tuenilmaisulla” ei sitä ole, koska Hintikan teologia ei ole Raamatusta.”

    Mänttäri kuuluu niihin oikeaoppisiin, joka poistaa blogeistaan kaikki kommenttini. Oikeaoppiset eivät noudata sananvapautta, jotta eivät jäisi kiinni siitä, mistä muita syyttävät. Kysynkin Mänttäriltä, kun ei voi poistaa kommenttiani, että missä kohtaa Hintikka menee harhaan, syntiin? Katsotaan jae jakeelta ja perustellaan. Mänttäri tekisi viisaasti, kun ottaisi haasteesta edes kerran kopin.

    Mänttäri lainasi jaetta: ”18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.”

    Tarkempi käännös: 5:18 ”Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt mene harhaan, vaan Jumalasta syntynyt vartioi itseään ja paha ei koske häneen.”

    Mikä on se paha, johon kirjeen konteksti viittaa. Se löytyy jakeesta:

    1Joh.3:8 ”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.”

    Ei Jeesus ilmestynyt pelastaakseen oikeauskoisten lahkoja, kuten esikoislestadiolaiset tai Mänttärin porukat, vaan ennallistaakseen sen, mikä Aadamin kaatumisessa johti kuolemantuomioon (Room.8:1). Hän kukisti sen, jolla oli kuolema hallussaan, se on perkeleen.

    Mänttäri: ”Myös Sodoma-Gomorra kaupungit tuhoutuivat homoseksuaalisuuden vuoksi.”

    Jumala on eri mieltä.

    Hes.16:49″ Katso, tämä oli sisaresi Sodoman SYNTI: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.”

    Sodomalaiset vihasivat Lootia. Raiskaamalla Lootin vieraat, he olisivat häväisseet Lootin. Siten raiskaaminen ei olisi ollut seksuaalisten himojen tyydyttämistä, vaan nöyryyttämistä.

    Synnillä mässäävät voisivat edes hieman yrittää tutustua pyhiin teksteihin, jotta eivät syyllistyisi synteihin väittämällä jopa sellaista, joka on Jumalan todistuksen vastainen. Antiikin historian opiskelu auttaisi lisää, etenkin seksuaalisuuden osalta.

    Mänttärin vuodatus ei muutenkaan millään tavoin liity piispa Hintikkaan. Enemmän se kertoo helluntailaisesta maailmankuvasta. Minun aikana helluntailaisuus oli opillisesti terveemmällä pohjalla kuin nykyisin. Muistan edelleen yli 40 vuoden jälkeen, miten Mauri Viksten kuullessaan saarnattavan Mooseksen lakia totesi, että taas saatana, paha, on päässyt saarnapönttöön.

    • Viittaan edelleen sopimukseen, josta et voi kieltäytyä.

      Vaikka kirjoitukseni antaa käsityksen minusta, niin silti asia on syy, että olen kirjoittanut tällä palstalla yli kymmenen vuoden ajan.
      Hillitse vihamielisyyttäsi minua kohtaan, vaikka syytä siihen löytäisitkin.
      Tällainen henkilökohtainen viestitys toisen blogissa ei ole fiksua, eli anna olla eli lopeta.

    • ”Hillitse vihamielisyyttäsi minua kohtaan, vaikka syytä siihen löytäisitkin.” Minä puolestani en löydä Tapio Tuomaalan kirjoituksesta minkäänlaista vihamielisyyttä. Sen sijaan näen asiallisen pyynnön esittää perusteluja: ”Kysynkin Mänttäriltä, kun ei voi poistaa kommenttiani, että missä kohtaa Hintikka menee harhaan, syntiin? Katsotaan jae jakeelta ja perustellaan.”

    • 1.Johanneksen kirje:
      1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
      Toistan Mänttärille: “Kysyn, missä kohtaa Hintikka menee harhaan, syntiin? Katsotaan jae jakeelta ja perustellaan.”

      Miksi keskustelen kanssasi, kun tiedän, miten reagoit? Koska kirjoitat:

      “Hintikan teologia ei ole Raamatusta.”

      Rankempaa väitettä ei voi esittää uskovasta. Koska en ole väitteesi kanssa samaa mieltä, niin pyydän perusteluja. Olisi vähintäänkin kohtuullista, että julkisesti perustelet kantasi Raamatusta, kun kerran julkisesti leimaat piispan harhaoppiseksi. Eihän kukaan muu kuin oikeaoppinen voi syyttää lähimmäistä muodossa ”teologia ei ole Raamatusta”.

      Eikö lähdetä yhdessä matkalle, hyvä Mänttäri? Kohtia Raamatusta ja perustelut, ei muuta.

Heikki Repo
Heikki Repohttps://researchportal.helsinki.fi/en/persons/heikki-a-repo
Ekumeniikan väitöskirjatutkija, pappi ja sivutoiminen tietoteknisten ratkaisujen asiantuntija. Kuvaa elokuvia filmille, harrastaa satunnaisesti 3D-mallinnusta. Avoimen lähdekoodin ja GNU/Linuxin ystävä.