Timo, esiin nostamasi raamatunkohdat ovat juuri niitä tekstejä, joiden valossa kristityt ovat vuosisatoja pohtineet ihmisen suhdetta syntiin.
​Kun ortodoksinen teologia vastaa tähän kysymykseen, se ei kiellä Raamattua, vaan lukee näitä samoja jakeita hieman eri painotuksilla kuin mihin läntisessä (erityisesti protestanttisessa ja katolisessa) perinteessä on totuttu.

1. Perisynti vs. esi-isien synti (Room. 5 ja Ps. 51)
​Suurin ero läntisen ja itäisen (ortodoksisen) teologian välillä liittyy siihen, mitä Aadamin lankeemuksesta seurasi.

​Läntinen näkemys (perisynti): Ihminen perii Aadamilta sekä synnin syyllisyyden että turmeltuneen luonnon. Tämän vuoksi ihminen syntyy maailmaan valmiiksi syyllisenä ja tuomittuna.

​Ortodoksinen näkemys (esi-isien synti): Ihminen ei peri Aadamin henkilökohtaista syyllisyyttä, vaan lankeemuksen seuraukset: kuolevaisuuden, alttiuden sairauksille ja taipumuksen syntiin.

Sitten kun psalmissa 51 sanotaan ”äitini on minut synnissä siittänyt”, ortodoksinen raamatunselitys ei näe tätä siten, että vastasyntynyt vauva olisi tehnyt syntiä tai olisi syyllinen. Se tarkoittaa, että lapsi syntyy maailmaan, joka on jo valmiiksi synnin ja kuoleman vallassa. Ihminen on biologisesta alusta alkaen alistettu kuolevaisuudelle, mikä synnyttää meissä pelkoa ja itsekkyyttä, jotka puolestaan johtavat synnin tekemiseen.

2. ”Ei ole ketään vanhurskasta” (Room. 3)
​Ortodoksinen teologia on täysin samaa mieltä Roomalaiskirjeen 3. luvun kanssa: omassa varassaan, erossa Jumalasta, kukaan ihminen ei ole vanhurskas eikä synnitön. Kaikki tarvitsevat Pelastajaa.

Roomalaiskirjeen 7. luvun kuvaus läntisessä teologisessa perinteessä – erityisesti Augustinuksesta alkaen ja myöhemmin uskonpuhdistuksessa (kuten Lutherilla ja Calvinilla) – tämä jae on usein nähty todisteena ihmisluonnon täydellisestä turmeltumisesta (total depravity). Sen mukaan lankeemus turmeli ihmisen tahdon ja järjen niin syvästi, ettei ihmisessä ole enää mitään vapaata kykyä suuntautua kohti hyvää ilman, että Jumala vaikuttaa sen yksinpuolisesti.

Ortodoksinen kirkko taas ei käytä ihmisluonnosta termiä täydellisesti turmeltunut, vaan pikemminkin haavoittunut tai sairastunut.

​Kun Paavali sanoo, ettei hänen lihassaan tai turmeltuneessa luonnossaan (kreik. sarx, σάρξ) asu mitään hyvää, ortodoksinen eksegeesi ei ymmärrä sanaa ”liha” ihmisen biologisena kehona tai Jumalan luomana perusluontona. Jumalan luoma ihmisluonto on pohjimmiltaan hyvä, koska Jumala loi sen omaksi kuvakseen.

​Sen sijaan ”Liha” tarkoittaa tässä langennutta tilaa – sitä vääristymää, jossa ihmisen halut, intohimot ja pelot ohjaavat häntä Jumalan tahdon sijasta. Ihminen on kuin hieno instrumentti, joka on mennyt epävireeseen.

Huomaa Timo, mitä Paavali jakeessa sanoo: ”sitä pahaa, jota en tahdo, minä teen.”Ortodoksiset isät (kuten Johannes Krysostomos) kiinnittävät huomiota juuri tähän tahtomiseen. Jos ihminen olisi täydellisesti turmeltunut ja hänen tahtonsa olisi pelkkää pahuutta, hän ei tuntisi tällaista sisäistä ristiriitaa. Hän tekisi pahaa ilman omantunnonvaivoja. Se, että ihminen haluaa tehdä hyvää (vaikka epäonnistuukin toteutuksessa), osoittaa, että ihmisessä on yhä jäljellä Jumalan kuva ja vapaa tahto.

Tämä nyt tällä erää riittää.

​

Nyt kysymys ei ole itäisen tai läntisen ajattelun tavasta vaan selvän Jumalan sanan vastaanottamisesta tai hylkäämisestä , selittelyllä se ei muutu toiseksi . Mutta arvostan että halusit vastata , moni protestantti ottaa herneen nenään ja ei vastaa perustellen millään tavalla .

Meidän on erottettava eri tekstien painoarvo toisistaan ja jos annetaan Herran apostolien opetuksille se pääpaino kun me uskomme sen olevan Herramme sanaa .
Näyttää että tekstit on selviä mutta tulkitset ne sillalailla että ne eivät yhdy Raamatun kokonaiseen ilmoitukseen ja mielestäni tulkitset selvät Raamatun sanat väärin .
Koen että silotat noita kohtia kun Paavali esim . julistaa kaikki syntisiksi eikä siinä ole noita ehtoja mitä kirjoitat .
Oliko Daavid poikkeus;
Minä olen syntinen jo syntyessäni, äitini on minut synnissä siittänyt.”
Onko evoluutio vai mitä puhdistanut tämän päivän lapset synnistä ?
Miten nuo filosofiset ajatukset tai ajattelijat voivat selittää sanaa kaikki? Joka kuvaa kaikkia ihmisiä ja myös syntyviä , kun ensin tuli synti ja sen seurauksena kuolema ja ero Jumalasta . Mistä Jumala pelastaa lapsen kasteessa ? Kristus voitti synnin perkeleen ja kuoleman ja se on täytetty lapsen puolesta kastehetkellä . Nyt esität Kristuksen täydellistä sovitustyötä osittaisena lapsen kohdalla . Jos selität sen että kun lapsi tekee syntiä niin silloin toteutuu vasta syntien anteeksiantamus kasteessa niin se on harhaoppia , Kristuksen uhri ja sovitustyö kertakaikkisesti tehty kaikkien puolesta ja se lahjoitetaan kasteessa .
Kaikki sana esiintyy useammassa kohdassa ja voidaanko me sallia jonkun filosofi- teologin opetuksien ohittavat profeettojen ja apostolien sanat ?

Tässä on juuri sama kuin armonkäsityksessä kun ensin myönnetään että pelastumme armosta ja lisäosa ja armon yhteistyössä .
Eikö tuo osoita miten virheellistä on puhua armosta joka on täysin ja puhtaasti vain ja ainostaan Jumalan lahjaa ja rakkautta . Armosta pelastettu ja piste. Mitä se armo on ordodokseille ?

Niin miten se Daavid syntisyys syntymästä asti ?

Kyllä minä luen ja olen hiukan ymmälläni kun tuntuu että nuo raamatunkohdat on niin selviä ja yhtenäisiä , mutta sinulta löytyy tulkintoja raamatun ulkopuolelta .
Ymmärrän että ordodoksiteologia on hyvin erilaista jo suhteessa Raamatun sanaa kohtaan . Ja ymmärrän hyvin sen kun joskus kirjoitit pitkästä tiestä ordodoksisuuteen . Minusta tuntuisi erittäin vaikealta kohdata näitä kohtia ja tulkinta ne erilailla kuin on ilmoitettu ja siihen liittyy juuri ihmiskuva ja Jumalakuva . Jumalan tarkoittama ihminen särkyi vanhassa Aadamissa ja Kristus on se kuva jollainen ihminen oli tarkoitettu ilman syntiinlankeemusta . Aadamilla ja Eevalla oli hallintavaltaa ennen lankeemusta ja se meni rikki eikä korjaannu täällä ajassa , kuin Kristusessa meillä on lupaus sinetöitynä siitä lopullisesta muutoksesta vasta ylösnousemusruumiissa .Ja ajattelen että kaiken tulkintojen myötä Kristus- kuva pienenee ja ihmiskuva näyttäytyy todellisuutta suurempana ja parempana . Se kuva mikä piirtyy Raamatusta kokonaisuudessa piirtyy Jumalasta on paljon suurempi ja rakastavampi jota emme käsitä edes niin suurena mitä hän on ja häntä emme voi tutkia filosofian kautta vaan se kirkastuu kärsimyksissä ja meidän heikkoudessa ja syntisyydessä ja silloin kirkastuu myös armo . Tunnen suurta allergisuutta siihen että ihminen nostetaan ja määritellään Jumalan edessä suureksi, kunnia ja ylistys nousee yksin hänelle . En tiedä ymmärrätkö mitä yritän sanoa , mutta en halua lähteä tulkitsemaan ja etsimään Raamatun ulkopuolisia lähteitä näissä asioissa mitä edellä käyty kun ne ei muuta ilmoitusta , päinvastoin noita tukevia kohtia kyllä löytyy . Jos Raamattu ilmoittaa että me kannamme kaikki asuvaista syntiä syntymästä kuolemaan ja siitä Kristus tuli meidät pelastamaan ja asumaan meidän savimajaan henkensä kautta , niin se ei muutu ja siinä todellisuudessa elämme . Psykologinen ja filosofinen ajattelu on inhimmillistä ja siitä puuttuu hengellinen ulottuvuus joka lopulta uskossa näyttäytyy todelliselta ja myös ihmisjärkeen yhtyvänä ja sen saamme uskos vaan . Ei kukaan tuskin kiellä suden pennun suloisuutta ja siitä ei tule susi sitten vasta kun raatelee lampaita vaan se on susi jo syntymästä lähtien ja kun katsomme sen pennun viattomuutta ilman todellisuutta niin sitä ei uskaltaisi jättää lapsenvahdiksi jos olisi elättinä ja lähteä töihin .

Niin toisaalta sekin voi olla rakentavaa tai ainakin oppimista että näkee erilailla ajattelivat ja niiden perusteita . Minua ei haittaa eikä loukkaa jos joku pitää minua harhaoppisena tai väärässä joissain asioissa . Maallikkona lähestyn asioita eletyn elämän ja Jumalan sanan yhteydestä ja en osaa vyöttäytyä kehenkään ajattelijaan pään tietona, koska usko on lihaksi tullutta ja uskon sen Jumalan myös meille tarkoitetun selvänä ja ymmärrettävänä . Kristikunnassa on hyvää monessa paikassa ja myös astian makua ja vääristymiä että se ei anna oikeaa kuvaa kokonaisuutena ja siksi vanha hyväksi koettu tapa on uskoa Raamattu Jumalan sanana ja luottaa siihen ja se tuottaa myös meidän elämän kautta sitä todellista resenointia joka vaan vahvistaa sanan paikkaansa pitävyyden .

Olen miettinyt luterilaisuuden asemaa kristikunnassa ja se on usein keskiössä kun puhutaan teologiasta . Koen että miksi luterilaisuus tarvitsee olla puolustaja ikäänkuin meillä ei olisi vahvaa Raamatun sanaa selkänojana . Muiden pitäsisi pystyä puolustamaan omaa oppiaan Raamatun sanalla johon ne mielestäni heikosti vetoavat , vain yksittäisiä raamatun jakeita tuodaan ilman kontekstia usein . Esimerkkinä helluntain tapahtumat kun jopa luterilaiset miettivät tai pyolustelevat sitä miten luterilainen oppi sopii vaikkapa Pietarin helluntaisaarnaan ja tapahtumiin ja minä ajattelen että miten se sopii muiden oppiin ? Vaikkapa ketkä uskovat että kasteessa saadaan synnit anteeksi tai että kasteessa saadaan Pyhä Henki tai niiden 3000 tuhannen joukossa olleet lapset ja perheet olisi jäänyt kastamatta . Luterilainen oppi sopii parhaiten helluntain tapahtumiin ja kokonaiseen Jumalan ilmoitukseen . Ja voisi kysyä jos emme allekirjoita sola stripturaa niin mikä on totuus tai apostolinen sugsessio tai apostolien ja Jeesuksen sanojen merkitys .
Tuntuu että muut sanoittavat mitä luterilaisuus on , vaikka se ei käytännön tasolla ole aina pystynyt edustamaan sitä uskonpuhdistuksen Raamatullista ”puhtautta” joka aina on Kristus – keskeistä ja aina kääntää katseet sovitustyön merkitykseen . Mutta mikäpä kirkko olisi pysynyt ”linjassa” ja se voi olla yhtä levällään vaikka seinät olisi pystyssä ja katto kätkee kaikkea sisäänsä .

Jumalalla on vain lapsia Sami ja luterilaisuus on tienviitta joka osoittaa apostoliseen uskoon ja sitä kautta Kristukseen . Tuo ajattelusi tuo mieleen opin kiivailua jonka esim. Paavali torjuu . Hullua kun kirjoitit aikaisemmin poissulkevuudesta jota ordodoksioppi tekee linjauksilla . Vastaukset toisen kirkkokunnan jäsenen pelastumisesta pitää olla johdonmukaista eikä venkoilua kuten armokäsittessä että armosta ja sitten ei kuitenkaan . Voiko ordodoksin mielestä pelastua toisen kirkkokunnan jäsen niin se on epäjohdonmukaista selittelyä jos teologia kirkossa opettaa että ei voi pelastua ja sitten henkilökohtaisella tasolla selitellään ja vedotaan armoon , kun se on suoraan kuten Jumalan sana sanoo että kaikki jotka huutavat avuksi Jumalaa saavat pelastuksen ja monilla muilla Raamatun sanoilla se voidaan kuvata . Meidän ei tule koskaan tukeutua muuhun kuin Jumalan sanaan vaikka olisi tuhansia kilometrejä kirjoitettu muita lähteitä ja niiden arvo punnitaan yksin Jumalan sanalla . Sitä on keskitetysti mielestäni luterilaisuus . Edellä kuvatut Raamatun totuudet ihmisen syntisyydestä ei muutu vaikka nimittäisimme syntisyyttä miten . Se ei ole sanojen kikkailua vaan sanasta kumpuavia totuuksia . Sinä Sami tahdot nostaa ordodoksisia uskonkäsityksiä ja kirkkoa , mutta minä yleensä en arjessa ja kohtaamisissa luterilaisuutta halua korostaa vaan Kristusta ja en voi uskonpuhdistukselle mitään ja sen hedelmälle jonka nään oikeaksi . Ei minulla ole kirjoituksia jotka voisivat syrjäyttää Junalan selvät sanat syntisyydestä . se on ajatuksena täysin absurdi .
Daavid on ollut syntinen jo syntymästä asti mutta Timo ei .
Kaikki ihmiset ovat syntisiä mutta Timo ei . Kasteessa saadaan synnit anteeksi paitsi ei lapset kuulu ihmiskuntaan tässä poikkeustilantessa jne . En rupea tulkitsemaan Jumalan sanaa kun sitä ei tässä tarvita . Nään kuule Sami ihan selittelynä nuo vastauksesi ihmisen syntisyydestä , tulkitsette juuri samanlailla kuten esimerkiksi helluntailaiset syntisyytenne , armonkäsityksessä on yhtymäkohtia kun ette voi allekirjoittaa uskonpuhdistuksen sanoja : yksin armosta yksin uskosta yksin Kristuksen työn tähden . Se ei ole allekirjoittamista jos tarvii selitellä jatko- osilla . Se usein nostamasi Jaakobin kirjeen kohta usko ilman tekoja on kuollut oli hyvin tuttu nuorena kun kohtasi nuoria joskus 80 luvulla ja heidän arkumenttinsä oli tuo joka on täysin irrallaan kontekstista ja se laaja opetus uskon ja tekojen suhteesta jää kokonaan tuomatta esiin . Näillä muutamilla jakeilla on kristillisyydessä opetettu joka on surkeaa teologiaa . Kuten joka uskoo ja kastetaan jae . Olisi reilua ottaa kaikki aihepiirin kohdat esille ja käydä läpi mutta siihen dialogiin ei suostuta ja siitä annan pisteet Sami sinulle että haluat vastata oman teologisen käsityksen puolesta eli tämä on harvinaista herkkua siinä suhteessa .

Kirkko on tulkinnut toisin? Mites profeetat apostolit ja itse Jeesus . Ei Jumala sana ole tarkoitettu että jokainen sen tulkitsee vaan se on ilmoitusta ja opetusta . Ei traditio voi olla yläpuolella Jumalan ilmoituksen . Vertaus helluntailaisiin on huono jo siitä syystä että helluntailaisuus syntyi myöhemmin ja ordodoksioppi on lähempänä opillisesti synergistisen pelastuskäsityksen kautta helluntailaisia kuin luterilaisia ja myös perisyntikäsitys kiellätte molemmat ja lapset teidän mukaan syntyvät synnittöminä, vaikka tradition pitkästä erosta ja tavoista johtuen olette hyvin erilaisia . Vaikka meillä Suomessa on kenties kaikkein luterilaisin helluntaiseurakunta maailmassa . Joka on saanut toisin päin vaikutteita lähinnä herätysliikkeiden kristillisyyteen .