Helsingin keskustan 27.6. täyttäneeseen Pride-marssiin osallistui arviolta 100 000 ihmistä. Se on aavistuksen enemmän kuin Kauhavalla pidettävät vanhoilislestadioalisten suviuseurat kokoaa porukkaa. Kummassakin tapahtumassa silmiinpistävää on nuorten osuuus. Pridessä bongasin yhden Suviseurojen Tarratoimkunnan viestinkin (viimeinen kuva).
Katselin Pride-kulkuetta Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun risteyksessä. Bongailin kiinnostavia kulkijoita ja uskonnollisia kylttejä ja banderolleja. Kolmen sepän patsaan edessä seisoi kristillisesti motivoitunut ryhmä, joka vastusti paitsi Setaa myös kaikkea Prideen liittyvää – tai näin tulkitsin heidän iskulauseensa.
Pitemmittä puheitta ja turhitta kommenteitta kuvakavalkadi, olkaa hyvät.
Manse pridessä ev. lut. seurakunnat marssivat satanic templen rinnalla. Sateenkaarimessuissa pidetään kristinuskolle vierasta symbolia sateenkaarilippua ristin rinnalla. Hälyttävää! Manse pridessa mainostettiin kinkybileitä ja verileikkejä, kaupungin ja hyvinvointialueen toimesta, ilman mitään ikärajamerkkiä. Helsinki pridessa oli tekopenistyöpaja 13-vuotiaille. Helsinki pridessa puistossa oli seksikeinu ja lähes alastomia miehiä, samaan aikaan kuin lapset kulkivat puistossa. Järkyttävää!
Tuomio alkaa Jumalan huoneesta.
”Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?”
1. Piet. 4:17
Nyt joku roti, uskovaiset! Jumalan huone on Pyhä – sinne ei kuulu assosiointi pervoiluihin, eikä sielunvihollisen kanssa veljeily! Syntiä pitää saada sanoa synniksi!
Arjen vähemmän ”hauska” yksityiskohta. Evankelis-luterilainen kirkko ja the satanic temple yhdessä kertoo vain siitä, kuinka ”syvä yhteys” niillä on keskenään. Ongelma tietysti on, mikäli aletaan elää ikäänkuin vihityssä parisuhteessa samassa temppelissä jakamalla yhteiset arvot.
Hain tietoa tuosta ’satanistisesta temppelistä’. Aika erikoinen liike se kieltämättä onkin. Lausutut tavoitteet ovat ihan hyväksyttäviä, mutta järjestäytyminen ’uskonnottomaksi uskonnoksi’ verotuksen välttämiseksi on kummallinen ratkaisu. Voiko saatanaa käyttää vain ’kirjallisena tunnuksena’ ja ilmoittaa, ettei usko siihen henkiolentona?
Hyvä kysymys, voiko saatanaa käytää ikäänkuin – brändinä? Alunperin Yhdysvaltalainen Satanic Temple näyttää olevan uskonnollinen järjestö, jonka jäsenet eivät usko Jumalaan – taikka Saatanaan. Järjestön verkkosivustolla kehotetaan kääntymään jonkun muun puoleen, jos joku haluaa myydä sielunsa. Suomessa toimii lisäksi perkeleen temppeli, korostamalla humanistisia arvoja, mutta se ei tee aktiivista yhteistyötä satanistisen temppelin kanssa. Yhteistyö ei siis oikein luonnistu.
Satanic Temple weddings.
”Tässä on viisaus. Joka ymmärtää, laskekoon pedon luvun, sillä se on ihmisen luku, ja sen luku on kuusisataakuusikymmentäkuusi.” (Ilmestyskirja 13:18)
/ Kesäkuu 2026 tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden sisällyttää luku 666 hääpäiväänne: 6.6.2026, 16.6.2026 tai 26.6.2026. Tämä hääpaketti on saatavilla vain näinä kolmena päivänä niille, jotka haluavat sisällyttää tuon luvun osaksi häitään. /
Käsittääkseni ns pedon luku on varovaisuussyistä numeroihin kätketty mahtavan seurakuntaa vainonneet ihmisen – luultavasti keisarin – nimi. Pätevin veikkaus osuu Neroon. Luvun saama maaginen merkitys on näin myöhäisempää ja aiheetonta. Numeroilla pelaaminen lienee joka tapauksessa kristityille sopimatonta.
Tuo teksti kokonaisuudessaan oli suora lainaus tuon temppelin englanninkielisiltä sivustoilta.
Lainaus sopii hyvin kuvaan, jonka sain kyseisestä järjestöstä. – – – Osallistuessaan Pride-tapahtumaan kirkko ei tietenkään sitoudu muiden osallistuvien tahojen kaikkiin tavoitteisiin ja arvoihin. Puhe ’syvästä yhteydestä’ on pahantahtoista liioittelua.
Hienoa, että tuo lainaus luvusta 666 tuli selväksi. Enpä tiennytkään, että kristillisellä kirkolla ja saatanan temppelillä voi olla myös joitakin yhteisiä hyväntahtoisia´humanistisia` tavoitteita ja marssitaan siltä osin yhteisessä rintamassa käsi kädessä. Olisiko toinen osapuoli kenties kesyyntynyt? En vaan tiedä kumpi?
”Enpä tiennytkään, että kristillisellä kirkolla ja saatanan temppelillä voi olla myös joitakin yhteisiä hyväntahtoisia´humanistisia` tavoitteita.” Oppia ikä kaikki. Hyvät päämäärät ovat hyviä, vaikka niihin pyrkisivätkin ’väärät’ tahot. Kannattaa muuten muistaa ero humanistisen ja humaanin välillä. Kirkon ei kai tule ajaa humanismia, mutta humaanius on sen kutsumus. Sitä voinee toteuttaa yhdessä humanistienkin kanssa.
”Hyvät päämäärät ovat hyviä, vaikka niihin pyrkisivätkin ’väärät’ tahot.” Johan nyt. Tuolla logiikalla saatanakin on hyvä ja humaani.
Pentti Martti kirjoittaa; ” Osallistuessaan Pride-tapahtumaan kirkko ei tietenkään sitoudu muiden osallistuvien tahojen kaikkiin tavoitteisiin ja arvoihin. Puhe ’syvästä yhteydestä’ on pahantahtoista liioittelua.”
Miten pitkälle tätä periaatetta voisi soveltaa? Ja onko pride oikeasti se taho jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Liike joka ajaa ja keskittyy homojen, trasihmisten lainsäädännölliseen kehitykseen, muokkaukseen.
Mielestäni biologiseen kahtiajakoon perustuva järjestelmä on selkein ja toimivin tapa pyörittää yhteiskunnan perustoimintoja, ja että liiallinen hienosäätö pienen vähemmistön ehdoilla sekoittaa vakiintuneita käytäntöjä, se onkin setan kriitikin ydin, heteronormatiivisuus.
”liiallinen hienosäätö pienen vähemmistön ehdoilla sekoittaa vakiintuneita käytäntöjä, se onkin setan kriitikin ydin, heteronormatiivisuus.”
Niin, näissä karnevaaleissa ei marssittu alussa olleen luomisen puolesta, vaan jonkun muun puolesta.
”Näissä karnevaaleissa ei marssittu alussa olleen luomisen puolesta, vaan jonkun muun puolesta.” Miksi jonkin ’alussa olleen’ puolesta pitäisi marssia? Kuinka edes voisi? Marssit puolustavat niitä, jotka kaipaavat puolustamista juuri nyt. ”Mielestäni biologiseen kahtiajakoon perustuva järjestelmä on selkein ja toimivin tapa pyörittää yhteiskunnan perustoimintoja.” Selkeimmät ja tehokkaimmat tavat ovat liian usein niitä, jotka kipeimmin loukkaavat yhteiskunnan laidoille päätyneitä. Eikö Herrammekin etsinyt niitä, jotka olivat pudonneet ’yhteiskunnan perustoimintojen pyörityksestä’?
Eikö Herrammekin etsinyt niitä, jotka olivat pudonneet ’yhteiskunnan perustoimintojen pyörityksestä’?
Tuo on aivan totta. Hän korotti heteronormatiivisuuden ja vastusti homoseksuaalisuutta. Näin kirkko on aina toiminut.
”Marssit puolustavat niitä, jotka kaipaavat puolustamista ”juuri nyt”.” (Martti P.)
Juuri nyt on tultu sellaiseen aikaan jolloin Raamatun ilmoitusta vastaan erityisesti noustaan. No, tämä karnevaali ei ole tietenkään tarkoitettu kristillisiä arvoja edistämään. Kristus vahvisti miehen ja naisen välisen yhteyden. Myöskään kaksi sukupuolta eivät enää riitä, muita pitää olla lisäksi vaatii ”sateenkaariväki” marssilla. Ymmärrän toki Martti, että ei ”juuri nyt” tarvitse marssia sen vuoksi, että alussa sukupuolia oli vain kaksi. Vielä toistaiseksi joku ymmärrys entisestä elää jossain syvällä?
”Alussa sukupuolia oli vain kaksi.” Alussa ne molemmat olivat luomiskertomuksen mukaan yhdessä ihmisessä. Sitten ihminen jaettiin kahdeksi puolikkaaksi eli puolisoksi. Jaettiinko miehisyys ja naiseus tasan vai onko miehissä aina jonkin verran naista ja jokaisessa naisessa vähän miestä? Minä ainakin näen sukupuolisuudessa rikasta vaihtelua.
Raamatussa on kohtia missä tullaan osallisiksi toisten synneistä , vaikkapa vain ottamalla harhaopettajia kylään yöpymään .
Se vaikka ihmiset syvällä tietäisi heikostikin ettei asia ole oikein ei tarkoita ymmärrystä ruumiillisen pahan olevan sen takana . Ihmisen usko hyvään on toivomista asioiden olevan kuitenkin hyvin ja pieni paha ei muuta hyviä tarkoitusperiä . Kun vapauskäsite ei lähde oikeiden asioiden tunnustamisesta niin mennään väärään suuntaan . Kirkko ja monet muut toimijat suorittavat ”käsienpesua” , vaikka näkevät ettei asiat ole oikeita . On ihmeellinen aika kun ihmisillä on vaikeuksia niin joka asiassa huudetaan valtiota apuun ja sitten kun pitäisi kantaa vastuuta piileksellään ja selitellään usein ollaan tietämättömiä . Erityisesti kansankirkon seurakunnilta voisi odottaa kriittisempää suhtautumista , mutta päätöksiin ei vaikuta millään tavalla kristillinen vastuullisuus eikä ajattelu kirkon tehtävistä . Politiikasta pitäisi kirkon pysyä pois eikä osallistua mihinkään missä on poliittisia toimijoita , ollen näin kannattamassa poliittisia ja ideologisia päämääriä . Tämä on yksi asia millä kansankirkko itse lisää polarisaatiota .
”Raamatussa on kohtia missä tullaan osallisiksi toisten synneistä.” Onhan siellä sekin kohta, missä yksi mies tuli osalliseksi koko maailman synnistä ja kantoi sen ristille kaikkien puolesta.
Martti Pentti kirjoittaa; ” Onhan siellä sekin kohta, missä yksi mies tuli osalliseksi koko maailman synnistä ja kantoi sen ristille kaikkien puolesta.”
Ja Timo kirjoittaa; ” Raamatussa on kohtia missä tullaan osallisiksi toisten synneistä”
Näiden kahden asian välillä on perustavanlaatuinen, ontologinen (olemuksellinen) ero. Ero liittyy siihen, miksi ja miten osallisuus tapahtuu: ihmisen kohdalla kyse on lankeemuksesta ja sairauden leviämisestä, kun taas Kristuksen kohdalla kyse on vapaaehtoisesta lääkkeestä ja pelastuksesta.
Kun tavallinen ihminen tulee osalliseksi toisen synnistä, kyse on hengellisestä tartunnasta tai hyväksynnästä ( Esim 1 Tim 5: 22). Kristus sen sijaan ei tullut osalliseksi synnistä passiivisesti tai niin, että synti olisi saastuttanut Hänet. Kristus otti maailman synnin päällensä aktiivisesti ja tietoisesti tuhotakseen sen. Hän ei tullut osalliseksi synnin syyllisyydestä, vaan Hän otti kantaakseen synnin seuraukset (kärsimyksen ja kuoleman), jotta voisi kuolettaa ne omassa ruumiissaan. Martin vastaus ei kohtaa Timon ajatusta, eikä sitä voida siihen soveltaa.
”Ihmisen kohdalla kyse on lankeemuksesta ja sairauden leviämisestä, kun taas Kristuksen kohdalla kyse on vapaaehtoisesta lääkkeestä ja pelastuksesta.” Juuri näin. Siksi nämä kaksi liittyvät kiinteästi yhteen. Kristus on pelastanut lankeemuksesta ja lääkinnyt synnin sairauden. Kristityn ei tule pidättäytyä hyvän tekemisestä siksi, että pelkää jotenkin samalla syyllistyvänsä syntiin. ”Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: ’Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi.’ Isäntä vastasi hänelle: ’Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen. — Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia.”
Martti P. En ole koskaan ennen kuullut/lukenut sinun esittämääsi ajatusta edellä olevassa kontekstissa . Ymmärrän, että ”sateenkaariväki” rönsyineen nauttii sinun tukeasi. Talenttejen jakamisesta voidaan olla montaa mieltä erilaisine tulkintoineen Kristuksen seurakunnassa. Sinun totuutesi edustaa sinun tulkintaasi. Jokainen vastaa omastaan. Hyvän tekemisestä voidaan myös olla monella tapaa eri mieltä.
On hienoa, että on alusta, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia moneen suuntaan. Minä omasta puolestani pitäydyn siihen mitä on alussa ollut. Sinä olet löytänyt jotain muuta.
Martti Pentti, kyllä kristitty ei saa vetäytyä hyvän tekemisestä ”synnin pelon” vuoksi – se olisi talentin hautaamista. On toimittava rohkeasti. Nämä kaksi raamatunkohtaa eivät ole siis ristiriidassa, vaan ne kuvaavat hengellisen elämän kahta eri puolta: dynaamisuutta ja viisautta.
1. Tim. 5:22: korostuu kirkollinen vastuu joka tässä yhteydessä korostuu muiden synteihin osalliseksi tulemisesta, siitä on pidättäydyttävä. Talentti vertaus taas puhuu aktiivisuudesta ja synergiasta, pelon valtaan ei tule jäädä, olemme Jumalan työtovereita.
Kirkossa sukupuolisuus nähdään biologisena, psykologisena ja hengellisenä kokonaisuutena, joka on Jumalan hyvä luomisteko. Siksi teorioita, jotka esittävät sukupuolen olevan pelkkä sosiaalinen konstruktio tai puhtaasti subjektiivinen ilmoitusasia, pidetään luomisjärjestyksen vastaisina.
Vaikka Pride-liike ajaa ihmisoikeuksia, siihen liittyy vahvasti myös sellaisen seksuaalieettisen ja sukupuoli-ideologisen näkemyksen juhlistaminen, joka poikkeaa perinteisestä kristillisestä moraalista. Joten Paavalin ohjetta kirkko noudattaa.
Kukaan ei väitä, että sukupuoli olisi pelkkä sosiaalinen konstruktio tai subjektiivinen ilmoitusasia. Se kuitenkin on osaltaan myös noita molempia.
Voisi kysyä mitä hyvää pride marssi tuottaa ?
Lapsille on aina hyvä jo pienestä tuoda hyvää esille ja hyviä kokemuksia . Pride tapahtuman työpajat ja toiminnat ei voi oikeasti olla lapselle hyväksi vaikka ikää olisi mitä . Marssit ja ihmiset eivät tuo sielunrauhaa ihmisen sisälle , eikä sekään vaikka papit julistavat hyväksyntään ilman totuutta rakkauteen .
Ei voi pride liikettä Suomessa irroittaa sen esiintymisistä maailmalla ja valkopestä että suomalainen pride on hyvä liike ja muualla paha . Pitkin maailmaan pride liikkeen tapahtumiin on liittynyt kristinuskon pilkkaaminen ja Jeesuksen rienaaminen , kehoitetaan pukeutumaan rienaaviin asuihin jotka kuvaavat Jeesusta tai Mariaa ja on nunnia puolialastomina jne . Nämä piirteet tulevat Suomeen ajan myötä . Sittenkö annetaan Jeesukselle uusi merkitys joka on tienaavissa asuissa ja pilkataan olemuksella ja teoilla Jumalaa . Kaikki voi tutkia pride liikkeen toimintaa pitkin maailmaa . Isoja kohuja on tullut Belfastissa ja USA paljon erilaisia , joista San Fransisco on yksi pesäke pride kulttuurissa .
Blogin marssi
Protestanttisissa kirkoissa selkeä/näkyvä muutos pride-teemaan liittyen alkoi vasta 2000 luvun alun jälkeen. Sitä ennen lähes kaikki suuret kristilliset kirkot olivat varsin yksimielisiä seksuaalieettisistä kysymyksistä, vaikka yksityiskohdissa oli eroja. Itse omassa yksinkertaisuudessa ajattelen tämän muutoksen liittyvän osana siihen suureen lopun ajan luopumukseen, josta Herramme UT:n eri evankeliumien kirjoituksissa profetoi.
Kiitos hyvistä kuvista Olli Seppälä.
Kari, erityisesti protestanttisissa suuntauksissa homo ja transaate ovat lyöneet läpi. Tämä on ideologinen aate menee siellä helposti läpi. Heiltä puuttuu kanoninen ja piispallinen ohjausperinne joka voi olla merkittävä syy homo/ transideologian läpäisyvyyteen. Kirkkohan kohtasi aikoinaan gnostilaisuuden jossa kohdattiin dualismi jota trasaate nykyisin edustaa.
https://ort.fi/wp-content/uploads/2025/10/Liite-2-Suomen-ortodoksisen-kirkon-piispainkokouksen-kirje-koskien-ihmisen-ainutlaatuisuutta-ja-kirkon-ela%CC%88ma%CC%88a%CC%88.pdf
Erittäin hyvä pastoraalinen kirje. Kannattaa lukea.
”Erityisesti protestanttisissa suuntauksissa homo- ja transaate ovat lyöneet läpi.” Ei ole kysymys mistään aatteesta. On herätty näkemään kyseisten vähemmistöjen ongelmat ja ymmärtämään kristilliseksi velvollisuudeksi tukea niissä kamppailevien tukeminen.
Seta on kovaääninen ideologinen toimija joka edustaa kultuurimuutosta Suomessa. Tämä ei ole mitenkään uutta, paitsi jos haluaa salata tämän.
Seta ei ole mikään vilpitön toimija vaan marginaalinen ääriyhdistys.
”Ei ole kysymys mistään aatteesta.”, Martti P. edellä
Nimenomaan aatteesta on kysymys. Sanaa aatteellinen käytetään suomen kielessä järjestöistä, jotka edistävät tiettyjä arvoja, tavoitteita tai yhteiskunnallista näkemystä.
”Seta on ihmisoikeusjärjestö. Sen tavoitteena on yhteiskunnan kokonaisvaltainen muutos, jotta ihmisoikeudet ja hyvinvointi toteutuvat Suomessa ja kansainvälisesti riippumatta ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Homot, lesbot, bit, inter-, trans- ja muunsukupuoliset henkilöt, transvestiitit ja muut sateenkaari-ihmiset kohtaavat eriarvoisuutta lainsäädännössä ja arjessaan. Haluamme yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutuvan. Nostamme seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyviä asioita ihmisoikeuskeskusteluun ja ajankohtaiseen politiikkaan. Vaikutamme vaalikampanjoilla ja asettamalla hallitusohjelmatavoitteita.” (SETAn sivuilta)
Aatteen puolesta ovat monet muutkin järjestöt marssineet kuin SETA.
Kirkko ei ’puolusta’ Setaa vaan puolustaa yhdessä Setan kanssa seksuaalisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Vähemmistöjen edustajat ovat yksilöitä, ihmisiä, jotka kokevat vielä monenlaista torjuntaa, vaikka se onkin laissa kielletty.
Seta on sekulaarin maailman suuriääninen vapauden opettaja ja Kirkko-körtti seuraa kuuliaisesti sen perässä.
”Kirkko ei ’puolusta’ Setaa vaan puolustaa yhdessä Setan kanssa seksuaalisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.” (Martti P.)
Pride-liikkeen symbolina toimii mm. sateenkaarilippu. Lippuja on tuotu Pride-messuissa kirkkotiloihin. Näin liike symbolillaan edustaa evlut kirkon sisällä sellaisia seksuaali- ja sukupuolikäsityksiä, jotka poikkeavat kirkon perinteisestä opetuksesta. Tuomiokapitulit ovat linjanneet Pride-messut evlut kirkon toiminnaksi. Viimeksi asia oli erityisesti esillä Vaasassa. Aate on astunut evlut kirkon kynnyksen yli.
”Liike symbolillaan edustaa evlut kirkon sisällä sellaisia seksuaali- ja sukupuolikäsityksiä, jotka poikkeavat kirkon perinteisestä opetuksesta.” Käsitykset varmaankin poikkeavat kaikesta perinteisestä sikäli, että ovat avarampia ja monivivahteisempia. Se ei merkitse, että ne olisivat vanhoja käsityksiä vastaan.
Pride-liikkeessä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan perinteinen evankelis-luterilainen käsitys sukupuolesta johtaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintään tai ylläpitää syrjiviä rakenteita.
Syrjiviä rakenteita pitää yllä se, kun tiukkaa jakoa vain heteroseksuaalisiin miehiin ja naisiin pidetään perinteisenä evankelis-luterilaisuutena.
Fingerpori:
https://www.facebook.com/photo/?fbid=3294989723996375&set=a.451493585012684
Kirkko korostaa jokaisen ihmisen arvoa ja oikeutta elää ilman torjuntaa, se pitää samalla kiinni perinteisestä antropologiastaan ihmisopistaan ja sakramentaalisesta teologiastaan.
Kirkko ei teologisista syistä johtuen tee yhteistyötä Setan kaltaisten järjestöjen kanssa, sillä näiden järjestöjen ajama ideologia ja tavoitteet kuten sukupuolineutraali avioliitto tai tietynlaiset sukupuolikäsitykset eroavat perustavanlaatuisesti kirkon perinteisestä dogmatiikasta ja raamatuntulkinnasta.
Perinteinen ihmiskäsitys ja ihmisarvon puolustaminen ajautuvat usein ristiriitaan. Miten kirkko siinä tilanteessa valitsee? Torjuuko se sellaisen, joka ei sovi perinteisen ihmisopin kehyksiin?
Ei ole syntynyt jotakin uutta ihmisyyttä, eikä synny arjalaista rotua, tai muun sukupuolisia. Joten kysymys ideologisesta fantasiasta.
”Ei ole syntynyt jotakin uutta ihmisyyttä.” Ei tietenkään, mutta tietämys ihmisyydestä kasvaa ja monipuolistuu.
Ettei vaan olisi niin, että tietämys Jumalasta samalla vähenee?
Jumalaa ei kohdatakaan tiedon vaan uskon kautta.
Kristillisen käsityksen mukaan ihmisarvo on mittaamaton ja loukkaamaton, sillä se perustuu siihen, että jokainen ihminen on Jumalan luoma ja hänen kuvakseen luotu. Kirkon ovet ovat avoinna kaikille. Kristillisen uskon mukaan jokainen ihminen on tervetullut Jumalan eteen ilman, että hänen tarvitsee samaistua mihinkään yhteiskunnalliseen liikkeeseen tai sen tunnuksiin.
Mielestäni kirkon tehtävä on koota ihmiset yhteen Kristuksen ympärille, ei korostaa erilaisia yhteiskunnallisia identiteettejä tai niiden symboleja.
Martti. Ei nyt aivan niinkään. Me tiedämme ja siksi uskomme ja uskomme koska tiedämme.
”Kristillisen uskon mukaan jokainen ihminen on tervetullut Jumalan eteen.” Niin kauan kuin tämä korkea ihanne on kaukana todellisuudesta, tarvitaan tarvitaan myös liikkeitä ja niiden tunnuksia.
”Me tiedämme ja siksi uskomme ja uskomme koska tiedämme.” Eikö Aadamin synti ollut juuri syöminen hyvän ja pahan tiedon puusta?
Juurikin niin. Aadamin synnissä on meidän monimuotoisuutemme alku ja juuri. Voiko se olla juhlinnan ja ylpeyden aihe? Toiseksi. Me totisesti tiedämme, että tämä on maailman Vapahtaja. Me tiedämme ja siksi uskomme ja uskomme koska tiedämme.
Me uskomme ja siksi tiedämme kolmiyhteisen Jumalan olevan luoja, lunastaja ja pyhittäjä. Tiedämme myös olevamme syntisiä ja Jumalan armoa kaipaavia. – Tiedämme paljon muuta siksi, että tiedonhaluinen ihmiskunta on koonnut valtavan määrän tietoa, jota jatkuvasti tarkistetaan ja täydennetään. Sitä tietoa ei pidetä totena uskomalla vaan tutkimalla ja kokeilemalla.
Oikein myönsit, että me tiedämme ja siksi uskomme ja uskomme koska tiedämme, että Jumala Pyhä ja me olemme syntiset, kuten totesitkin; ”Eikö Aadamin synti ollut juuri syöminen hyvän ja pahan tiedon puusta?” Pelkästään tähän totaaliseen lankeemukseen liittyy meidän ylpeytemme ja monimuotoisuutemme juhlinta vastustaa Jumalaa ja hänen sanaansa ja luomistekoaan. ”Tiedämme paljon muuta? Entä sitten tämä sivuraiteesi? Kysymys oli siitä, että me tiedämme ja siksi uskomme.
”Oikein myönsit, että me tiedämme ja siksi uskomme ja uskomme koska tiedämme-” Luepa tarkemmin, Kosti Vasumäki! Kirjoitin juuri päinvastoin. Emme tiedä Jumalasta mitään, jollemme usko. Senkin jälkeen hän on salattu.
Tieto perustuukin henkilökohtaiseen kokemukseen Jumalasta. Tieto ei sulje pois uskoa eikä usko tietoa, että kuten myös. Lue tarkemmin. Ei Jumala niin salattu ole, etteikö Hän ilmaise itseään paitsi Raamatussa myös henkilökohtaisena kokemuksena. Mutta tämä ei aukene tämän sekavan ajan ylpeilijöille, jotka sulkevat Jumalan itsensä ulkopuolelle, elleivät tee parannusta.
Mitä aktivisti-tarratoimikunta tekee lestadiolaisten Suviseuroilla? Vai olivatko he kenties julistamassa Kristuksen evankeliumia kadotetuille?
Eiköhän Tarratoimikunnan viesti ole pikemminkin lakia. Sen tärkein käskyhän on tiedossa: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat.”
Pikemminkin tarra-viesti marxilais-leninismiä jäljittelevästä ideologiasta ja moraalista, jonka mukaan kaikki sellainen on moraalia, mikä tuhoaa vanhaa yhteiskuntaa ja edistää uuden yhteiskunnan perustamista.
Ovat varmaan lukeneet Jesajan kirjaa: ”Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin — ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle (Jes. 43:18,19).”
”Homous ei ole risti kannettavaksi, vaan ilo elettäväksi.” Näin tarratoimikunta plakaatissa, jonka Olli Seppälä on kuvannut Pride-marssista.
Sateenkaariväkeen kuuluvalla on vanhoillislestadiolaisuudessa vaihtoehtoina joko pysyä mukana, piilottaa osa persoonallisuuttaan ja näytellä itsensä roolihahmoa tai sitten lähteä.
Tunnen/olen tuntenut – oululaisena – monia, jotka ovat lähteneet. Kuten entinen oppilaani Oulun lähikunnasta. Ouluun muutto ei vienyt miestä riittävän kauas. Kotipuolen uskovat pyrkivät valvomaan hänen elämäänsä myös Oulussa. Ratkaisuksi tuli kaikkien siteiden katkaiseminen lestadiolaisuuteen ja muutto Ruotsiin. Samalla hän menetti monia läheisiä ihmissuhteita, ei kuitenkaan yhteyttä kotiväkeensä. Ruotsissa hän avioitui taustaltaan myös lestadiolaisen suomalaisen miehen kanssa.
Tunnen/olen tuntenut myös mukana pysyneitä. Kuten miehen, joka otti yhteyttä, kun tiesi minut julkisuuden kautta. Työnsä ja luottamustehtäviensä vuoksi hän kävi silloin tälloin pääkaupungissa. Keskustelin hänen kanssaan kolmesti, pitkään ja perusteellisesti. Hänelle homoudesta oli tullut risti kannettavaksi. Hän oli perheen ja suvun sekä luottamustehtävien kautta niin sidoksissa lestadiolaisuuteen, ettei hän nähnyt mahdolliseksi lähteä, vaikka sisimmässään halusi. Hän katui sitä, ettei ollut parikymppisenä ottanut ja lähtenyt.
Martti kirjotti että Seta ja kirkko ( kansankirkko) puolustaa seksuaalivähemmistöjä .
Onko kirkon tehtävä puolustaa seksuaalivähemmistöjä ? Tai onko kirkon tehtävä puolustaa yleensä mitään ihmisryhmää ? Mistä oppikunnasta olet saanut tämän käsityksen , ehkä tämä on sitä ihmisviisauden tulkintaa .En viitsi vastata että miettisit mikä on kirkon tehtävä ja miten se jäsentyy . Kirkko on tarkoitettu kaikille syntisille yhteiseksi kokoontumispaikaksi että joka lajin syntiset voivat saman armon alla tulla armahdetuiksi tunnustaen syntinsä . Nuo sateekaarimessut ovat tietysti myös kansankirkkoa jakavia , miksi nostaa joku ihmisryhmä tosia korkeammalle , kun nähdään että se jakaa kirkkoa ja sen lisäksi ajatus on epäraamatullinen että liputetaan alttareita ja saarnastuoleja myöten lakanoita ja lippuja . Kun kaikilla on syntiä ja tämä pride liike vain tahtoo ylpeydellä kerskailla . Ei Kristuksessa ole erotusta eri ihmisryhmien välillä, eikä syntejä eikä ihmisen rikkinäisyyttä tai ongelmia ratkaista kirkon kynnyksellä vaan Jumalan edessä odotamme apua . Kysymys on murtaa kristillinen usko ja varsinkin irroittaa ihmiset Kristuksesta , kun alttari tahdotaan häpäistä ja ei uskalleta saarnata niin kuin on kirjoitettu .
”Onko kirkon tehtävä puolustaa seksuaalivähemmistöjä? Onko kirkon tehtävä puolustaa yleensä mitään ihmisryhmää?” Kirkon tehtävä on puolustaa niitä ihmisiä, joita sorretaan siksi, että he kuuluvat johonkin ryhmään.
”Kun kaikilla on syntiä, tämä pride liike vain tahtoo ylpeydellä kerskailla.” Siltä Pride-tapahtumat varmasti näyttävät. Kuitenkin on kysymys muusta. Vähemmistöt haluavat ravistella harteiltaan enemmistön sille sälyttämän häpeän. He haluavat julistaa, että se, mitä he ovat, ei ole syntiä. – – – Eihän ihmisyyskään ole synti, vaikka ihminen onkin syntinen.
Martti Pentti kirjoittaa; ” He haluavat julistaa, että se, mitä he ovat, ei ole syntiä. – – – Eihän ihmisyyskään ole synti, vaikka ihminen onkin syntinen.”
Ihminen ei voi itse määritellä tai ”julistaa” kirkon puolesta sitä, mikä on hengellisessä mielessä syntiä tai Jumalan tahdon mukaista.
Kirkko pitää kiinni perinteisestä, raamatullisesta ja patristisesta avioliitto- ja seksuaalieetikasta. Kirkon opetuksen mukaan sukupuolisuus ja sen toteuttaminen kuuluvat miehen ja naisen väliseen avioliittoon, joka heijastaa Kristuksen ja Kirkon suhdetta.
Martti Pentille ; kirkon ensisijainen tehtävä on vapauttaa ihmiset synnin orjuudesta , myös demokraattisissa valtioissa jossa kaikilla ihmisryhmillä on lain kautta turvattu ihmisoikeudet . Kirkko ei ole ensisijaisesti mikään humaaniliike joka marsseihin osallistumalla auttaa ihmisiä , vaan diakoniatyö tulee seurauksena kirkon toiminnasta ja tätä marssimista ei kyllä diakoniatyöhön voi liittää . Kirkon tulisi olla myös vapaa kaikesta poliittisesta toiminnasta . Israelin kansan pitkällä marssilla oli päämäärä luvatusta maasta , mutta mikähän näillä marsseilla on päämäärä ? Aina kun puhutaan vapaudesta niin on kysymys kahdesta vapaudesta ja se tärkeämpi on sisäinen vapaus ja jos sitä ei ole niin se aiheuttaa kaikenlaisia mielenilmaisuja ja pahaa oloa , joka myös kohdistetaan toisia kohtaan .
Jaa Jorma selitti kuvan taustat kun se näytti että ovat samassa joukossa . Otin ne esimerkit kylteistä koska ne tuntuivat erikoisilta liikkeen statukseen . Ja noita ylilyöntejä tai vahvoja ilmaisuja on kuulemma ollut puolin ja toisin ja johtaneet käsirysyyn , mutta kaikissa mielenosoituksissa kait usein tapahtuu yleensä tuota . Vaikka tunnustan olevani tietämätön ja kuulopuheiden varassa kun en ole ollut koskaan mielenosoitusmarsseilla mukana . Tykkään mieluummin marssia luonnossa , siellä on rauha ja lepo .
”..noita ylilyöntejä ja vahvoja ilmaisuja on kuulemma ollut puolin ja toisin ja johtaneet käsirysyyn…”
Aina 1980-luvun alkuun ulottuvien kokemusteni ja tietojeni mukaan Setan vapautuspäivien kulkueiden tai Pride-marssien osanottajat eivät ole käyneet vastamielenosoittajien kimppuun ja aiheuttaneet käsirysyä.
”Kuulemma” on epäluotettava lähde.
”Ihminen ei voi itse määritellä tai ’julistaa’ kirkon puolesta sitä, mikä on hengellisessä mielessä syntiä tai Jumalan tahdon mukaista.” Synti on jumalattomuutta, joka tuottaa syntejä: ajatuksia, sanoja, tekoja ja laiminlyöntejä. Ei ole synti olla sellainen kuin on.
”Kirkon ensisijainen tehtävä on vapauttaa ihmiset synnin orjuudesta.” Eikö sekin ole synnin orjuutta, että kärsii toisten ihmisten synnin seurauksista? ”Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa (Jes. 1:17).”
Tämänvuotisesta kärhämästä: paikalla olleen mukaan henkilö tunkeutui marssijoiden joukkoon ja alkoi töniä; ei ilmeisestikään ollut kukaan vastamielenosoittajista.
Kuvissa näkyy että samassa marssissa on hyvin erilaisia tekstejä ja eri arvomaailmoista :
”Seta rahoitus on lopetettava ”
Jumala rakastaa sinua mutta vihaa syntiä”
Aito avioliitto lippuja jne
Ja sitten pride liikkeen kannattajien lippuja . Mutta ei tainnut olla uutisointia kun yhdestä isommasta riitelystä ja kiinnikäymisestä johon poliisin tarvitsi puuttua Helsingin marssilla .
Timo, luettelet vastamielenosoittajien tunnuksia. Niiden kantajat seisoivat kadun varrella Kolmen sepän patsaalla. Eivät olleet mukana ”samassa marssissa”. Kärhämästä en tiedä enempää kuin median kertoman.
Vastamielenosoitukset ovat vuosien mittaan hiipuneet. Joskus takavuosina marssijoihin jopa yritettiin käydä fyysisesti käsiksi. Kymmenkunta vuotta sitten kulkueesen heitettiin savupanos.
”Polvirukoilijat” olivat riesana ainakin kahtena vuonna. Kulkueen reitti Kaivopuistoon meni Eteläsataman kautta. Aukiolla sataman edustalla kaksi miestä suolti Raamattu kädessä tulta ja tulikiveä kulkueen niskaan. Jäin seuraamaan tilannetta. Paikalla oli kaksi järjestäjien järkkäriä väkivallan varalta. Puolentusinaa ”polvirukoilijaa” jäi kiertelemään juhlakentälle ja väittelemään kirja- ja esitepöytien pitäjien kanssa. Väkivallalta ei säästytty. Yksi miehistä, perussuomalaisten puuhissakin toiminut, äkkäsi kahvijonossa helluntailaisissa tapaamansa naisen, meni torumaan ja tarttui jo olkapäästä. Satuin pikalle ja menin väliin. Poliisi sai tiedon ”polvirukoilijoiden” toimista ja osoitti seuraavana kesänä heille paikan välittömästi juhlakentän ulkopuolelta. Siellä he pitivät puheitaan. Kävin kuuntelemassa.