Uusi tutkimus: Vihamielisyys ja syrjintä Saksan juutalaisia kohtaan jatkuneet Hamasin vuoden 2023 terrori-iskun jälkeen

Juutalaiset yhteisöt ja yksilöt kohtavaat Saksassa uusien tutkimuksien jatkuvasti vihamielisyyttä. Kuvassa Berliinin juutalaisen museon esineistöä. Kuva: Jussi Rytkönen.

Saksan juutalaisia yhteisöjä ja yksilöitä kohtaan esiintyy jatkuvasti laajalle levinnyttä vihamielisyyttä ja syrjintää. Samoin juutalaisyhteisön sisällä pelko on lisääntynyt Hamasin kaksi vuotta sitten 7. lokakuuta vuonna 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen.

Näin kertoo uusi saksalainen tutkimus, jonka takana ovat tutkimuskeskus KOAS (Das Kompetenzzentrum antisemitismuskritische Bildung und Forschung) ja Potsdamin ammattikorkeakoulu. Toinen, samansuuntaisia tuloksia antava tiedonlähde on saksanjuutalaiseen sosiaalityöhön ja hyvinvointiin liittyvän järjestön Die Zentralwohlfahrtsstelle der Juden in Deutschland (ZWST) uusi raportti.

Tutkimuksen ja kyselyiden mukaan Saksan juutalaiset kertovat edelleen laajalti esiintyvästä vihamielisyydestä, diskriminoinnista, ulossulkemisen ja erilaisten mikroaggressioiden kokemuksista. Erilaiset kokemukset näistä liittyvät eristämiseen kouluissa ja korkeammissa oppilaitoksissa tai työpaikoilla. Julkisilla paikoilla, esimerkiksi junissa tai busseissa on myös entistä vaikeampaa käyttää näkyviä juutalaisia uskonnollisia tunnuksia tai lukea hepreankielisiä kirjoja tai lehtiä — tai puhua hepreaksi puhelimessa.

Erityisen pahaksi tutkimuksessa haastatellut Saksan juutalaiset ovat kokeneet sen, jos he ovat saaneet osakseen hyökkäilyjä, diskriminointia tai muuta vastaavaa omien lapsiensa läsnä ollessa.

Oma lukunsa on verkossa tapahtuva juutalaisia ja juutalaisuutta kohtaan jatkuva vihamielisyys ja häirintä.

Juutalaisten kollektiivisessa kokemuksessa tämänhetkiset antisemitistiset toimet liittyvät tutkimuksen mukaan myös menneisyyden kauhuihin, kuten natsi-Saksan tekemään juutalaisten kansanmurhaan, Venäjän moniin tuhoisiin pogromeihin ja myöhempiin juutalaisiin kohdistuneisiin iskuihin ja sortotoimenpiteisiin.

Lähi-idän tilanteiden yksinkertaistuksia vastaan annetaan tutkimushaastatteluissa kritiikkiä.

JUUTALAISTEN KOKEMAN vihamielisyyden ja muun taustalla ovat tutkimuksen mukaan nyt erityisesti Lähi-idän tapahtumat, niin terrori-isku lokakuussa 2023 kuin sen jälkeinen tuhoisa sota Gazassa, sekä Israelin yhteenotot Syyriassa ja Iraninkin kanssa. Saksan juutalaisen yhteisön sisällä suhtautuminen Gazan sotaan ja Israelin hallitukseen jakaa myös juutalaista yhteisöä. Monissa tutkimuksen haastatteluissa ollaan Israelin hallituksen ja asevoimien toimiin kriittisiä, mutta samaan aikaan Israeliin voidaan suhtautua uudella tavalla juutalaisten turvapaikkana myös diasporan kokemuksien vuoksi.

Myös medioissa ja muussa julkisuudessa esiintyneitä Lähi-idän tilanteiden yksinkertaistuksia — jotka liittyvät esimerkiksi Iranin ja sen arabiliittolaisten rooliin — vastaan annetaan tutkimushaastatteluissa kritiikkiä. Ylipäätään tutkimus ilmentää moninaisuudessaan saksan juutalaisten ja israelilaisten Gazan sotaa ja Israelin tilannetta koskevien mielipiteiden ”polyfoniaa” — kuten tutkimuksessa itsessään asiaa luonnehditaan.

12—18-vuotiaista Saksassa asuvista juutalaisista nuorista 87 prosenttia on kyselyn mukaan lukenut viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana netissä antisemitistisiä tekstejä, joista noin puolet on ollut sisällöltään erittäin vakavia. 42 prosenttia juutalaisista nuorista kertoo tähän liittyvästä pelosta ja kuormittuneisuudesta. Lähes puolet vastanneista ei pääse verkossa lukemastaan sisäisesti eroon silloinkaan, kun eivät ole nettitekstien ääressä. Osalle on kehittynyt ruumiillisia tai psyykkisiä oireita.

Lokakuun 7:nnen päivän yli tuhat israelilaista kuolonuhria vaatinut Hamasin terrori-isku oli tuhoisin juutalaisiin kohdistunut hyökkäys sitten natsi-Saksan tekemän kansanmurhan. Kollektiivinen uhan ja vihan kokemus ja kokemus antisemitistisestä ideologiasta, jonka mukaan juutalaista läsnäoloa Lähi-idässä ei saisi olla, kohdistuu tutkimuksen mukaan nykyisin samalla tavalla juutalaisiin Israelissa kuin juutalaisiin diasporassa — esimerkiksi Saksassa. Hamasin terrorin uhreihin kohdistuva myötätunto ja samaistuminen on omalta osaltaan ollut hyvin traumatisoivaa myös Saksan juutalaisten keskuudessa.

Lue myös:


Piispa Jari Jolkkonen: Kirkkomme ei hyväksy antisemitismiä eikä palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia

Tutkija André Swanström: Antisemitismi on maailmanhistorian pisin viha ja sitä esiintyy myös suomalaisessa nykymediassa

Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiinan valtio, sanovat Mikkelin, Kuopion ja Espoon piispat

Näkökulma: Sodan päätyttyä 80 vuotta sitten saksalainen saarna kuvasti koko kansakunnan syyllisyydentuntoa ja parannusta – mutta maailmassa säännöt eivät ole kaikille samat

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUSKOT-foorumin puheenjohtaja Pavlos Shaul Ylinen: Uskonnonvapaus on oleellinen asia yhteiskuntarauhan kannalta
Seuraava artikkeliKolumni: Ja Suomi oli autio ja tyhjä

Ei näytettäviä viestejä