USKOT-foorumin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin huhtikuussa helsinkiläinen yrittäjä Pavlos Shaul Ylinen. Foorumi on vuonna 2011 perustettu uskontojen ja katsomusten yhteistyöjärjestö. Se edistää uskontojen välistä vuoropuhelua, uskontolukutaitoa, yhdenvertaisuutta sekä keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyötä.
USKOT-foorumissa on mukana kahdeksan eri uskontokuntaa ja yksi tarkkailijajäsen. Lisäksi foorumin sisälle on muodostettu muslimiverkosto. Siihen kuuluu kuusi merkittävintä Suomessa toimivaa islamilaista yhdyskuntaa.
1 Miten päädyit USKOT-foorumin johtoon ja millainen on taustasi?
– Olen Helsingin juutalaisen seurakunnan aktiivi. Kyseisen seurakunnan hallintoneuvostossa olen toiminut lähes 15 vuotta. Kun tänä vuonna tuli Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston vuoro ottaa USKOT-foorumin puheenjohtajuus, niin nimeni nousi esille. Hyväksyin nimityksen yön yli nukuttuani, vaikka en ollut tätä tehtävää aiemmin edes ajatellut itselleni.
– Työskentelen nykyisin yrittäjänä. Aikaisemmin olen toiminut muun muassa Itella-konsernin eri johtotehtävissä sekä Viking Linen varatoimitusjohtajana.
2 Mitä pidät foorumin tärkeimpinä tehtävinä?
– On hyvin merkittävä asia, että niin monen uskontokunnan edustajat toimivat foorumissa yhdessä. Eri uskontojen välit Suomessa ovat yleisesti ottaen hyvät. Esimerkiksi Helsingissä juutalaiset ja tataarien Suomen Islam-seurakunnan ihmiset käytännössä tuntevat tai ainakin tietävät toisensa.
– USKOT-foorumin edustajia on mukana esimerkiksi antamassa lausuntoja viranomaisille erilaisista uskontoihin liittyvistä asioista. Olemme myös lisäämässä ihmisten tietoisuutta erilaisista uskonnoista.
– Puhutaan aika paljon uskontolukutaidosta ja uskontodialogista. Itse kuitenkin vähän vierastan kyseisiä termejä. Kun niitä käytetään, on vaara, että keskustelu uskonnoista voi jäädä vain pienen piirin asiaksi.
3 Mahtuuko USKOT-foorumiin vielä lisää jäseniä?
– Ehdottomasti mahtuu. Minusta olisi erittäin hyvä, että joukkoomme tulisi uusia uskontoja ja katsomuksia, kaikki ovat tervetulleita vapaa-ajattelijoista Jehovan todistajiin. Emme keskustele opillisista kysymyksistä, vaan tehtävämme on varmistaa, että kukin saa elää rauhassa oman uskonsa kanssa. Toki on huomattava se, että iso laajentuminen vaikuttasi sitten pienin resurssein toimivan USKOT-foorumin hallintoon.
4 Mitä uusia asioita haluaisit tuoda USKOT-foorumin esityslistalle?
– Pitäisi puhua vieläkin enemmän siitä, miten tärkeä asia integroituminen yhteiskuntaan on koko yhteiskuntarauhan kannalta. Esimerkiksi juutalaiset ja tataarit ovat useiden vuosikymmenien aikana tulleet kiinteäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
– Jos joku ryhmä ei kunnolla integroidu maahamme, niin heille voi helposti tulla ulkopuolisuuden kokemus. Se voi pahimmillaan johtaa epäsosiaaliseen käytökseen. Kaiken integroitumisen perustana on se, että opitaan suomen tai ruotsin kieltä.
5 Mikä sinun mielestäsi on uskonnonvapauden merkitys?
– Sekin on olennainen asia yhteiskuntarauhan kannalta. Kaikkien ihmisten on voitava harjoittaa omaa uskontoaan turvallisesti. Tämä koskee niin enemmistöä kuin erilaisia vähemmistöjäkin. Meidän on myös puolustettava aktiivisesti toisia uskontoja ja katsomuksia, vaikka emme olisikaan niiden kannattajia.
– Jos uskonnonvapaus ei jossakin maassa toteudu, niin silloin ei olla hyvällä tiellä. Kaikissa maissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan, siirrytään samalla kohti epädemokratiaa ja totalitarismia.
6 Toteutuuko uskonnonvapaus Suomessa?
– Kyllä toteutuu varsin hyvin. Toivoisin kuitenkin, että esimerkiksi USKOT-foorumi voisi olla edesauttamassa keskustelua yhteiskunnan niin sanotuista vaikeista kysymyksistä ilman että se laskettaisiin joksikin fobiaksi tai ismiksi. Jos vaikeista kysymyksistä keskustelu leimataan rasismiksi, niin työnnämme sitä pulloon, joka varmuudella purkautuu tavalla tai toisella.
– Minusta nykyään korostetaan joskus jopa liikaakin vähemmistöuskontojen oikeuksia. Suomessa oikein etsitään tilanteita, joissa vähemmistön edustaja on kokenut jonkin epäkohdan. Minäkin juutalaisvähemmistöön kuuluvana kävelen joskus kaupungilla uskonnollinen kipa-päähine päässäni. Saan katseita osakseni, mutta niin saa opiskelijakin, jolla on haalareissaan paljon merkkejä.
– Myös niin sanottu ”uskonnollinen enemmistö” voi kokea epäoikeudenmukaisuutta ja sen seurauksena katkeroitua. Yhteiskuntarauhan kannalta on oleellista, että enemmistökin kokee yhteiskunnan oikeudenmukaisena. Sillä varmistetaan, että me vähemmistötkin voimme hyvin.
Lue myös:
USKOT-foorumi laajeni, nyt mukana on seitsemän maailmanuskontoa
USKOT-foorumi täyttää kymmenen vuotta – toiminnassa ovat mukana nyt myös buddhalaiset ja mormonit
Ilmoita asiavirheestä