Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiinan valtio, sanovat Mikkelin, Kuopion ja Espoon piispat

Mikkelin piispa Mari Parkkinen, Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanovat, että Palestiinan valtion tunnustaminen tukee Lähi-Idän rauhanprosessia. Kuvat: Kalervo Pöykkö, Tuija Hyttinen ja Markku Pihlaja /Kirkon materiaalipankki

Mikkelin piispa Mari Parkkinen, Kuopion piispa Jari Jolkkonen ja Espoon piispa Kaisamari Hintikka sanovat, että Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio.

Parkkinen sanoo pitävänsä ns. kahden valtion mallia erittäin kannatettavana, ja että Palestiina olisi hyvä tunnustaa valtiona. Ehtona tälle hän kuitenkin pitää sitä, että Hamas luovuttaa kaikki aseena ja luopuu toiminnastaan Gazan alueella.

Parkkisen mukaan Palestiinan valtion tunnustaminen vahvistaisi osaltaan Lähi-Idän rauhanprosessia.

— Täytyy muistaa, että rauhanprosessi on ollut voimassa Oslon sopimuksesta 1993 lähtien. Sitä ei ole kuitenkaan viety systemaattisesti eteenpäin. Rauhanprosessi perustuu kahden valtion malliin, joten sen edistämiseksi myös Suomen olisi hyvä tunnustaa Palestiinan valtio. Tässä ei siis ole kyse mistään uudesta asiasta.

Samalla Parkkinen kysyy, onko kahden valtion malli enää edes mahdollinen.

— Israel on miehittänyt länsirantaa vuosikymmeniä, mikä on vastoin Oslon sopimusta ja kahden valtion mallia.

KUOPION PIISPA Jari Jolkkonen puolestaan sanoo, että Suomi on jo myöhässä Palestiinan tunnustamisen kanssa.

— Se olisi pitänyt tehdä eilen.

Jolkkonen muistuttaa, että kaikki edustakuntapuolueet ovat sitoutuneet kahden valtion malliin, mikä loogisesti edellyttää Palestiinan valtion tunnustamista.

— Tunnustaminen ei ole voitto Hamasille, joka vastustaa kahden valtion mallia kuten myös Israelin nykyinen hallitus sitä vastustaa. Molemmat haluavat yhden valtion ja kansan Jordanjoen ja Välimeren väliselle alueelle, minkä toteuttaminen edellyttää väkivaltaa. Kahden valtion malli on ainoaa kestävä tie rauhaan.

Jolkkonen muistuttaa, että Lähi-Idässä asuu 70 000 Pyhän Maan arabikristittyä, jotka ovat palestiinalaisia. Ilman pysyvää rauhaa myös heidän tulevaisuutensa on uhattuna.

Jolkkonen kehottaa kaikkia hallituspuolueita hyväksymään tunnustamisen.

— Palestiinan valtiollinen tunnustaminen ei ole ristiriidassa sen kanssa, että rakastaa syvästi Israelia. Eivätkä kaikki palestiinalaiset ole terroristeja, kuten jotkut ehkä saattavat ajatella.

— Pelkkä valtiollinen tunnustaminen ei tietenkään riitä. Tarvitaan kestävä kansainvälinen prosessi, johon molemmat osapuolet ja kansainvälien yhteisö sitoutuvat. Tappamista on nähty jo riittävästi.

MYÖS ESPOON piispa Kaisamari Hintikka sanoo, että Suomen olisi pitänyt tunnustaa Palestiina jo aikaisemmin.

— Luterilainen maailmanliitto on jo vuosikymmeniä ajanut kahden valtion mallia ja siihen liittyen Palestiinan valtion tunnustamista. LML:n jäsenkirkkona myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on on asettunut tämän linjauksen kannalle, vaikka valtiollinen tunnustaminen onkin poliittinen kysymys.

— Suomi edustaa tässä asiassa nyt YK:n jäsenvaltioiden vähemmistöä.

Myös Hintikka sanoo tuntevansa huolta Lähi-Idän kristillisestä yhteisöstä, jonka tilanne alueella väkivaltaisuuksien keskellä on jatkuvasti vaikeampi.

— Huoli on suuri, onko alueella jatkossa enää kristittyjä lainkaan. Rauhan saaminen alueelle ja ihmisten auttaminen siellä ei tosin ole siitä kiinni, mitä uskontoa he edustavat. Siviilien kärsimyksen on loputtava.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi eilen torstaina, että hän on valmis tekemään päätöksen, jossa Suomi tunnustaa Palestiinan valtion, jos hallitus tekee tällaisen esityksen. Ainakaan toistaiseksi pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole ilmoittanut, että hallitukselta olisi tulossa asiaa koskeva esitys.

YHDISTYNEIDEN KANSAKUNTIEN jäsenvaltioista 143 on tunnustanut Palestiinan valtion. Jäsenvaltioita on 193. Pohjoismaista Palestiinan ovat tunnustaneet Ruotsi, Norja ja Islanti. Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua eivät ole tunnustaneet, kuten eivät myöskään monet Keski-Euroopan maat.

Yleisradion toukokuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 44 prosenttia vastannaista kannatti Palestiinan valtion tunnustamista. 25 prosentti vastanneista vastusti tunnustamista ja 31 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.

Helsingin Sanomien heinäkuun lopulla tekemän kyselytutkimuksen mukaan tunnustamista kannattaa lähes puolet suomalaista, 48 prosenttia vastanneista. Asiaa vastustavien osuus oli 24 prosenttia ja 28 ei osannut sanoa asiasta.

Kyselytutkimustenkin perusteella kysymys jakaa suomalaisia ja oletettavasti myös kirkon jäseniä. Mitä piispa Mari Parkkinen sanoo niille kirkon jäsenille, jotka ajattelevat asiasta toisin kuin hän eli vastustavat Palestiinan valtion tunnustamista:

— Sanon, että Jumalan kutsu on kaikille kansoille, myös palestiinalaisille.

— Toinen näkökulma on se, että Israelin nykyinen valtio ei ole sama kuin Raamatun Israel. Lisäksi on aina ehdottomasti muistettava, että nykyisen Israelin valtion kritisoiminen ei ole antisemitismiä. Myös Israelin valtion pitäisi noudattaa kansainvälisiä sopimuksia ja lakeja. Molempien osapuolten pitäisi niitä noudattaa.

Kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet huolissaan tilanteesta Gazassa ja syyttäneet Israelia jopa kansamurhasta, kun se on estänyt humanitaarisen avun pääsyn alueelle. Israelin järjestämillä ruoanjakelupisteillä apua hakeneita ihmisiä on ammuttu. Tilanne Gazassa vaatii piispa Parkkisen mukana välittömiä toimia.

— Valtiollista tunnustamista tärkeämpää on humanitaarisen avun perille pääseminen Gazaan. Tahtoisin, että ihmiset näkisivät siellä olevien lasten ja ihmisten hätää. Tunnustaminen on politiikkaa, auttaminen on inhimillisyyttä.

Lue myös:

Pääkirjoitus: Lähi-idän kaaos syvenee

Uutista muutettu 1.8.2025 klo 16.00: Lisätty Espoon piispan kommentti. Samalla on tarkennettu otsikkoa ja vaihdettu kuva.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliOxford-liikkeen vaikuttaja John Henry Newman on nimetty kirkonopettajaksi
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: ETYJ:n Helsinki+50 vuotta -kokous Helsingissä muisteli sitä, mitä alun perin ei todellisuudessa aivan ollut

Ei näytettäviä viestejä