Raamattu alkaa paratiisin onnella. Siihen kuuluu heteropari pyhänä ja kauniina, luovana voimana. Adamin ja Eevan myyttistä alkusuhdetta leimaavat onnellinen alastomuus, hedelmällisyys ja lisääntyminen. Yhdessä he muodostavat Jumalan kuvan. Ihminen on onneton yksin ja onnellinen suhteessa – heteroseksuaalisessa parisuhteessa.

Myös Laulujen laulussa miehen ja naisen eroottinen rakkaus hohtaa paratiisillisen kirkkaana. Se on kaunein mahdollinen suhde, jotain vetovoimassaan vastustamatonta.

Patriarkaaliset parisuhteet

Patriarkkojen perheet avaavat näkymiä monimutkaiseen ja inhimilliseen parisuhderakkauden maailmaan. Kauneus ja vaikeus on riipaisevaa esimerkiksi Isakin ja Rebekan välillä. Rebekka on unelmien tyttö, Jumalan osoittama nainen, jota rakastaessaan Isak saa lohdun äitinsä kuoleman aiheuttamaan suruun. Silti valtataistelu ja petos hajottavat lopulta perheen.

Jakob taas rakastaa Rakelia syvästi ja saattaa rakastaa Leaakin, mutta näiden elämä Jakobin vaimoina on kovaa kilpailua rakkaudesta ja poikien synnyttämisestä. Myönteistä on, että lisää poikia tuottamaan valjastetut orjaäidit, Bilha ja Silpa, elävät vakaasti turvassa perheen jäseninä.

”Orjien seksuaalinen hyväksikäyttö oli arkipäivää kaikissa antiikin kulttuureissa. Se oli omistajan oikeus, eikä sitä kielletä Raamatussakaan.”

Synnytystyöhön joutuneista orjanaisista julmimmin kohdellaan Abrahamin perheen Hagaria, jota emäntä Saara alkaa vihata saatuaan oman pojan.

Patriarkaaliseen maailmaan kuuluivat järjestetyt avioliitot, naisten alistettu asema ja miesten oikeus useampiin vaimoihin. Orjien seksuaalinen hyväksikäyttö oli arkipäivää kaikissa antiikin kulttuureissa. Se oli omistajan oikeus, eikä sitä kielletä Raamatussakaan.

Vanhassa testamentissa parisuhteiden säännöt eivät kerta kaikkiaan ole kuin ne, mitä meille on opetettu. Naisten vähäiset ja orjien olemattomat oikeudet tekevät kuvasta erilaisen.

Rajattu näkökulma

Muinainen kulttuuri rakentui vapaiden miesten oikeuksien ja tarpeiden ympärille. Myös Raamatun kirjoittajien kiinnostus kohdistuu voittopuolisesti heihin.

Erittäin suuren mielenkiinnon kohteena ovat vapaan miehen jälkeläiset. Tämä tuo tietysti mukaan myös naishahmoja, mutta nämä pääsevät valokeilaan lähinnä äiteinä – vapaiden miesten poikien äiteinä.

Painottuneesta kiinnostuksesta seuraa, että osa rakkauden kirjosta jää kokonaan huomion ulkopuolelle. Raamatun voi lukea kannesta kanteen huomaamatta mistään, että on olemassa naisten välistä romanttiseroottista rakkautta.

Miestenkin väliset syvät rakkaussuhteet ovat melkein yhtä näkymättömissä. Tällainen suhde saattaa vilahtaa Vanhassa testamentissa Davidin ja Jonatanin välillä ja Uudessa testamentissa sadanpäämiehen ja hänen palvelijansa välillä. Molemmat kohdat ovat kuitenkin hyvin tulkinnanvaraisia. On paljolti lukijasta kiinni, mitä niissä haluaa nähdä.

Samaa sukupuolta olevien ihmisten erotiikka kiinnostaa Raamatussa vain yhdestä näkökulmasta: miesten välinen yhdyntä kielletään jyrkästi sen vuoksi, että kaikki sperma halutaan varata jälkeläisten tuottamiseen.

Tuttua ja vierasta

Raamatussa seksuaalisuus voi olla hehkuvaa ja kaunista, ekstaattista ja intohimoista, ja toisaalta arkista, laskelmoivaa ja hyväksikäyttävää. Kuva on tavallaan rikas ja monimuotoinen ja kuitenkin hyvin rajoitettu.

”Välillä ihmiset tunteineen ovat kuitenkin aivan riipaisevan samastuttavia.”

Muinainen kulttuuri rajaa henkilögalleriaa ja näkökulmaa. Vapaiden miesten ylivertainen painoarvo määrää sen, kenen tekemisistä, tunteista ja suhteista Raamatussa kerrotaan. Vähemmistöryhmien kokemuksista ei kerrota. Naisten ja orjien elämä taas piirtyy esiin lähinnä silloin, kun se vaikuttaa vapaiden miesten kohtaloihin.

Välillä ihmiset tunteineen ovat kuitenkin aivan riipaisevan samastuttavia. He ovat samaa lihaa, verta ja sykkiviä hermoja kuin mekin olemme. Raamatun rakkauselämä on yhtä aikaa tuttua ja vierasta.

Uudessa testamentissa näkyy vain yksi merkittävä kulttuurillinen muutos. Juutalaismiesten moniavioisuus hävisi lähes kokonaan kreikkalais-roomalaisen kulttuurin vaikutuksesta. Normiksi tuli, että vain yksi avioliitto oli voimassa kerrallaan.

Naisten asema oli yhä huono, eikä orjien hyväksikäyttöä kielletä Uudessa testamentissakaan selvin sanoin. Tasavertaisia ihmisoikeuksia ei ollut, eikä sellainen ideaali hahmottunut vielä pitkään aikaan.

Jumala mukana

Raamatussa välähtelee muinaisten ihmisten elämä, vapaiden miesten näkökulmaan painottuen. Yhteiskunta ja kulttuuri ovat hyvin erilaisia kuin omamme. Silti kuvasta välittyy, että Jumala elää ihmisten tunteissa ja sydämissä.

”Rakkaus on tulen hehkua ja sen liekki on Herran liekki.”

Jumala inspiroi heidän toimintaansa. Jumala vaatii, valvoo ja rankaisee, mutta myös välittää ihmisten kärsimyksistä ja siunaa heidän kohtaloitaan ja rakkauttaan. Jumalan luova voima värisee rakkaudessa ja seksuaalisuudessa huolimatta kertomuksiin sekoittuvasta julmuudesta, arkisuudesta ja meille vieraasta kulttuurista. Rakkaus on tulen hehkua ja sen liekki on Herran liekki.

Raamatusta näkee, miten yhteiskunta ja arvot ovat muuttuneet. Kulttuurit kehittyvät ja parisuhteen mallit myös. Ne ovat muuttuneet paljon patriarkkojen päivistä ja ne muuttuvat yhä.

Siunatkoon Jumala meitä silti edelleen, aikojen halki. Myös inhimillisen rakkauden hehkulla. Sen liekki on Herran liekki.

Kirjoitus on julkaistu Askel-lehdessä 4/2026.

Lue myös:

Raikkaasti Raamatusta: Uskomme rikastuisi, jos pelkäisimme vähemmän

Raikkaasti Raamatusta: Ympäristökriisi on vakava etsikkoaika, jossa olemme Kristuksen kanssa

Raikkaasti Raamatusta: Raamatussa luottamus on totta keskellä vaikeuksia

Ilmoita asiavirheestä