Suomen evankelis-luterilaisen kirkon teologinen dialogi Helsingin katolisen hiippakunnan kanssa jatkuu — tarkoitus on tukea myös kirkkojen kansainvälistä dialogia

Suomalainen luterilais - katolinen dialogi tähtää osaltaan kirkkojen kansainvälisesti yhteisesti viettämään Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlaan. Vuonna 1630 tehdyssä saksalaisessa kuvassa tunnustusta luetaan keisari Kaarle V:lle Augsburgissa vuonna 1530. Kuva: Wikipedia Commons.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtuuskunta aloittaa teologisen jatkodialogin Helsingin katolisen hiippakunnan kanssa. Piispa Matti Repo (pj), piispa Jari Jolkkonen, TT Tiina Huhtanen, TT Ilmari Karimies, professori Sini Mikkola ja johtava asiantuntija Tomi Karttunen (siht.) valittiin luterilaisen kirkon edustajiksi dialogiin vuosiksi 2026–2030.

Piispainkokous antoi tammikuun 2026 kokouksessaan lausunnon luterilais-katolisesta Kasvavaa yhteyttä -asiakirjasta ja sen uudesta tiivistelmästä. Lausunnosta kävi ilmi jatkokeskustelun tarve kotimaassa sekä kansainvälisesti. Nyt kirkko-opillinen keskustelu jatkuu yhteisymmärrystä syventäen. Dialogissa tarkastellaan teologisia suuntaviivoja mm. vuonna 2030 vietettävän Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlavuoden toteuttamista varten.

Työryhmän sihteeriksi valittu Tomi Karttunen kertoo, että tulevassa dialogissa pyritään ottamaan huomioon se, mitä kansainvälinen työryhmä Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlavuoteen liittyen sanoo.

— Kenties voimme katsoa, miten sitä suomalaisesta näkökulmasta voitaisiin myös menneen dialogin valossa täydentää. Meillä on myös hyvin käytännöllinen näkökulma, mikä olisi konkretiaa tämän asian muistamisessa, Karttunen sanoo.

Tulevan kansallisen dialogin sisältökysymyksiä Karttunen ei osaa vielä yksityiskohtaisesti avata. Hänen mukaansa teologisen tason keskustelujen tuloksia on myös tarkoitus tuoda paikallisessa dialogissa enemmän vuorovaikutukseen käytännön elämän ekumenian kanssa,

— Ajattelen tässä esimerkiksi jumalanpalveluselämän kysymyksiä ekumeniassa. Lisäksi paikallinen dialogi voi tukea kansainvälisen dialogin asettamia tavoitteita kirkosta, virasta ja ehtoollisesta. Varsinkin kysymys piispanvirasta lienee hyvin keskeinen.

Tarkoitus on Karttusen mukaan tarkentaa esimerkiksi piispanvirkaan liittyvää keskustelua: mitä esimerkiksi on opetuksen auktoriteetti, jota kansainvälisessä dialogissa on käsitelty.

— Vaikka dialogimme on paikallinen, niin haluaisimme jollakin tavalla tukea kansainvälistä keskustelua näissä kysymyksissä. Miten esimerkiksi asiat voitaisiin parhaiten ilmaista ja miten eri luterilaiset kirkot voisivat olla niiden takana mahdollisimman laajasti, Tomi Karttunen sanoo.

Lue myös:

Piispainkokous Kasvavaa yhteyttä -asiakirjasta: ”Tunnistaa luterilaisessa ja katolisessa ajattelussa merkittävää yhteisymmärrystä kirkon olemuksesta”

Arkkipiispa Luoma tapasi paavin: haluamme edistää ymmärrystä ja rauhaa

Ekumeniassa on ihmeellistä voimaa ja nyt sille on suurempi tilaus kuin pitkään aikaan, muistuttaa Laura Häkli

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliRaikkaasti Raamatusta: Eroottinen rakkaus on Raamatussa onnea, julmuutta ja arkista elämää
Seuraava artikkeliUnkarilaispiispat: Unelmoimme maasta, jossa ei jakauduta kahtia poliitiikan vuoksi — Tisza-puolueen suhde kirkkoon on vielä arvoitus

Ei näytettäviä viestejä