Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) sai syyskuussa uuden pääsihteerin, kun Laura Häkli aloitti tehtävässä. Ekumeeninen neuvosto on kirkkojen ja kristillisten järjestöjen yhteistyöelin. Siihen kuuluu 11 jäsenkirkkoa, 5 tarkkailijakirkkoa sekä 27 kumppanuusjärjestöä.

Järjestön pieni toimisto sijaitsee Helsingin Etelärannassa Kirkon talossa. Ekumeenisia asioita ei pohdiskella missään taivasta hipovissa yläkerroksissa, vaan ollaan katutasolla.

Laura Häkli on tullut haastattelupäivänä töihin pyörällä. Se on hänen tapansa kesät talvet.

– Uusi työ merkitsi työmatkan pidentymistä neljästä kilometristä lähes yhdeksään. Nyt minulla on enemmän aikaa kuunnella uutiset ja aamuhartaus sekä jäsentää ajatuksiani pyörän selässä.

Häkli kertoo, että ensimmäiset kuukaudet SEN:issä ovat olleet hyvin vaihtelevia. Joka päivälle riittää erilaisia tapaamisia ja tilanteita.

Yksi tähtihetki koitti kuukausi sitten, jolloin Häklillä oli kunnia tavata itse paavi Leo XIV Vatikaanissa. Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) ja Euroopan katolisten piispainkokousten neuvosto (CCEE) allekirjoittivat uudistetun Charta Oecumenica -asiakirjan 5.11. Häkli kuului yhtenä jäsenenä Suomen delegaatioon.

Häkli huomauttaa, että paavin ja pienempien silmäätekevien tapaaminen on kuitenkin vain murto-osa hänen työnkuvaansa.

– Kyllä tässä on hyvin paljon sitä arkista puurtamistakin to do -listan parissa.

Ei isä mitään ekumeenisuus-sanaa käyttänyt. Yhteistyö toisten kanssa oli hänelle tapa olla kristitty

KAIKKI ALKOI Forssasta, joka on Häklin kotipaikka. Hänen isänsä oli evankelisluterilaisen seurakunnan aktiivinen vapaaehtoinen ja asenteeltaan hyvin ekumeeninen.

– Kun Forssassa oli jonkun kirkon, herätysliikkeen tai vapaiden suuntien tapahtuma, isä oli siellä vapaaehtoisena vartioimassa telttaa ja auttamassa, kun pyydettiin.

Häkli oppi siihen, että on luontevaa jakaa ruokakasseja tarvitseville yhdessä toisten kirkkojen ihmisten kanssa.

– Ei isä mitään ekumeenisuus-sanaa käyttänyt. Yhteistyö toisten kanssa oli hänelle tapa olla kristitty.

Häkli kertoo yhteyden toisiin ja sovun rakentamisen olevan itselleen luonteenomaista. Hän mieltää ekumenian vastavoimaksi nykyajassa kiihtyvälle polarisaatiolle.

– Uskontojen maailmassa jakaantuminen ei näy ainoastaan kirkkojen välillä. Monien sisällekin on avautunut suuria repeämiä.

Häkli ajattelee, että ekumeniassa on jotakin ihmeellistä voimaa.

– Kristinuskon sisällä on erilaisia perinteitä ja tapoja. Uskon ydinkohdat ovat kuitenkin yhteiset ja voimme iloita niistä.

Ekumenia on sanana aika juhlava arkikäyttöön. Siitä tulee helposti mielleyhtymä, jossa pynttäytyneet kirkkojen johtajat istuvat kokouksissaan.

Häkli huomauttaa, että ekumenia on valtaosin jotain aivan muuta. Käytännössä se on kohtaamisia, luottamuksen rakentamista ja yhteistyötä. Paljon myös ystävyyttä ja iloa yhteisen aterian äärellä.

– Tarvittaessa voidaan mennä kohti vaikeampia kysymyksiä. Puhutaan kirkkojen opillisesta perustasta ja yritetään löytää yhteistä maastoa.

SUOMI MAINITAAN kansainvälisesti toisinaan ekumenian mallimaaksi. Häkli allekirjoittaa väitteen. Hän näkee sen pohjalla erittäin vahvan toiminnan muun muassa seurakuntien tasolla.

– Niissä toimii lukuisia ekumeenisesti hyvin aktiivisia ihmisiä. Heiltä tulee SEN:in toimistolle säännöllisesti myös hyviä aloitteita.

Yksi sellainen oli esimerkiksi toivomus vaikuttaa kristityksi kääntyneiden maahanmuuttajien tilanteeseen. Suomen Ekumeeninen Neuvosto on järjestänyt aiheesta muun muassa koulutusta Migrin henkilökunnalle.

– Pelastusarmeijalta saimme vinkin kansainvälisten opiskelijoiden vaikeasta tilanteesta. SEN järjesti sitten seminaarin, jossa etsittiin ratkaisuja tilanteeseen.

Häklin mukaan toimivat ekumeeniset yhteydet ovat kova sana myös silloin, kun tulee äkillinen tarve diakoniselle avulle.

– Kun keväällä 2022 Suomeen alkoi tulla ukrainalaisia pakolaisia, niin useilla paikkakunnilla eri kirkkojen seurakunnat pystyivät järjestämään heille nopeasti apua.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston tuore pääsihteeri haluaa luonnollisesti tehdä myös erilaisia avauksia. Yksi niistä on aika radikaali. Häkli aikoo jalkautua työskentelemään järjestöön kuuluviin organisaatioihin.

– Pestini kestää aina yhden viikon ja siinä rakennetaan lisää luottamusta. Sovittuna on jo jaksot ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa. Sitten ovat vuorossa Pelastusarmeija ja Missionskyrkan.

Ekumenian koulutukselle on laajempaakin tarvetta

VIESTINTÄTAUSTAINEN HÄKLI haluaa kehittää SEN:in julkaisutoimintaa. Myös medianäkyvyyttä tavoitellaan entistä rohkeammin. Ekumeenisen koulutuksen kehittämiseksikin on suunnitelmia. SEN:illä on ollut lähinnä nuorille tarkoitettu Kansainvälisen ja ekumeenisen toiminnan koulutusohjelma KETKO.

– Ekumenian koulutukselle on laajempaakin tarvetta. Pyrimme jatkossa toteuttamaan niin seurakunnan aktiiveille kuin työntekijöillekin sopivaa koulutusta.

Monenlaisen uuden ohella tärkeänä kivijalkana Suomen Ekumeenisen Neuvoston toiminnassa tulevat jatkossakin olemaan kaksi vuotuista tapahtumaa.

Ekumeeninen rukousviikko järjestetään aina tammikuussa.

– Lokakuussa oleva Ekumeeninen vastuuviikko taas keskittyy pohtimaan elämäntapaamme suhteessa maailman tilaan, kristityn vastuuseen, lähimmäisenrakkauteen ja ihmisoikeuksiin.

LAURA HÄKLI on Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsen, mutta arvostaa suuresti muita kristillisiä kirkkoja. Jokainen niistä tuo kokonaisuuteen oman rikkaan mausteensa.

Häneen on tehnyt vaikutuksen esimerkiksi se, miten vapaat suunnat puhuttelevat ihmisiä rohkeasti ja arjen kielellä.

– Ne tekevät suurella sydämellä monenlaista diakonista työtä, esimerkiksi jakavat ruokakasseja tarvitseville vapaaehtoisvoimin.

Ortodoksisessa kirkossa on kaikkein alkuperäisimpänä pysynyt liturgia ja upeat, huolella säilytetyt perinteet.

– Ortodoksiset hautajaiset ovat niin koskettavat ja kauniit, että pelkästään niihin osallistuminen saa ihmisiä liittymään kirkkoon. Moni voi ajatella, että tässä on kaunein mahdollinen tapa lähteä tästä maailmasta.

Katolisessa kirkossa Häkli arvostaa puolestaan sen vahvaa ja johdonmukaista teologista perustaa.

– Heiltä löytyy myös sakramenttien ja perinteiden rikkaus ruusukkoineen, pyhiinvaelluksineen ja kauniine messuineen.

Häkli on ekumenian puolestapuhuja, mutta samalla lähetysihminen kiireestä kantapäähän. Hän työskenteli ennen nykyistä tehtäväänsä kymmenisen vuotta Suomen Lähetysseurassa ja muissa kehitysjärjestöissä.

Häkli huomauttaa, että ekumenialla, lähetystyöllä ja kehitysyhteistyöllä on paljon yhteistä. Monilla kirkoilla on omat lähetysjärjestönsä ja useat tekevät myös kehitysyhteistyötä.

– Yksi modernin ekumenian lähtölaukaus tapahtui, kun eri kirkkojen lähetysjärjestöt törmäsivät 1800-luvulla toisiinsa Afrikassa ja Aasiassa. Huomattiin, että on järkevä koordinoida toimintaa.

Häkli ei voikaan seurata viileänä tilannetta, jossa Suomi on vähentänyt kehitysyhteistyörahoja ennätykselliseen tahtiin.

– Niitä on tällä vaalikaudella leikattu jo neljä kertaa. Voi sanoa, että kehityspolitiikkamme pohja on murentunut.

Hänen mukaansa pieni ilonpilkahdus on siinä, että aikanaan toistaiseksi kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoitukseen ei ole kajottu. Niitä on kuitenkin kuritettu toisella tavalla, joka liittyy verotukseen.

– Vireillä on lakiuudistus, joka laajentaisi rahalahjoitusten verovähennyshoikeuden monenlaisiin uusiin yhdistystoimijoihin. Kehitysyhteistyöjärjestöt on kuitenkin jätetty suunnitelmista pois.

Onhan se ihmeellistä, että Jeesuksen syntymää on juhlittu jo pari tuhatta vuotta kirkoissa ympäri maailmaa

MAAILMAN TILANNE on oikeasti pelottava. Ekumeeniset yhteisymmärryksen ja toisten kunnioituksen ihanteet eivät aivan ensimmäisenä tule mieleen, kun päivän uutisia seuraa. Voima ja härskiys näyttävät hallitsevan.

Onkin kysyttävä Häkliltä, mistä hän saa synkkänä aikana toivoa. Ensimmäinen asia ovat nuoret.

– Heistä huomaa, että tässä ajassa olemme muutoksen keskellä. Nuoria ihmisiä kiinnostaa kristinusko ja he haluavat tietää siitä paljon lisää.

Häkli ihastelee myös sitä, kuinka rohkeasti nuoret uskaltavat näyttää muulle maailmalle kristillistä arvopohjaansa.

– Moni pitää ristikorua kaulassa. Itse nuorena arastelin sen käyttöä.

Häkli ammentaa toivoa ja iloa myös asiasta, joka on aika pian edessä. Joulu on suurta osaa ihmiskunnasta yhdistävä odotettu juhlapyhä.

– Onhan se ihmeellistä, että Jeesuksen syntymää on juhlittu jo pari tuhatta vuotta kirkoissa ympäri maailmaa. Tämä jos joku antaa sitä toivoa.

Häklin perhettä odottaa perinteinen joulu. He matkustavat Helsingistä Nastolan mökilleen.

– Se on vanha hirsihuvila, joka pitää aivan ensimmäisenä saada edes vähän lämpimäksi. Yleensä vietämme joulun villavaatteissa ja nukumme noin neljässätoista asteessa, mutta silti siellä on ihanaa.

Ilmoita asiavirheestä