Tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti marraskuussa julistuksen kahdesta tämän vuoden ekumeenisesta rukouspäivästä. Niistä ensimmäistä vietetään ensi keskiviikkona.
Julistuksessaan presidentti nostaa esille laupiasta samarialaista koskevan evankeliumitekstin. ”Kertomuksen muukalainen oli oikea lähimmäinen haavoitetulle ja ryöstetylle kansalaiselle. Lähimmäinen uskaltaa tulla lähelle ja auttaa kyselemättä”, Niinistö kirjoittaa.
Presidentti muistuttaa, että rohkea lähimmäisyys hädässä olevia kohtaan on kristillisen uskon keskeinen tunnusmerkki.
Suomen lisäksi myös Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) täyttää tänä vuonna sata vuotta. Neuvostoon kuuluu nykyään 11 jäsenkirkkoa, viisi tarkkailijakirkkoa ja 24 kumppanuusjärjestöä.
Varsinaista juhlaa SEN viettää syksyllä, mutta rukouspäivä aloittaa Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon. Vaikka kyseisen rukousviikon viettäminen ei ole keskeistä kaikkien seurakuntien toiminnassa, se ei tee siitä vähäpätöisempää. Tänä vuonna teemana on sovintoon johtava Kristuksen rakkaus.
Sovinnon teema on juuri nyt ajankohtainen rikkinäisessä maailmassa, mutta se on aina ajankohtainen. Sodat ja uhkakuvien määrä vaihtelevat, eikä ihmisten välinen sovinto toteudu tässä ajassa koskaan täydellisesti. Siitäkin huolimatta sitä kohti pitää pyrkiä.
Rukousviikko korostaa sovintoa kahdella tasolla. Ensinnäkin ihmisen ja Kristuksen välille syntyvää sovintoa. Toiseksi sitä, miten tämä Kristuksen rakkaus pakottaa ihmistä rakastamaan ja edistämään sovintoa edelleen. Maailmantilanteeseen liittyvistä uhkakuvista huolimatta kristinusko korostaa rohkeasti rakastamista.
Suomen ekumeeninen neuvosto jakaa rukousviikon materiaaleja seurakuntien käyttöön. Niissä on päiväkohtaiset teemat, joihin kuuluvat evankeliumiteksti, sen kommentaari, kysymyksiä keskustelua varten sekä rukous.
Rohkeasti rakastaminen edellyttää joskus muutosta. Yksi rukousviikon kysymyksistä kuuluu: ”Mikä muuttuu, kun katsomme toisia kristittyjä tai toisten uskontojen seuraajia niin kuin Jumala katsoo meitä?”
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Pääkirjoitus: Nobel-palkittu presidentti piti vuoden tärkeimmän puheen
Pääkirjoitus: Jos haluaa luottamusta, se pitää ansaita
Pääkirjoitus: Historialliset anteeksipyynnöt perusteltuja, mutta Suomessa on yhä korjattavaa
Pääkirjoitus: Mihin jäi muu maailma?