Pääkirjoitus: Mihin jäi muu maailma?

Lähetystyön ja kansainvälisen diakonian merkitys kasvaa. Niitä tarvitaan entistä enemmän, kun yleinen ilmapiiri korostaa omaa etua ja lähelle katsomista.

Tämä painotus näkyy myös suuressa maailmassa. Brexitiä äänestänyt Iso-Britannia ja Trumpia äänestänyt Yhdysvallat kertoo politiikasta, joka painottaa sisäänpäin kääntymistä suhteessa muuhun maailmaan. Suomessa samaa sukua ovat hallituksen rajut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset sekä maahanmuuttovastaisuus.

Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön 22 kannanottoa tarjoavat raikkaita uudistusehdotuksia. Samalla kannanottojen sisäänpäin kääntynyt katse herättää huolta. Yksikään niistä ei viittaa Suomen rajojen ulkopuolelle, valtaosa keskittyy hallinnollisiin uudistuksiin kirkon sisällä.

Komitean tehtäväksi oli asetettu sellaisen kirkon rakentaminen, jossa korostuu ”perustehtävien tehokkaampi toteuttaminen muuttuvassa toimintaympäristössä.”

Kannanotto 21 ehdottaakin kirkkohallituksen toiminnallisen osaston, ruotsinkielisen työn, tutkimuskeskuksen ja tiedotuskeskuksen lakkauttamista. Niiden tilalle perustettaisiin kansliapäällikön alaisuudessa toimiva kehittämispalvelut.

Tässäkään yhteydessä ei viitata siihen, miten kirkon lähetystyö tai kansainvälinen diakonia asemoituvat tulevaisuudessa. Lähetystyö on tähän asti mielletty kirkon perustehtäväksi, mietinnön perusteella se ei enää ole sitä.

Vaarana on, että Suomen rajojen ulkopuolelle tehtävä työ ja yhteydet jäävät entistä enemmän yksittäisiä yhdistyksiä, järjestöjä ja säätiötä tukevien ihmisten varaan. Ilman yhteyksiä ulkomaailmaan kirkollinen ilma voi ummehtua.

Vuonna 1859 toimintansa aloittanut Suomen Lähetysseura näytti ensimmäisenä suuntaa omaa lähipiiriä laajemmalle lähimmäisyydelle. Lähetysseura toteutti rohkeasti lähetysnäkyä maan rajojen ulkopuolelle. Alusta lähtien kehitysyhteistyö oli osana tätä työtä, vaikka sitä ei kehitysyhteistyöksi alussa kutsuttukaan.

Kirkon Ulkomaanapu on tullut Lähetysseuran ja muiden lähetysjärjestöjen rinnalle tekemään todeksi tätä kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluvaa perusasiaa. Myös tulevaisuudessa kirkon tehtävä on julistaa evankeliumia ja rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, eikä katsoa vain lähelle.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

Pääkirjoitus: Kuuntele mitä puhut

Pääkirjoitus: Pois pelko ja penseys

Pääkirjoitus: Puhdistettu usko

Pääkirjoitus: Painoaan arvokkaampi kirja

Edellinen artikkeliTutkimus: Teologisesti konservatiiviset kirkot kasvavat
Seuraava artikkeliLuther-kirkko ehdolla EU:n kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi – tältä siellä näytti vuonna 1932

Ei näytettäviä viestejä