Lapsena unelmieni lauantai eteni niin, että kävelin aamupalan jälkeen hiekkatietä lähikauppaan ostamaan hiukan karkkia, ja kotiin palattuani hautauduin moneksi tunniksi sohvan nurkkaan lauantaiherkkujen ja romaanipinon kanssa.

Hopeatoffeeta pureskellen uppouduin Tiina-kirjoihin ja halusin tulla sankarini kaltaiseksi: reiluksi ja rohkeaksi. Pieni talo preerialla -kirjoista ammensin toivoa, ja Viisikkoja lukiessa jännitin, millaiset eväät kaveriporukka oli tällä kertaa ottanut mukaansa seikkailulleen. Sohvalla itkin myös Iiris rukan kohtaloa, eläydyin Pienen runotytön tarinaan ja seikkailin Susyn kanssa Tanskan maaseudulla.

LUKEMISEN HYÖDYT ovat lukemattomat. Tarinoihin ja muiden kokemuksiin eläytyminen parantaa empatiakykyä. Lukeminen lievittää stressiä, joidenkin tutkimusten mukaan jopa tehokkaammin kuin lenkkeily tai musiikin kuuntelu. Monia lukeminen auttaa illalla rauhoittumaan ja saamaan unen päästä kiinni. Lukeminen tekee aivoille kokonaisvaltaisesti hyvää. Sen on todettu ylläpitävän niiden toimintakykyä ja suojaavan muistisairauksilta.

Terveyshyötyjen lisäksi lukutaidolla on myös valtava yhteiskunnallinen merkitys. Kyky lukea mahdollistaa tiedonsaannin ja ymmärtämisen, kriittisen medialukutaidon sekä vaikuttamisen yhteiskunnassa ja osallistumisen päätöksentekoon.

”Suomen kirjasäätiö muistuttaa, että ilman lukevaa kansaa Suomen menestymisen ja kriiseistä selviämisen mahdollisuudet ovat heikot.”

Rohkenen väittää, että paljon lukeva ihminen on keskimäärin vähemmän ennakkoluuloinen ja mielipiteissään sävykkäämpi kuin lukemista karsastava lajitoverinsa. Lukemisen avulla saamme käyttöömme menneiden sukupolvien viisauden ja tulevaisuustutkijoiden visiot. Lukeminen lisää ymmärrystä asioiden monimutkaisuudesta ja parantaa suhteellisuudentajua.

LUKUTAITOA SEURATAAN kansainvälisin tutkimuksin, joissa suomalaiset ovat perinteisesti menestyneet hyvin. Ysiluokkalaisten viimeisimmässä PISA-tutkimuksessa ilmeni kuitenkin huolestuttava käänne. Suomalaisnuorten lukutaidon taso laski viidenneksi eniten kaikista vertailuun osallistuneista maista. Tutkimusten mukaan niin tyttöjen kuin poikienkin lukutaidon taso on laskenut koko maassa ja kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Suomen Kirjasäätiö kannustaa suomalaisia rauhoittumaan tänään kirjojen ääreen ja lukemaan vaikka koko päivän. Lukurauhan päivää vietetään nyt kahdennentoista kerran. Säätiö muistuttaa, että ilman lukevaa kansaa Suomen menestymisen ja kriiseistä selviämisen mahdollisuudet ovat heikot.

Tilastollisesti lapsen lukutaito on sitä parempi, mitä enemmän vanhemmat käyttävät aikaa lukemiseen kotona. Jos lukeminen ei henkilökohtaisesti innosta, kannattaa sitä kuitenkin välillä harrastaa – ihan vaikka lasten vuoksi.

Lukurauhan päivänä meitä kannustetaan lukemaan ja kuuntelemaan kirjoja yksin ja yhdessä. Löytyisikö lähipiiristäsi lapsi tai vanhus, joka nauttisi ääneen lukemisesta?

Luettavaa voit löytää alla olevista kirja-arvioista:

Kirja: Ei tuomio, ei kielen soima, rakkaus on suurin voima — Helvi Juvonen oli rohkea etsijä

Kirja-arvio: Sophie Gilbert kirjoittaa naisvihan paluusta

Kirja-arvio: Sara al Husaini kuvaa elämää ei minkään maan kansalaisena

Kirja-arvio: Riku F — Nuoruus ikuisen räntäsateen maassa