Pääkirjoitus: Ettei kävisi kuin stellerinmerilehmälle
Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän tarinan. Tarkemmin sanottuna sen, miten tämän suuren ja lempeän meriheinänhamuilijan luuranko päätyi Helsingin luonnontieteelliseen museoon kävijöiden ihmeteltäväksi.
Helsinkiläisen kirjallisuudentutkijan Iida Turpeisen esikoisromaani on fiktiivinen, mutta sen taustalla on mittava aineisto, josta kirjailija ammentaa välähdyksiä luonnontutkimuksen kehittymisestä. Eivät ihmiset aina ole tienneet, että elolliset olennot voivat kuolla sukupuuttoon.
Palveleva puhelin vastasi viime vuonna yli 42 400 puheluun – keskusteluavun tulevaisuus vaatii päätöksiä monella tasolla
Kirkon keskusteluavun vanhin ja käytetyin palvelu Palveleva puhelin on menettänyt kymmenen vuoden aikana yli puolet päivystäjistään. Vuonna 2012 päivystäjiä oli vajaat 2 000 ja vuonna 2023 enää 750.
Viime vuonna Kirkon keskusteluapuun tuli noin 103 000 yhteydenottoa. Puheluihin vastattiin 42 400 kertaa, ja chatissa käytiin 3 941 keskustelua. Nettikirjeisiin vastattiin 1 170 kertaa.
TV-vinkki: Myrskyisää rakkautta ja luomisen vimmaa
Lasimaalaus -runokirjallaan läpimurron tehnyt kirjailija Aila Meriluoto solmi vuonna 1948 avioliiton runoilija Lauri Viidan kanssa. Edessä olivat myrskyisät vuodet: neljä lasta, useampia asuntoja, kiivasta...
Runoilija Pirjo Kotamäki kirjoitti runokirjat Franciscus Assisilaisesta, Pyhästä Birgitasta ja horrossaarnaaja Helena Konttisesta
Viime vuoden kesänä helsinkiläinen Pirjo Kotamäki kävi pienen parikanniemeläisen herätysliikkeen kesäjuhlilla, Saaren orpokotijuhlilla.
– Tunsin itseni vähän orvoksi, sillä en tuntenut sieltä entuudestaan oikein ketään.
Tai tunsi Kotamäki erään, nimittäin liikkeen keskushahmon, horrossaarnaaja Helena Konttisen (1871–1916). Kotamäki oli kirjoittanut Konttisesta roolirunokirjan Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset. Sitä myytiin juhlilla, ja Kotamäki oli siellä signeeraamassa kirjaa.
Kotamäki on kirjoittanut roolirunoja myös muista tunnetuista henkilöistä kuin vain Konttisesta. Häneltä on julkaistu teokset Franciscus Assisilaisesta (Villit linnut olkapäillä, 2021) ja Pyhästä Birgitasta (Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan, 2022).
Kolmen ristin remontti Imatralla käynnistyi – rahoitus ei ole kuitenkaan vielä varma
Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen ristin kirkon remontti Imatran Vuoksenniskalla on alkanut. Parhaillaan kirkon ympärille kasataan rakennustelineitä. Varsinaisiin töihin päästään näillä näkymin helmikuussa.
Tähtäimessä ilves: Euroopan ainoa luonnonvarainen kissaeläin on arvostettua riistaa – miltä näyttää ilveksen tulevaisuus?
Tällä hetkellä ilveskannan koko Suomessa on noin 2 500 yksilöä. Tällä vuosituhannella ilveksen kaatolupia on myönnetty noin 250 kappaletta vuodessa. Suomen metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin mukaan ilves on rauhoitettu. Siksi metsästäminen on mahdollista vain poikkeusluvilla.
Kirkkohallitus on myöntänyt Pro ecclesia -mitalin neljälle henkilölle – katso tästä jutusta kunniamerkin saajat!
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus on 23.1. myöntänyt neljä Pro ecclesia -mitalia. Pro ecclesia -mitali annetaan henkilölle, jonka kirkkohallitus näkee ansioituneen erityisen hyvin kirkon työssä seurakunnallisesti, hiippakunnallisesti ja kokonaiskirkollisesti. Mitalin myöntää kirkkohallitus, mikäli kirkon kunniamerkkiasioiden neuvottelukunta sitä saajalle esittää.
Kirkko ja minä: Hannu Ripatille on aina riemu tulla kirkkoon
Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on eläkkeellä oleva...
Essee: Miten Raamattua voi kutsua Jumalan sanaksi – neljä löytöä Raamatun merkityksestä
Voidaan jopa sanoa, että Raamattu on maailman muokatuin kirja. Se on syntynyt satojen vuosien aikana erilaisissa historiallisissa tilanteissa, kun eri aikojen ihmiset ovat koittaneet säilyä hengissä ja ymmärtää toisia ihmisiä, historian tapahtumia ja Jumalaa.
Jos ja kun näin on, mistä ihminen nyt löytää tuen ja turvan, kun moniäänisestä ja kovin inhimillisestä Pyhästä Kirjasta ei siihen näytä olevan? Miten enää voisimme kutsua Raamattua Jumalan sanaksi?
Oulun piispa Jukka Keskitalo vieraili Floridassa – ”Suomalaiset ovat jättäneet tänne vahvan jäljen”
Floridan Lake Worthissa sijaitseva Pyhän Andreaan suomalainen seurakunta täytti tammikuussa 70 vuotta. Piispa Jukka Keskitalo kävi tutustumassa yhteisöön.