Kolumni: Lisää minareetteja ja ikoneja!
Vietin viikon Kreetan Pelagiassa. Heti hotellin aulaan astuessani minua tervehti ikoni. Samoin kävi istuessani taksiin. Oikeastaan joka paikka oli kyllästetty uskonnollisella kuvastolla. Ikoneja, pyhimyskortteja...
Kolumni: Pikakulttuuri puristaa, mutta musiikki ei taivu
Kesä festivaaleineen on auttamattomasti takana. Suomen suvessa soi klassinen musiikki jopa ainutlaatuisella tavalla. Missä muualla kuin Suomessa on asukasmäärään suhteutettuna yhä paljon klassisen musiikin...
Kolumni: Amissien luona ymmärsin, miksi puhelimen voisi jättää kellariin
Aamupalalla on tarjolla pannukakkuja, itse tehtyjä säilykepersikoita, tuoreita munia ja oman puutarhan rypälemehua. Ruokarukous pidetään hiljaisuudessa, jonka rikkoo välillä määkäisy lammasaitauksesta. Muuten aamun rauha...
Kolumni: Aikuisten ennakkoluulot eivät yllä seurakuntien mopopajoihin
Näin loppukesällä siihen on jo melkein tottunut, mutta keväällä se kieltämättä aina ottaa korvaan. Onko sitä mopoa ihan pakko pärisyttää tuolla tavalla?
Kaksitahtisesta moposta saa...
Kolumni: Aina kun julkaisen maalauksen Jeesuksesta, alkaa keskustelu hänen ihonväristään
Projektori naksahtaa, kun dia vaihtuu ja luokan etuosaan heijastuu maalaus. Syksyisessä metsässä kulkee valkoisiin pukeutunut hahmo, katse lempeänä ja käsi ojentuneena siunaamaan. Hänen eteensä...
Kolumni: Pitäisikö piispojen olla sittenkin perheettömiä?
Kuluvana kesänä olen saanut juhlia kolmea nuorimmaista lastamme: rippijuhlat, lakkiaiset ja häät. Monien vanhempien tavoin se on pysähdyttänyt pohtimaan vanhemmuutta ja perhe-elämää.
Olen kokenut iloa,...
Kolumni: Ota Bach kesäkaveriksi, koska kesä ei ole tekosyy kaikkinaiselle jonninjoutavuudelle
Kun talvi vaihtuu kesäksi, alkaa kansalaisten yleinen tyhmistäminen ja elämän keventäminen. Kirjakaupat suosittelevat ”kivaa kesälukemista”. Lehdet ovat täynnä grillausohjeita ja ”helppojen” kesäviinien testejä. Televisio...
Kolumni: Entä pyhien muistaminen?
Pyhät ovat luterilaisessa traditiossa pitkälti kalenterin nimipäivien taakse unohdettuja hahmoja.
Kolumni: Pysähdyn kokeilemaan kotikirkkoni ovea, mutta se on, kuten tavallista, lukossa
Puhelinsoitto sairaalasta: huonoja uutisia. Kymmenien kilometrien pyörälenkki, joka purkaa pahimman olon vihaiseksi ylämäkien polkemiseksi, alamäessä viima kuivaa kyyneleet. Pysähdyn kokeilemaan kotikirkkoni ovea, mutta se...








