Koti Kolumnit

Kolumnit

Vanhoillis­lestadiolaisuus muuttuu, mutta myönnetäänkö sisäistä moninaisuutta virallisesti?

Virallinen opetus ja erityisesti nuorten todellisuus ovat eriytyneet voimakkaasti, Emilia Karhu kirjoittaa.

Kolumni: Jos kaikki saisivat äänestää, kirkolliskokouksen vaali politisoituisi

Kirkkovaltuutetut hahmottanevat keskimäärin hitusen paremmin kirkolliskokouksen tehtävät kuin kirkon rivijäsenet, Janne Kaisanlahti kirjoittaa.

Kolumni: Paastotkaa, itkekää ja valittakaa

Paastonaika on kristillisessä teologiassa tietyn tapakulttuurin ohessa ihanteellisimmillaan myös syvästi hengellinen muutos ja matka: se on kutsu kulkemaan Kristuksen kanssa kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä.

Kolumni: Kirkon pitää perustella rooliaan nykyistä paremmin

Kun kirkko näkyy mediassa, teemoiksi nousevat usein ristiriitaiset odotukset. Kirkko ei tunnu vastaavan siihen, mitä siltä toivotaan. Jotta kirkolta saa haluamansa, tulisi kirkossa ensin päättää, mitä halutaan olla ja mihin halutaan vastata.

Kolumni: Sukupolvi Z:n munkkikoodi – nuoria eivät enää kiinnosta niinkään suuret kysymykset vaan ne, joilla on merkitystä tässä ja...

Keväällä julkaistaan jälleen Nuorisobarometri, ja tällä kertaa sen teemana on katsomukset ja hengellisyys. Pian tarjolla on tutkittua tietoa 15–29-vuotiaiden uskonnollisuudesta juuri nyt.

Kolumni: Läheisyysperiaate

Kasvoin Kuopiossa, suomalaisittain keskikokoisen kaupungin keskustassa. Koulu, konservatorio, koripallo, kirjasto, kaverit ja kirkko olivat kaikki kävely- tai korkeintaan pyöräilyetäisyydellä kotoa.

Kolumni: Toimeen­tulotuki on kriisiytymässä – diakoniatyö maksaa viulut

Hallitus tietää hyvin, että nykyinen perustoimeentulotuen taso ei ole reaaliarvoltaan riittävä.

Kolumni: Mistä pelosta olet valmis luopumaan?

Oopperalaulaja Aarne Pelkonen kirjoittaa peloistaan ensimmäisessä Kotimaan kolumnissaan. "Minua pelotti, kun vuodenvaihteessa aloitin uuden parisuhteen. Kaiken kokemani jälkeen oli vaikeaa heittäytyä, luottaa ja sitoutua."

Kolumni: Pelastaako toivo pulassa olevan uskon?

Onko uskosta tullut liiallisten vaatimusten sävyttämää? Onko uskon ja uskovaisuuden muotti liian ahdas, imagollisesti liian ankara?

Pääkirjoitus: Ettei kävisi kuin stellerinmerilehmälle

Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Elolliset kertoo sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän tarinan. Tarkemmin sanottuna sen, miten tämän suuren ja lempeän meriheinänhamuilijan luuranko päätyi Helsingin luonnontieteelliseen museoon kävijöiden ihmeteltäväksi. Helsinkiläisen kirjallisuudentutkijan Iida Turpeisen esikoisromaani on fiktiivinen, mutta sen taustalla on mittava aineisto, josta kirjailija ammentaa välähdyksiä luonnontutkimuksen kehittymisestä. Eivät ihmiset aina ole tienneet, että elolliset olennot voivat kuolla sukupuuttoon.