Essee: Mikä on kristinuskon ja Raamatun suhde kauneuteen?
Kantista alkaen kristikunnalla on ollut vaikeuksia käsittää, mikä merkitys kauneudella ja erityisesti Raamatun kauneudella on kirkolle.
Vampyyritarinat ovat yhä suosittuja ja vampyyrimainen hahmo mainitaan Raamatussakin – mitä taruolento kertoo ihmisyydestä?
Vampyyrit tai tarkemmin sanottuna verta imevät petomaiset ihmisolennot ovat kautta historian kiinnostaneet ihmisiä. Tarinoita tällaisista olioista tunnetaan jo muinaisesta sumerilaisesta ja babylonialaisesta kulttuurista.
Ilmastoetiikka tarjoaa selkänojaa politiikan ja arjen valinnoille
Ilmastonmuutoksen armoilla olemme yksilöinä osa ihmiskuntaa ja planeettaa, emme ensisijaisesti suomalaisia, saksalaisia tai kiinalaisia.
Essee: Totta sekä maassa että taivaassa – myös uskontojournalismin on perustuttava faktoille
Uskontojournalismi on samanlaista kuin kaikki muukin journalismi, jolla on erityiskohde. Koska uskonto on monitahoisempi ilmiö kuin vaikkapa urheilu tai talous, on uskontojournalismissa erilaisia kerrostumia ja lähestymistapoja.
Essee: Ratsastivatko aasit jälleen Jeesuksella?
1300-luvulla teologi ja mystikko mestari Eckhartin väite herätti kiistan. Hänen mukaansa ”Jumalaa pilkattaessa Jumalaa itse asiassa ylistetään”.
Sodan varjon ja ekumenian pääsiäinen Libanonissa – ei kovin kaukana täältä Jumala kerran herätti Poikansa kuolleista
Lankalauantain iltana vietettiin englanninkielinen katolinen pääsiäisvigilia, johon olin saanut kutsun saarnaajaksi. Tunsin tilanteen itselleni hyvin harvinaiseksi mahdollisuudeksi sekä ekumeenisen luottamuksen ja arvostuksenkin osoitukseksi.
Essee: Pappilan pojasta kapinalliseksi — Ilmari Kiannon äkkiväärän uskontosuhteen jäljillä
Ilmari Kiannon syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Mutta mikä oli kahdeksalla vuosikymmenellä kirjoittaneen Kiannon suhde kirkkoon ja uskontoon?
Istutko kuopassa vai kuljetko tiellä? – Kirkollisessa elämänpiirissä kielikuvilla on suuri valta ja vaikutus
Matkalla oleva kirkko on mielikuvana lohdullinen. Siinä ei tavoitella täydellisyyttä, vaan ollaan keskeneräisiä, ollaan matkalla jonnekin ja tulossa joksikin.
Essee: Miten Raamattua voi kutsua Jumalan sanaksi – neljä löytöä Raamatun merkityksestä
Voidaan jopa sanoa, että Raamattu on maailman muokatuin kirja. Se on syntynyt satojen vuosien aikana erilaisissa historiallisissa tilanteissa, kun eri aikojen ihmiset ovat koittaneet säilyä hengissä ja ymmärtää toisia ihmisiä, historian tapahtumia ja Jumalaa.
Jos ja kun näin on, mistä ihminen nyt löytää tuen ja turvan, kun moniäänisestä ja kovin inhimillisestä Pyhästä Kirjasta ei siihen näytä olevan? Miten enää voisimme kutsua Raamattua Jumalan sanaksi?
Essee: Neljän vuoden ihmiskoe
Mitä ihmettä minä teen täällä, kysyi kirkolliskokousedustaja Olli Löytty itseltään kuluneen istuntokauden aikana. Siitä huolimatta tämä hallinnollinen hirviöelin tarvitsisi juuri hänen kaltaisiaan maallikoita.