Yhdessä eläen

Kuvassa Apostolien tekojen kommentaareja eli selitysteoksia

Yllä Kommentar till Nya testamentet. Edvin Larsson.

5A Apostlagärningarna 1-12. Stockholm – Uddevala 1983.

ISBN 91-7080-377-6

5B Appostlagärningarna 13-20. Uppsala – Uddevala 1087.

ISBN 91-7080-770-1.

Alla Commentaar op de Handlingen der Apostelen door Dr. J.M.S.Balljon, Hoogleeraar te Utrecht. Utrecht 1903.

Sekä Apostlagärningarna. Erik Bernspång. Kommentar till biblelläsaren.

Herrljunga – Vara 1979. ISBN 91 7336 1574.

Sunnuntai 17.5.2026

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi)

Pyhän Hengen odotus

Pääsiäisen ja helluntain väliä on seitsemän viikkoa. Elämme tätä aikaa. Olemme saaneet rohkaisua Jeesuksen ylösnousemuksen voimasta. Odotamme yhä syvempää Pyhän Hengen kosketusta.

Tämän odotuksen kokivat jo ensimmäiset Jeesuksen seuraajat. He olivat kokeneet Jeesuksen elävän ja toimivan heidän keskuudessaan. Jeesus oli luvannut heille Toisen Puolustajan, Pyhän Hengen, Elämän Antajan, Kirkon Suojelijan, Jumalan läsnäolon kanssamme.

Kuvaavaa tuon odotuksen aikana oli, että he pitivät kaikki yhtä.

Yhä edelleen kirkon tuntomerkki sisältyy tekstimme sanaan:

He pitivät kaikki yhtä

Heillä oli paikka, missä he kokoontuivat. He tulivat yhteen samaan huoneeseen: Yläsaliin. Yhä edelleen kirkon toimintaan kuuluu yhteiset tilat. Kokoontumiset mahdollistaa paikka, mihin tulla yhteen. Jumalan kansan tuntomerkkinä on, että tila on pyhitetty Jumalan nimeen. Näin perinne jatkuu, kokoonnumme yhteen kuten alkukirkko aikoinaan: He pitivät kaikki yhtä.

Lähetystilanteet ovat asia erikseen. Silloin ollaan vasta alussa. Ennen kuin yhteisö on voimistunut riittävästi, kokoonnutaan olosuhteiden mukaan, paikkaan, missä voidaan pitää yllä keskinäistä yhteyttä. Esimerkiksi Kamerunissa saatettiin kokoontua kodeissa, kylien yhteisissä tiloissa, eräänlaisissa seurojen taloissa, entisissä ravintoloissa, jotka oli vuokrattu, tai muissa vastaavissa tiloissa. Mutta kun seurakunnat vakiintuivat, tehtiin yhteisön kirkko, isompi tai pienempi kunkin tilanteen mukaan. Näissä kokoonnuttiin ja elettiin todeksi tekstimme ajatus: He pitivät kaikki yhtä.

Oleellista on, että voidaan tulla yhteen toinen toisensa kanssa. Ihmisten kohtaaminen on yhteyden kokemista yhteisen uskon pohjalta. Ihmisten erilaisista taustoista riippumatta ollaan yhtä, koska Kristus on meidät yhteyteensä ottanut. Erilaisista kulttuureista riippumatta pidämme yhtä, koska meitä yhdistää Pyhän Hengen läsnäolo. Hän meitä ohjaa. Hän meitä tukee. Hän meitä rohkaisee. Hänen läsnäolonsa meitä yhdistää. Hänessä toteutuu opetuslasten elämän suuri voima: He pitivät kaikki yhtä.

Tämä yhteys sitten auttoi kirkkoa eteenpäin. Tämä yhteys valmisti apostoleja vastaanottamaan Pyhän Hengen voimakkaan rohkaisun antamaan uskon todistuksen eri puolille maailmaa.

Niinpä Jeesuksen oppilaat menivätkin moniin maihin, osa hyvinkin kauas.

Tässä lyhyt kuvaus muutaman toiminnasta, jotta näkyisi evankeliumin avaruus, sanoman eteneminen ja toiminnan laajuus apostolien aikakaudella:

  • – Pietari meni Syyrian Antiokian ensimmäiseksi piispaksi, eli nykyisten patriarkan virkojen ensimmäiseksi viranhaltijaksi, siirtyi myöhemmin Rooman ensimmäiseksi piispaksi, nykyisen paavin viran ensimmäiseksi viranhaltijaksi.
  • – Johannes toimi elämänsä lopussa Efeson piispana Timoteuksen ja Onesimuksen jälkeen.
  • – Apostoli Andreas oli Byzantionin, eli myöhemmän Konstantinopolin, ensimmäinen piispa.
  • – Filippus toimi monilla paikkakunnilla, mm. Galileassa, Kreikassa, Parthiassa, Azotuksessa ja Syyriassa, joitakin mainitakseni. Hän sai marttyyrikuoleman ristillä vuonna 80 jKr.
  • – Tuomas muistetaan erityisesti Intian apostolina. Vuonna 58 jKr. hän saapui nykyisen Intian Keralan alueelle. Intian tuomaskirkko pitää häntä perustajanaan.
  • – Armenian valtiokirkko pitää Bartolomeusta ja Taddeusta eli Juudas Jaakobin poikaa kirkkonsa alkuna.
  • – Matteus kävi monissa maissa, viimeisimpänä Etiopiassa, missä hän kärsi marttyyrikuoleman polttamalla.
  • Tämä lista ei ole täydellinen. Tarkoitukseni on vain kertoa, miten Pyhä Henki antoi voimaa evankeliumin julistamiseen hyvinkin laajalle ulottuen.

Opetuslasten yhteinen kokoontuminen yhteiseen jumalanpalvelukseen oli se käytännön voiman antaja, joka sittemmïn levitti vaikutuksensa eteenpäin.

Toinen lukukappale ei epistola: Ap. t. 1:12–14

Apostolien teoista, luvusta 1

Silloin opetuslapset lähtivät tuolta vuorelta,

jota kutsutaan Öljymäeksi

ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä.

He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon,

jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa:

Pietari, Johannes ja Jaakob,

Andreas, Filippus, Tuomas,

Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika,

Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika.

He pitivät kaikki yhtä

ja rukoilivat lakkaamatta

yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten

sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

55 KOMMENTIT

  1. Apostolien tekojen ensimmäistä lukua voi lukea
    Pipliaseuran sivustolta

    Panen viitteen suomennoksiin 2020, 1992, 1938, 1548 ja 1973 käännöksiin
    osoitteesta
    https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,KR92,KR38,AGUT,UTNS73/ACT.1

    Tässä viitteessä käännöksiin ruotsiksi, pohjoissaameksi, vienankarjalaksi, venäjäksi ja englanniksi:

    https://www.raamattu.fi/raamattu/B2000,Biibbal,KAR11,SYNOD,GNBUK/ACT.1

  2. Matias Roto toteat:””Pietari meni Syyrian Antiokian ensimmäiseksi piispaksi, eli nykyisten patriarkan virkojen ensimmäiseksi viranhaltijaksi, siirtyi myöhemmin Rooman ensimmäiseksi piispaksi, nykyisen paavin viran ensimmäiseksi viranhaltijaksi.””

    Mikä oli tuo ”virka” Roomassa? Mistä ”kekesit” näitä asemia, eikö roomassa ollu vainot kristittyjä kohtaan niin kuinka siellä olisi voinut toimia joku ”virkamies”?

    • Ari

      Valitettavasti kysymyksesi sisältää jo lähtökohdissaan virheellisen kysymyksen asettelun.
      Se on yhtä lailla historiallisen todellisuuden kieltävä kuinka Mao Zedong (hänen kannattamallaan perinteisillä merkeillä 毛澤東) pystyi pääsemään Ranskan keisariksi 1800-luvun alussa.

      Eli siis toisin sanoen:
      Ei pidä sekottaa 1900 -luvun Kiinan päämiestä 1800 -luvun Ranskan keisari Napoleoniin.

    • Ari

      Valitettavasti et näytä alkuunkaan tietävän mitään Rooman vallan ajan historiasta, kun asetat kysymyksen niin kuin sen teet.

      1) Juutalaisilla oli Rooman maailmanvallassa erityisasema oman uskontonsa harjoittamiseen, Heidän ei tarvinnut panna Jerusalemin temppeliin keisarin kuvaa häntä jumalana palvontaa varten.

      2) Jeeutalaiskapinan 66-73 aikana tilanne muuttui.

      Myöhemmin Hadrianuksen aikana Jerusalemiin tuli Afroditen temppeli. Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus (24.1.76 – 10.7.138) Rooman keisari vuosina 117–138.
      Kristittyihin hän suhtautui edeltäjänsä Trajanuksen tavoin: kristinuskon tunnustamisesta seurasi kuolema, mutta kristittyjä ei vainottu aktiivisesti.

      3) Suuri muutos tuli vuosina 311 ja 313. Silloin kristinuskosta tuli imperiumissa sallittu uskonto.

      4) Kolmesataaluvulla kristinusko kasvoi niin paljon, että vuonna 382 Rooman paavista tuli imperiumin uskontoasiain hoidosta vastaavan viran Pontifex maximus viranhaltija. Sitä ennen aina keisari Augustuksesta alkaen tätä virkaa olivat hoitaneet imperiumin keisarit.

      5) Vuonna 416 keisari Theodosius II kielsi ei-kristityiltä julkiset virat Roomassa.

      Joten Ari

      Älä sekoita Rooman imperiumin toimintaa ja maailmanlaajuisen kristikunnan historiaa kuvittelemalla niiden olevan samoja laitoksia.
      Ne ovat kaksi täysin eri yhteisöä, joiden keskinäisten suhteiden kehittymistä yritin muutamin välähdyksin kuvata.

  3. Toinen kappale on nimeltään ”Hengen yhteys”. Kristillinen usko pyrkii näet yhdistämään sydämet toisiinsa, että ne olisivat täysin yksimielisiä ja tahtoisivat vain samaa … Hengen yhteydestä puhuu myös pyhä Paavali usein kirjeissään (Room. 12,6; 1 Kor. 12,4 s.; Ef. 4,3). Erityisesti hän neuvoo meitä tähän viimeksimainitussa kohdassa, kun hän kehottaa meitä vaeltamaan niin, että pyrkisimme säilyttämään ”hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä”. Tällaisen yhteyden saavuttaminen ei voi kuitenkaan olla mahdollista muutoin kuin uskon kautta.

    Martti Luther, En minä kuole-vaan elän, s. ?, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016, WA 10, I, 1, 132.

    • Mika Rantanen kuinka tuo ”hengen yhteys” näkyy oikeiden kristittyjen kesken, keskinäinen rakkaus vai miten?

    • Siis tuot Lutherin kirjoitelmia, kuinka hänen oma ”hengen uhteys” toimi omaan kirkkoon? Tahtoivatko samaa ja olivatko täysin yksimielisiä?

    • Niinpä niin, banna pullaakin tarjottiin ja eikö Lutherillakin ollu joku mielipide paavista, siis negatiivinen!

      Kuinkas sitten säilyi tuo ”hengen yhteus” ja oliko lopulta samamieli?

    • Ari, sinä kyselet liikaa. Luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoissa päästiin yksimielisyyteen opissa.

    • No tottakai pääsivät yksimielisyyteen kun he erosivat/erotettiin vanhasta kirkostaan, siis eikö sinua yhtään mietitytä kuinka Luther kyllä niin kauniisti puhuu ”yksimielisyydestä” mutta hänen omat tekonsa todistavat muuta?

    • Uskomme yhden, pyhän ja apostolisen kirkon, joka toteuttaa Kristuksen käskyä!

      Ilmaus “yksi, pyhä, yhteinen ja apostolinen kirkko” on klassinen kristillinen uskontunnustuksen kohta. Se tulee erityisesti Nikean kirkolliskokous muotoillusta Nikean–Konstantinopolin uskontunnustus-tekstistä:

      Yksi – kirkko on pohjimmiltaan yksi, koska sillä on yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste, vaikka kristillisiä kirkkokuntia on monia.

      Pyhä – kirkon pyhyys perustuu Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen, ei siihen että kaikki kirkon jäsenet olisivat täydellisiä.

      Yhteinen (katolinen) – tarkoittaa alun perin “yleismaailmallista” tai “kaikkialle ulottuvaa”, ei välttämättä vain Katolinen kirkko-kirkkokuntaa.

      Apostolinen – kirkko nähdään apostolien opetuksen jatkajana; uskon katsotaan välittyneen apostoleilta eteenpäin.
      Suomenkielessä sana “yhteinen” on joissain kirkoissa korvannut sanan “katolinen”, jotta merkitys “yleismaailmallinen” tulisi selvemmäksi eikä viittaisi vain roomalaiskatolisuuteen. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko käyttää usein muotoa “yhteinen”, kun taas monet muut kirkot sanovat edelleen “katolinen”.

    • Ari

      Sekoitat myös eri kirkkokuntien erojen merkityksen niiden keskinäisessä yhteenkuuluvuuden kieltäen.

      Ota todesta se, mitä KIRKKOMME TUNNUSTUS SANOO
      KATOLISEN KIRKON ja Lutherin kannattajien välisestä yhteisyydestä.

      Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa — saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa. Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa.

    • Kari

      Kiitos Nikean tunnustuksen opetuksen selventämisestä

      Nikean tunnustus on erinomaisen hyvin kuvannut sen, mitä kristikunta tarkoittaa yhdellä, pyhällä, yhteisellä ja apostolisella kirkolla.

      Selvennyksesi tämän kohdan sanojen merkityksestä osuvat hyvin maaliinsa.

  4. Kiitos Matias!
    Tämä Helatorstain teksti on aina ollut, ja on yhä, hyvin puhutteleva. Opetuslapset olivat yhdessä, kuten korostat blogissa. Odotus oli ylimmillään, lupaus Pyhän Hengen vuodatuksesta oli annettu, se koitti pian. Lisäksi annettiin lupaus Kristuksen paluusta, toisesta tulemisesta. Kauan oli odotettu Messiasta. Kristus tuli ja täytti kirjoitukset kirjaimellisesti. Alkoi lopun aika. Myöhemmin apostoli Pietari profetoi, että toisen tulemisen täyttymyksen odottavia tullaan pilkkaamaan:

    ”3:3 Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan 
3:4 ja sanovat: ”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.” 
3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta 
3:6 ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen. 
3:7 Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. 
3:8 Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ”yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä”. 
3:9 Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” 2.Piet.3

    Pilkka jatkuu? Ivaillaan sitä, että Jeesus ei palannut, vaikka lupasi. Jumalan omat, ”lampaat” tietävät/uskovat, että kaikki se, mitä on kirjoitettu toteutuu. Kristus tulee toisen kerran. Ei enää pilkattavaksi ja ristiinnaulittavaksi, vaan kuninkaitten kuninkaana ja Herrojen Herrana kaikessa kunniassa ja kirkkaudessa. Jumala on antanut meille sanansa! Jumalalle kiitos!

    Vielä lainaus tekstistäsi: ”Odotamme yhä syvempää Pyhän Hengen kosketusta.” Auta ja armahda lopun ajan seurakuntaa Herra!

  5. Mainitsit seurakunnan vaatimattomat ensimmäiset kokoontumistilat. Mieleeni nousi pari kuvaa Lounais-Afrikasta, nykyisin Namibiasta. Maan pohjoisosasta siirtotyöläisiksi etelään päätyneet miehet väsäsivät usein karuille työmailleen vaatimattomia ’rukoushuoneita’. Perheeni albumissa on kuva jätelaudoista ja säkkikankaasta kyhätystä kopista. Toinen tila, josta olen kuullut, oli rajattu ulkosalle tyhjillä öljytynnyreillä. Sakari Löytty kuvaa laulussaan tällaisessa katottomassa ’kirkossa’ vietettyä messua, jossa pappi yrittää saarnatessaan voittaa tuulen äänen ja nauraa pitkin poikin lenteleviä oylättejä. Yhteen Jumalan eteen halutaan tulla olosuhteista piittaamatta.

    • Martti

      Kiitos erittäin hyvin kuvatusta elämän olojen mukaisten kirkollisten kokoontumispaikkojen kerronnasta.
      Lähetystilanteessa todellakin on toiminta suhteutettava niiden olosuhteiden mukaisiksi, mitkä missäkin tilanteessa avautuvat käytettäväksi.

      Kiitos!

  6. Selittäkää nyt niin että lapsikin ymmärtää mitä tarkoittaa teidän tuomanne käsitteet ””olla yhtä”, ”Hengen yhteys”, ”samanmielisyys”, yksimielisyys”, ”keskinäinen rakkaus” jne….?

    Siis kuinka nuo voi sovittaa ns ”uskonpuhdistukseen” kun paavi julisti panna bullan Lutherille ja Luther nimitti paavia ”antikristukseksi”?

    En siis millään voi edes unissani liittää paavia ja Lutheria edellä mainittuihin määritelmiin, en vaan voi!!

    • Ari

      Ota huomioon että aidon yhteyden perusteena eivät ole erilaisten ihmisten tekeminen tasamittaiseksi niin, että liian lyhyet venytetään määrämittaan ja liian pitkät leikataan lyhyemmiksi.

      Kristillisen yhteyden perusta on se, että Jumala on yksi. Hän on kolmiyhteinen Jumala. Häneen meidät on kasteessa liitetty. Siksi että hän on yksi, myös kirkko on yksi.

      Koeta hyvä ihminen ymmärtää, ettei edes kolmekymmentävuotisen sodan aikanakaan kukaan katolinen eikä kukaan luterilainen TEOLOGI, väittänyt vastapuolen kuuluvan kadotettujen joukkoon, vaan Kristuksen pelastamien joukkoon. ( Se yksi ainoa, joka lankesi tällaiseen mustamaalaukseen tuona aikana, oli se poikkeus joka vahvistaa säännön. Raukka meni möläyttämään päättömyyksiä.)

      JOTEN ARI HYVÄ

      Lopeta hyvä ihminen, LOPETA JO, tyhjiin raukeavat kristikuntaa jakamaan pyrkivien harhojesi seuraaminen, ja huomaa Jumalan olevan uskollinen liitossaan, niin ettei yksikään joutuisi kadotukseen, vaan pääsisi iankaikkisen Jumalan valtakunnan perintöosaan taivaan iki-iloon.

    • Matias Roto toteat:””( Se yksi ainoa, joka lankesi tällaiseen mustamaalaukseen tuona aikana, oli se poikkeus joka vahvistaa säännön. Raukka meni möläyttämään päättömyyksiä.)””

      Siis oliko tuo ”yksi” Luther kun sanoi paavia antikristukseksi? Vai paaviko kun tarjoili panna bullaa?

      Etkö nyt yritä saada mustasta valkeaa?

    • ”Oliko tuo ’yksi’ Luther?” Hän kuoli 72 vuotta ennen sodan syttymistä. Kristittyjen yhteys tai jopa ykseys on syvällisempi asia kuin riidat uskonsuuntien ja ihmisten välillä. Niinpä se taitaa usein olla ainoastaan pintaa katsovalta näkymättömissä. Se ei tee yhteydestä epätodellista.

    • Ari

      Koeta hyvä ihminen ymmärtää, että yhteys Jumalasaasa on aivan eri tavalla koko olemuksen ytimeen kuuluva todellisuus.
      Sen sijaan ihmisten välillä on suuriakin eroja siinä, miten pystyy elämään toistensa kanssa.

      Eikö sinulla ole minkäänlaista suhteellisuuden tajua, kun valtavan ison ja miespolven pituisen sodan aikaisesta aineksesta nostat esille sen yhden ainoan raukan, joka erehtyi puhumaan läpiä päähänsä. En tunne ketään, joka edes muistaisi tuon ressukan nimeä. Eihän tuota ole talletettu asiakirjoihin muuta kuin esimerkkinä siitä, miten komenkymmenen vuoden aikana noin vakavaa mokaa tehnyt sodan laajuudesta huolimattomuudesta nhuolimatta, muita kuin tuo munauksen tehnyt.

      Ota hyvä ihminen todesta se, mitä tunnustuskirjamme sanovat Esipuheessaan yhteisestä uskostamme.
      Tapasi kertoo, että tuon 30 vuoden aikana kaikki sotaiehet olivat ymmärtäneet uskon todistuksen paremmin kuin sinä, vai onko kysymyksesi yhtä onneton lipsahdus kuin tuon yhden sopimattomia puhuneen teologin
      ..
      Koeta Ari hyvä lopettaa Jeesukseen uskovien ihmisten mustamaalaus ja opettele kunnioittamaan lähimmäistäsi Jumalan luomana ja lunastamana ihmisenä!

    • Katsotaanpa lähelle, Ari Pasanen! Miksi miettisimme kirkkohistorian hahmojen vuosisatoja sitten käymää tulehtunutta sanailua? Sinun, minun ja Matias Roton välillä on luja kristittyjen yhteys, vaikka jatkuvasti kinastelemme keskenämme. Olemme Jumalan lapsiksi kastettuja ja näin samaa perhettä. Sisaruutta tai veljeyttä ei voi purkaa, vaikka välit olisivat kuinka huonot tahansa.

    • Martti Pentti siis sinulle on opetettu tuo kasteen yhteys, siis kenen oppia se on, eikö juuri Lutherin ja paavin, nyt kun voimme ”nähdä” historiasta kuinka se heidän kasken toimi ja kun sitä vertaa tuomiinne ””olla yhtä”, ”Hengen yhteys”, ”samanmielisyys”, yksimielisyys”, ”keskinäinen rakkaus” jne….? niin eikö voi vetää johtopäätöksen ettei heidän kaste oppi ole oikea!!!

    • Ari

      1)
      Usko on Jumalan teko.
      Pyhä Henki antaa uskon pyhien sakramenttien ja Jumalan sanan julistuksen VÄLITYKSELLÄ.

      2) Sekä kaste että sen antamisen virka eli siis sananpalvelijan virka ovat Jeesuksen asettamia.

      Kastekäsky on Jeesuksen käsky: Tehkää kansat Jumalan omiksi KASTAMALLA.
      Samaten Jeesus astetti Pietarin piispan virkaan Tiberian järven rannalla. Kolminkertaiset kysymykset ja kolminkertainen tehtävän anto ovat PIISPAN VIRKAAN VIHKIMINEN, todennäköisin vuosi 31 jKr.
      Hänen virkansa Roomassa on tämän virkaan vihkimisen seuraus monta vuotta myöhemmin,

      mutta kuitenkin lähes 1500 vuotta ennen kuin sinut omakseen vanginneen Hubmeierin keksimä kasteoppi vuosilta 1525-1527.

      Joten Ari

      Koeta opetella kirkon historiaa, edes alkeellisimpia mittasuhteita niin, etteivät väitteittesi sisältö enää jatkossa heittäisi puoltatoista tuhatta vuotta.
      Kinaat siis puolentoista vuosituhatta jälkeenpäin keksityn opin puolesta jo Vapahtajamme Jeesuksen asettamaa kastetta vastaan.

    • Matias Roto onko vaikea ymmärtää että kun teidän oppi-isännekään kohdalla ei toiminut se mitä tuotte nyt niin kauniisti niin kuinka se voi olla totta???

      Kerro kui ka näet Lutherin ja paavin välissä keskinäistä rakkautta, selitä se?

    • Ari

      Yhteyden perusta on paljon vakaampi kuin mikään niistä ongelmista, mihin viittaat.

      Sinä puhut kuin hyttysistä, mitkä häiritsevät jollakin polulla kävelyä.

      Minä puolestani kerron miten tuo polku vie perille taivaan iloon.

      Jumala on meidän apumme ja turvamme taivaan tiellä. Hänen enkelinsä meitä suojelevat koko elämämme
      ajan.

      Pieni vertaus saunapolkuun.

      Ensimmäinen papinvirkani oli Kangasniemen nuorisopapin virka.
      Jo pitäjän rajan ensi kertaa eläessäni ylittäessäni tunnistin paikan sen unen mukaiseksi, minkä oli jo paljon aiemmin unessa nähnyt.
      Kun sitten menin ensi kertaa pappilan rantasaunaan, niin jälleen yllätyin. Olin tuon polunkin nähnyt jo paljon aikaisemmin unessani. Sitä reunusti tiheä pensaiden lehvästö. Mutta perille päästyä totesin saunan ja sen löylyn ihastuttavan suloisiksi Puulaveden rannalla.

      Joten tuosta rantasaunan polusta vertaukseni ajatus. Käy rohkeasti taivaan polulla eteenpäin taivaan ihania löylyjä kohti äläkä keskeytä matkaasi muutaman hyttysen pelosta!

    • ”Jo pitäjän rajan ensi kertaa eläessäni ylittäessäni tunnistin paikan sen unen mukaiseksi, minkä oli jo paljon aiemmin unessa nähnyt.
Kun sitten menin ensi kertaa pappilan rantasaunaan, niin jälleen yllätyin. Olin tuon polunkin nähnyt jo paljon aikaisemmin unessani.”

      Jumala ilmoittaa asioita myös etukäteen (vaikka unessa) uskon vahvistukseksi. Minulla on ollut useita samanlaisia kokemuksia. Meillä on ihmeellinen Isä.

    • ”Eikö voi vetää johtopäätöstä, ettei heidän kasteoppinsa ole oikea?” Siitä, että olet ahdistunut kristittyjen välisistä ristiriidoista historiassa ja nykyhetkessä, voi vetää sen johtopäätöksen, että kaste on oikea, Ari Pasanen. Kasteessa sinulle annettu Kristittyjen yhteys näyttää saavan aikaan sen, että koet nämä kysymykset omakohtaisesti. Toivon sinulle Jumalan rauhaa tämän kamppailun keskellä!

  7. Miten on niin vaikeaa ymmärtää että kun tuotte kaikkea kaunista yhdessä elämisestä, Hengen yhteydestä jne… niin kuinka Luther ja paavi niitä toteutti eli oliko heillä sama henki?

    Vastaan nkyllä oli mutta se ei ollut Jumalan Henki, sillä kun uskova on Pyhän Hengen johdattama niin ei silloin voi uhata toista kuolemalla!

    Ymmärrättekö mitä Pyhä Henki saa aikaan uskovissa, onko se Jumalan rakkauden mukaista elämää vai mitä?

    • Ari

      Kun kritisoit Lutheria, niin miksi et näe oman oppisi keksijästä Hubmeieristä, miten toimi se joukko, jonka johtoon hän pyrki: varasteli, ryösti, tappoi, raiskasi jne.
      Saksan talonpoikaiskapinassa 1524-1525 kuoli yhteensä boin
      100 000 – 200 000 ihmistä.
      Tuon kapinan jälkimaininkien aikana 1525-1527 Hubmeier kehitti itse keksimänsä kasteopin, jonka puolesta sinäkin koko ajan olet näissä keskusteluissamme kinannut, koska et ole ottanut selvää kirkon historiasta.

      Vuosina

    • Matias Roto tuo Hubmeierin tuominen uka minun oppina on sinun oman pääsi tuotetta, olenko kertaakaan maininnut häntä tuodessani puhdasta RAAMATUN SANAA?

      Siis koeta nyt päästää irti tuosta keksimästäsi oivalluksesta!

      Jos Hubmeiri olisi syyllistynyt mainitsemaasi niin silloin on selkeää ettei hänelläkään ollut Pyhää Henkeä.

    • Ari

      Ota huomioon, että esimerkiksi Sweitsin uskonpuhdistajan Zwinglin kanssa käytyjen keskustelujen 1529 aluksi pidettiin YHTEINEN MESSU. Tässä ei ollut mitään erikoista, koska KUMPIKIN KATSOI OLEVANSA KATOLISIA PAPIKSI VIHITTYJÄ PAPPEJA.
      Vertaa vuosilukuja. 1529 seuraaviin tapahtumiin jotka olivat jo aiemmin olleet merkittäviä SINUN vouhottamistasi MUKA VALTAVAN SUURISTA VASTAKOHDISTA.
      Sinun kasteoppisi keksijä oli jo aikaisemmin eli 10.3.1528 saanut kuolemantuomion kapinallisena, heidän päälliköksi pyrkimisensä oli selkeä viesti esivallalle HUBMEIERIN kapinallisesta luonteesta.

      Muista että jo parikymmentä vuotta aikaisemmin Martti Luther naulasi julkisuuteen kuuluisat 95 teesiään 31. lokakuuta 1517.
      Paavi julisti Lutherin kirkonkiroukseen eli antoi pannabullan vuonna 1521.
      Luther käänsi Uuden testamentin yhdessätoista viikossa vuonna 1522 ollessaan Wartburgin linnassa.
      Vuonna 1525 Luther nai Katharina von Boran. He saivat kuusi lasta.Lasten nimet olivat Hans, Elisabeth, Magdalena, Martti nuorempi, Paul ja Margaretha.

      Ja vielä jotta saisit vähän enemmän perspektiiviä tilanteeseen.
      Katolisen kirkon elämään suuresti vaikuttanut Trenton ensimmäinen kirkolliskokous pidettiin vuosina 1545–1563. Sen koolle kutsumiseen oli suuresti vaikuttanut Lutherin vetoomus sen järjestämiseksi. Mutta kun se lopulta saatiin koolle, niin silloin oli tilanne mennyt jo niin pitkälle, että suurin osa oli vain italialaisia. Lutherin (10.11.1483 – 18.2.1546) opetuksia seuranneet eivät enää sinne lähteneet.

      Tässä vain muutama näkökulma, jotta voisit saada jonkinlaisen näkökulman, miten nämä sinun suurentelevat erojen korostuksesi olivat aika pieniä eroja ihan käytännön elämän kannalta.

    • Ari

      Olitko koulussa kauhukakara, kun jatkuvasti kinaat opettajiasi vastaan?

      Oman kasteoppisi keksijästäkin lausut tuomitsevat sanasi: ”—–on selkeää ettei hänelläkään ollut Pyhää Henkeä.”

      Vain se että oman kiukustumisesi tähden kieltäydyt selkeääkin selkeämmän historiallisen totuuden vastaanottamisesta, osoittaa jostakin syystä vastaanottokykysi supistuneen rajusti niistä ajoista, jolloin kirjoitit ylioppilastutkinnon ja opiskelit teknisessä korkeakoulussa.

      Jokainen historian tutkimuksen todesta ottava voi todeta, että edustamasi kasteoppi on ensi kerran koko maailmanhistoriassa esitetty Hubmeierin teoksissa vuosina 1525-27.

    • Matias Roto se mitä tuon kasteesta on vain ja ainoastaan RAAMATUN SANAA!

      Kaikki mitä tuon on Raamatusta eli näytä yksikin kohta joka mielestäsi ei ole niin näytän mistä sen löytää Raamatusta!

      Toisaalta vauvakastetta ei voi löytää Raamatusta, sitä todistaakseen tulee olettaa asioita kun taas parannuksen teon jälkeen otettavalla kasteella on selkeät sanat!

    • Ari

      Huonoa tekstin kokonaisymmärrystä esittää fraasisi: ”——parannuksen teon jälkeen otettavalla kasteella —-”

      Et huomaa, että kaste on se väline, jolla ei aikaisemmin kastettu vastaanottaa parannuksen.

      Jo aikaisemmin kastettu vastaanottaa prannuksen PALAAMALLA kasteen armoon.

      Joten Ari hyvä.

      Juuri tuossa tekstin ajatuksen väärin ymmärryksen vastaanottamisessasi osoitat seuraavasi Hubmeierin keksimää tulkintaa.

      Historian tuntevalle tuo edellä maittu on yhtä helppoa, kuin tunnistaa, että käytät näissä keskusteluissamme suomen kieltä, niin etten vahingossa esitä tekstiäni ruotsiksi, ranskaksi tai jollain muulla kielellä, esim viimeksi Raamattua kuuntelemallani ukrainan kielellä, jolla nyttenkin on tarkoitukseni jatkaa kuuntelua.

    • Ari

      Kuvittelet, ettei vauvakastetta mainita Raamatussa.

      Otapa huomioon se tilanne, missä Jeesuksen aikana elettiin.

      Juutalaisessa KÄÄNTYMYKSEN KASTEESSA rabbi ei saanut antaa lupaa kenekään kastamiseen ellei KAIKKIA vauvasta vaariin kastettu.

      Jos siis, kuten sinä kuvittelet, Raamattu ei puhuisi kasteiästä, niin siinä tapauksessa oletus pitäisi olla, että Jeesukseen uskovat noudattavat samaa sääntöä, mitä juutalaiset noudattivat kasteen toimittamisessa. Siis sama kaikenikäisten mukana olo samassa kasteessa pitäisi olla sääntönä myös Jeesuksen kasteessa. Jos nimittäin juutalaisten säännöstä olisi poikettu, niin silloin olisi pitänyt sanoa selkeästi, että älkää ihmeessä kastako lapsia niin, kuin juutalaisilla oli tapana. Mutta tällaista kieltoapa EI OLE RAAMATUSSA.

      Sen sijaan – ei suinkaan tavan muutoksen ilmauksena, vaan vanhaan tapaan viitaten – Pietari helluntaisaarnassaan toteaa seuraavansa juutalaisten PARANNUKSEN KASTEEN KÄYTÄNTÖÄ VAUVASTA VAARIIN idean mukaan meille säilyneissä sanoissaan: ”TEILLE JA TEIDÄN LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu”.

      Sitten vielä toinenkin huomio kasteen luonteesta.
      Sinä olet lukuisia kertoja puhunut kasteen vastaanottajan parannuksen TEKEMISESTÄ irrallaan kasteen tapahtumasta. Pietarin puheessa tuo asenne ei esiinny.
      Pietarin asenteessa huomio siirtyy kasteen antamaan lahjaan: Parannuksen kaste ei ollut vastaanottajan oma teko vaan LUPAUS PYHÄN HENGEN OSALLISUUDESTA eli siis uskon saaminen pyhän kasteen lahjana on Jumalan teko.

      Joten Ari

      Siirrä katseesi ihmisen omista räpiköinneistä Jumalan suureen armotekoon pyhän kasteen lahjassa. Me saamme elämäämme parannuksen eli siis Jumalan yhteyteen pääsyn eli siis Jumalan lapseksi ja taivaan perilliseksi pääsemisen.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25