Kuvassa Apostolien tekojen kommentaareja eli selitysteoksia

Yllä Kommentar till Nya testamentet. Edvin Larsson.

5A Apostlagärningarna 1-12. Stockholm – Uddevala 1983.

ISBN 91-7080-377-6

5B Appostlagärningarna 13-20. Uppsala – Uddevala 1087.

ISBN 91-7080-770-1.

Alla Commentaar op de Handlingen der Apostelen door Dr. J.M.S.Balljon, Hoogleeraar te Utrecht. Utrecht 1903.

Sekä Apostlagärningarna. Erik Bernspång. Kommentar till biblelläsaren.

Herrljunga – Vara 1979. ISBN 91 7336 1574.

Sunnuntai 17.5.2026

6. sunnuntai pääsiäisestä (Exaudi)

Pyhän Hengen odotus

Pääsiäisen ja helluntain väliä on seitsemän viikkoa. Elämme tätä aikaa. Olemme saaneet rohkaisua Jeesuksen ylösnousemuksen voimasta. Odotamme yhä syvempää Pyhän Hengen kosketusta.

Tämän odotuksen kokivat jo ensimmäiset Jeesuksen seuraajat. He olivat kokeneet Jeesuksen elävän ja toimivan heidän keskuudessaan. Jeesus oli luvannut heille Toisen Puolustajan, Pyhän Hengen, Elämän Antajan, Kirkon Suojelijan, Jumalan läsnäolon kanssamme.

Kuvaavaa tuon odotuksen aikana oli, että he pitivät kaikki yhtä.

Yhä edelleen kirkon tuntomerkki sisältyy tekstimme sanaan:

He pitivät kaikki yhtä

Heillä oli paikka, missä he kokoontuivat. He tulivat yhteen samaan huoneeseen: Yläsaliin. Yhä edelleen kirkon toimintaan kuuluu yhteiset tilat. Kokoontumiset mahdollistaa paikka, mihin tulla yhteen. Jumalan kansan tuntomerkkinä on, että tila on pyhitetty Jumalan nimeen. Näin perinne jatkuu, kokoonnumme yhteen kuten alkukirkko aikoinaan: He pitivät kaikki yhtä.

Lähetystilanteet ovat asia erikseen. Silloin ollaan vasta alussa. Ennen kuin yhteisö on voimistunut riittävästi, kokoonnutaan olosuhteiden mukaan, paikkaan, missä voidaan pitää yllä keskinäistä yhteyttä. Esimerkiksi Kamerunissa saatettiin kokoontua kodeissa, kylien yhteisissä tiloissa, eräänlaisissa seurojen taloissa, entisissä ravintoloissa, jotka oli vuokrattu, tai muissa vastaavissa tiloissa. Mutta kun seurakunnat vakiintuivat, tehtiin yhteisön kirkko, isompi tai pienempi kunkin tilanteen mukaan. Näissä kokoonnuttiin ja elettiin todeksi tekstimme ajatus: He pitivät kaikki yhtä.

Oleellista on, että voidaan tulla yhteen toinen toisensa kanssa. Ihmisten kohtaaminen on yhteyden kokemista yhteisen uskon pohjalta. Ihmisten erilaisista taustoista riippumatta ollaan yhtä, koska Kristus on meidät yhteyteensä ottanut. Erilaisista kulttuureista riippumatta pidämme yhtä, koska meitä yhdistää Pyhän Hengen läsnäolo. Hän meitä ohjaa. Hän meitä tukee. Hän meitä rohkaisee. Hänen läsnäolonsa meitä yhdistää. Hänessä toteutuu opetuslasten elämän suuri voima: He pitivät kaikki yhtä.

Tämä yhteys sitten auttoi kirkkoa eteenpäin. Tämä yhteys valmisti apostoleja vastaanottamaan Pyhän Hengen voimakkaan rohkaisun antamaan uskon todistuksen eri puolille maailmaa.

Niinpä Jeesuksen oppilaat menivätkin moniin maihin, osa hyvinkin kauas.

Tässä lyhyt kuvaus muutaman toiminnasta, jotta näkyisi evankeliumin avaruus, sanoman eteneminen ja toiminnan laajuus apostolien aikakaudella:

• – Pietari meni Syyrian Antiokian ensimmäiseksi piispaksi, eli nykyisten patriarkan virkojen ensimmäiseksi viranhaltijaksi, siirtyi myöhemmin Rooman ensimmäiseksi piispaksi, nykyisen paavin viran ensimmäiseksi viranhaltijaksi.
• – Johannes toimi elämänsä lopussa Efeson piispana Timoteuksen ja Onesimuksen jälkeen.
• – Apostoli Andreas oli Byzantionin, eli myöhemmän Konstantinopolin, ensimmäinen piispa.
• – Filippus toimi monilla paikkakunnilla, mm. Galileassa, Kreikassa, Parthiassa, Azotuksessa ja Syyriassa, joitakin mainitakseni. Hän sai marttyyrikuoleman ristillä vuonna 80 jKr.
• – Tuomas muistetaan erityisesti Intian apostolina. Vuonna 58 jKr. hän saapui nykyisen Intian Keralan alueelle. Intian tuomaskirkko pitää häntä perustajanaan.
• – Armenian valtiokirkko pitää Bartolomeusta ja Taddeusta eli Juudas Jaakobin poikaa kirkkonsa alkuna.
• – Matteus kävi monissa maissa, viimeisimpänä Etiopiassa, missä hän kärsi marttyyrikuoleman polttamalla.
• Tämä lista ei ole täydellinen. Tarkoitukseni on vain kertoa, miten Pyhä Henki antoi voimaa evankeliumin julistamiseen hyvinkin laajalle ulottuen.

Opetuslasten yhteinen kokoontuminen yhteiseen jumalanpalvelukseen oli se käytännön voiman antaja, joka sittemmïn levitti vaikutuksensa eteenpäin.

Toinen lukukappale ei epistola: Ap. t. 1:12–14

Apostolien teoista, luvusta 1

Silloin opetuslapset lähtivät tuolta vuorelta,

jota kutsutaan Öljymäeksi

ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä.

He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon,

jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa:

Pietari, Johannes ja Jaakob,

Andreas, Filippus, Tuomas,

Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika,

Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika.

He pitivät kaikki yhtä

ja rukoilivat lakkaamatta

yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten

sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.