Seppälän Olli kävi videokameran kanssa siinä maailman ainoassa paikassa, josta Vapahtajaa ei voi löytää. Hauta on tyhjä. Tai, ihan rehellisesti sanottuna, se on tätä nykyä täynnä turisteja. Vaan eipä Jeesus jäänyt seimeen sen paremmin kuin ristillekään. Elävät kun eivät pruukaa haudoissa lepäillä. Ylösnousseella Jeesuksella on parempaakin tekemistä.
Jeesuksen ylösnousemus ei ole vain ristin lunastustyön sinetti, jonkinlainen piste i:n päällä, vaan se juuri tekee tuon pelastustyön täydelliseksi. Jumala on Jeesuksen ristissä täyttänyt syntien anteeksiantamuksen, ihmiskunnan lunastuksen, sovituksen ja vanhurskauttamisen. Ylösnousemususko on pelastavaa uskoa.
Kristitylle jokainen armon päivä on täynnä erilaisia pieniä tai suurempia ihmeitä, mutta todellisia Ihmeitten ihmeitä on tasan kaksi: Jumalan Pojan tuleminen ihmiseksi ja ristiinnaulitun Jeesuksen ylösnousemus kuolleista. Kumpaakaan ei voi eikä tarvitsekaan edes yrittää selittää järjellä. Ei meidän tarvitse turhaan kysellä, miksi Jumala on toiminut niin kuin on toiminut. Usko riittää, usko siihen, että Jumala rakasti tätä meidän ihmisten maailmaa niin paljon, että lähetti ainokaisen Poikansa, ettei kukaan häneen uskova joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
Ylösnousemuselämä on ennakoivasti todellista jo nyt, pyhästä kasteestamme alkaen. Me olemme jo nyt – Kristukseen kastettuina ja häneen uskovina – hänen ylösnousemusruumiinsa jäseniä, eivätkä tästä jäsenyydestä meitä pysty erottamaan sen paremmin vapaa-ajattelijat kuin ajallinen kuolemakaan.
Pääsiäinen ei ole vain kerran kirkkovuodessa, vaan joka sunnuntai on Herran päivä, Jeesuksen ylösnousemuksen riemullinen juhla. Jeesus tuli kerran veljeksemme keskellemme, hän tuli meidän ihmisten nahkoihin. Tai niin kuin muuan supersankareita fanittanut pikkuinen poika totesi: Sana tuli lihaksiin! Noilla taivaallisilla muskeleilla meidän kristittyjen on tarkoitus palvella Jumalaa (uskossa) ja lähimmäisiämme (rakkaudessa).
Sana tuli lihaksiin…
Tässä Ollin video: https://www.kotimaa.fi/artikkeli/oletko-kaynyt-jeesuksen-haudassa-katso-video/
Arille vielä pari viitettä itse asian kirkastamiseksi
Katekismus 2000
https://katekismus.fi/isameidan/31.html
Iso katekismus
https://tunnustuskirjat.fi/ik/1pyynto.html#kuudes
Mistä on Jeesus Kristus meidät lunastanut (eli vapauttanut)?
Synneistämme, Jumalan vihasta, lain kirouksesta, perkeleen hirmuvallasta, omantunnon vaivoista, kaikenlaisista rangaistuksista ja vaivoista, jotka ovat muutetut meille terveelliseksi kuritukseksi; lunastanut iankaikkisesta kuolemasta ja helvetin luolasta, missä ei ole vettä, vaan paljasta polttavaa tulta.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 127, SLEY, 1925. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Sillä kun Jumalan Poika tuli ihmiseksi ja uhriksi meidän edestämme, ei meillä enää ole mitään kadottavaa syntiä, eikä Jumala enää suutu meihin, eikä laki voi oikeudella meitä syyttää tahi kirota.
Stefan Prätorius, Uskovaisten Hengellinen Aarre-aitta, s. 127, SLEY, 1925.
Miten se, että Jumala tapatti Jobin perheen koitui Jobin parhaaksi?
Jumala kuitenkin käänsi Jobin kohtalon, joka selviää, kun lukee Jobin kirjan loppuun.
Et vastannut kysymykseen.
Antero
Mika vastasi kysymykseesi
Koettelemukset koituvat varsinkin iankaikkisuusnäkökulmasta uskovaisen parhaaksi.
Matias osannee lukea kyllä? 🙂
Lukutaito on suhteellista, siis kun Jeesus sanoo Jumalan salaavan evankeliumin ”viisailta ja ymmärtäväisiltä” niin eikö silloin tulisi jokaisen miettiä olenko minä se jolta Jumala salaa evankeliumin?
Ari
Evankeliumi on JO TULLUT JULKI Jeesuksessa Kristuksessa.
Kun Jeesus puhui salaamisesta, niin hän viittasi niihin, jotka eivät Jeesusta seuranneet. Mutta meille, jotka pyhän kasteen kautta olemme Jumalan lapseksi otettuja, evankeliumin kirkas sanoma kertoo, ettei mikään mahti maailmassa voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.
Room. 8: 1 – 2
Nyt ei siis mikään tuomio uhkaa niitä, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä.
Elämän antava Hengen lakihan on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
Mika ja Matias. Uskonnolliset ennakkoluulonne ja ylimielisyytenne estävät keskustelun. Vastaisitteko vain kysymykseen ja mielellään saivartelematta.
Olin muistaakseni 10-vuotias kun luin ensimmäisen kerran yhdeltä seisomalta Jobin kirjan. Ehkä aikaisemmin kuin kumpikaan teistä. Raamattupäteminen valuu siten aivan hukkaan.
Antero, vaikka vastaisimme mitä tahansa, se ei näytä kelpaavan sinulle. Lisäksi taidat ajatella tekeväsi niin vaikeita kysymyksiä, etteivät uskovaiset pysty niihin kunnolla vastaamaan.
Antero
Mielestäni ei ole tarpeen tehdä vertailuja, vaan keskittyä itse sanottavaan.
Mutta jos niitä kuitenkin tekee, niin saanen kertoa että
– aloitin Raamatun lukemisen jo yli 70 vuotta sitten
– tieteellisen Raamatun arkeologian lukemisen jo yli 60 vuotta sitten
– uskostani tietoisesti todistamisen jo yli 60 vuotta sitten
– olen lukenut yliopistossa paitsi tavanomaisia hepreaa, kreikkaa ja latinaa, myös arameaa, akkadia, geésiä, vertailevaa seemiläistä kielitiedettä, sumeria ja egyptologiaa
– vuoden 1971 tutkimuksessani tein vertailun myös erääseen heetin kieliseen tekstiin, jossa olleen käännösongelman sain ratkaistua
– saarnojeni valmisteluun olen toisinaan käyttänyt muinaiskanaanilaisten, foinikialaisten jne tekstejä hyväkseni
– vuosituhannen vaihteeseen mennessä olin lukenut Raamattua jo yli sadalla kielellä, jos lyhyet kappaleetkin otetaan huomioon
– tämän vuosituhannen puolella kotikirjastooni on jostain käsittämättömästä syystä kulkeutunut noin 9000 – 10 000 kirjaa aikaisempien teosten lisäksi.
Joten sallinet kysyä, kuka tässä käyttää ylimielistä asennetta kanssakeskustelijoihinsa.
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille… Älköön teidän sydämenne olkoon murheellinen älköönkä peljätkö. Joh. 14:27
Meille kaikille tulee synkkiä hetkiä, ja jollei meillä ole lujaa köyttä joka ulottuu synkän pimeyden lävitse, olemme alituisesti pelon vallassa. Satunnaisen ohikulkijan heittämä kivi voi särkeä Rauhan järven lasikirkkaan tyynen pinnan, jos emme ole oppineet luottamaan hänen läsnäoloonsa, joka voi rauhoittaa sielun ja säilyttää sen rauhan. Huolehdi vain siitä, että jätät aina kaiken heti hänen huomaansa – kaikki pikku murheet, kaikki musertavat vaikeudet, kaiken uskonpuutteen.
F. B. Meyer, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa. Hebr. 12:6
Meidän tulee aina muistaa, että taivaallisen Isän kädestä tuleva kuritus on tulkittava hänen kasvojensa valossa ja hänen ojennuksensa syvät salaisuudet on nähtävä hänen hellän rakkautensa lävitse.
Tuntematon, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Ps. 97:10
Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille. Matt. 10:42
Meillä on vaara etsiä liian kaukaa tilaisuuksia hyväntekemiseen ja välittämiseen. Kun tavoittelemme ruusuja, tallaamme jalkoihimme päivänkakkarat.
Tuntematon, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
”Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?” (Job 2:10) Jumala ei tahdo pahaa, mutta Kaikkivaltiudessaan sallii sen. Pahuudella on kuitenkin maailmassa tietyt rajat, joiden yli Jumala ei salli mentävän. Iankaikkisuuden näkökulmasta hyvä aina voittaa pahan.
Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen: ”Kun te tulette Kanaanin maahan, jonka minä annan teille perintömaaksi, ja minä SALLIN pitalin tarttua johonkin taloon siinä maassa, jonka te saatte perintömaaksenne. 3. Moos. 14:33-34