Tutkimuksesta yllättävää tukea kiroilevalle kirkkoherralle!
Helsinkiläinen kirkkoherra oli tänään (ma 19.2.18) poliisilaitoksella ns. kirkkoturvan saaneen turvapaikanhakijan kanssa ilmoittautumassa. Yllättäen kyseinen henkilö otettiinkin kiinni, laitettiin turvasäilöön ja aiotaan karkottaa maasta jo heti tiistaina. Kuitenkin piti olla 21 päivää aikaa valittaa. Kirkkoherran mukaan seurakunta on koko ajan pyrkinyt toimimaan yhteistyössä poliisin kanssa. Ja tämä on tulos. ”Helvetti!” päräytti pappi poliisille. Johon poliisi: ”Oho, pappi, joka kiroilee! Enpä ole ennen nähnyt.” Viimeisen sanan saa kirkkoturvan antaja: ”Enkä minä poliisia, joka valehtelee!”
Tapauksesta kertoi ensin tuohtunut kirkkoherra itse sosiaalisessa mediassa ja sen jälkeen mm. verkkolehti Demari ja Kirkko ja kaupunki https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/poliisi-otti-kiinni-ja-aikoo-karkottaa-kirkkoturvan-piirissa-olleen-miehen-kirkkoherra-kanala-en-ole-ennen-nahnyt-poliisia-joka-valehtelee- , joten bloggaaja tyytyy tässä vain ottaman tapauksesta pelkät rusinat pakkopullasta eli kiinnittää huomionsa vain tuohon mainittuun outoon sananvaihtoon virkamiesten kesken. Siinä ei käytetä virkavallalle tyypillistä kapulakieltä, vaan sanotaan suoraan niin kuin asiat ovat. Tai ainakin se, miltä ne tuntuvat, hitto vie!
Uuden tutkimuksen mukaan kiroilu auttaa aitojen tunteitten sanoittamista. Tutkija David Stilwell Cambridgen yliopistosta kertoo Independent-lehdelle, että sellaiset ihmiset, jotka suodattavat tarkasti kaiken sanomansa, ajattelevat hyvin tarkasti sitä, mitä muut ihmiset tästä sanomastani ajattelevat ja mitä muut mahdollisesti haluavat kuulla. Sen sijaan hanakasti kiroilevat sanoa tärskäyttävät ilmoille juuri sen, mitä oikeasti ajattelevat ja tulevat siten olleeksi melkoisen rehellisiä.
Kirkkoherra olisi saanut vielä lisää tehoa helvetilleen, jos olisi samaan aikaan lyönyt nyrkkiä pöytään niin että pamahtaa! Vaan hyvinhän tuo näytti pelkkä kirosanakin hengenmiehen suusta käsin päin ilmaistuna ilman demonstraatiotakin saattaneen perinteisen väkivaltaorganisaation (miekka hihamerkissä) edustajan pois tolaltaan. Sen verran regressiivinen on hänen reaktionsa: Kiroileva pappi, voi kauhistus!
Toivotaan, että kirkkoherra ei saa rangaistusta virkavallan vastustamisesta tai siitä, että sätti poliisia valehtelijaksi. Jatkossa annan kirkonmiehelle ohjeeksi, että jos sanojen painoarvoa pitää vahvistaa ja tunteita voimallisemmin julkituoda, niin paree käyttää muotoa Helvetin kuustoista. Se sopii kuin nyrkki silmään tähän sisällissodan kauheuksia muistelevaan maailmanmenoomme. Sanonnalla on näetsen seuraavanlainen etymologia:
Toukokuun 16. päivänä v. 1918 sotamarsalkka Mannerheim ratsasti valkokaartin kärjessä Helsinkiin nykyistä Mannerheimintietä pitkin. Tästä ratsastuspäivästä tuli ensiksi armeijan lippupäivä ja vähitellen yleinen palkaton vapaapäivä. Tuntipalkkainen työväki menetti näin yhden päivän liksan, joten päivää alettiin kirota, manata ja noitua julmetulla voimasanalla Voi helevetin 16!
Kokonaan toinen kysymys on se, mitä lisäarvoa pappi kiroilemalla voisi saada puheilleen. Tästä tuomiokapitulikin voisi pappejaan ohjeistaa: Käännytään ensin oman työnantajan puoleen, ei sen Vanhan vihtahousun, jonka loppusijoituspaikka helvetti on. Älkäämme toivottako itseämme sen paremmin kuin muitakaan ihmisiä sinne kuumaan paikkaan. Sauno mieluusti jo täällä maan päällä, sillä kyseistä hikihuonetta tuskin taivaasta löytyy.
Mens sana in corpore sano. Mene saunaan, kun kroppasi sanoo.
28 kommenttia
Ehkä kirkonmiehen olisi kannattanut huutaa ”Jeesus auta”. Hän taisi unohtaa mistä apu tulee. Apu ei tule alhaalta helvetistä vaan ylhäältä. Apu tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
Salme: Äitini isä käytti voimasanana tällaista: Voihan hylky sentään! Ihmettelin aina lapsena, että miksi uki uponneita laivoja muistelee. Eikö sodat käynyt mies muka parempaan pysty?
Kirkkoturvaherran suuhun tuo olisi poliisikamarilla sopinut hyvin sikäli, että hylky eli hylkääminenhän siinä oli asioimisen lähtökohtana. Mutta jos puhun käännytyksestä tässä yhteydessä, en tarkoita sillä mitään uskonnollista…
”Helvettiä” ei ”päräytetä”, perkele päräytetään. Helvetti on kiltti sana, saatana on sanana kaunis. Nämä sanathan kuuluvat papin työkieleen. Millä sitä muuten ihmisiä peloteltaisiin.
Edellä mainitut ”kirosanat” ovat menettäneet täysin voimansa ja jopa merkityksensä. Niiden viljely kertoo korkeintaan puhujan tyhmyydestä.
Mutta miten itse asia edistyi?Tarttua nyt yhteen tunteenpurkaukseen kun ollaan elämän ja kuoleman asialla. Hyvin kirkoili ja hämmästyi itseään että niin teki, kun siitä piti mennä kertomaan,mutta auttoiko se asiakasta?
Olematton pikkujuttu jos löytää itsestään kiihtyneen puolen ja kirosanan verrattuna tilanteen vakavuuteen. Se oli niinkuin pitikin ja vielä paljon upeampaa että noin teki itseään tärkeämmän asian takia.
Kunnon asialla oleva kirkkoherra viis välittää siitä jos jollaiset sakot saa tällaisen asian johdosta. Jokaisen, joka lähtee etsimään oikeutta epäoikeuden hallitsemassa maaimassa ,on tehtävä itsellen selväksi se että seurauksia voi tulla.
’Helvetti’ totesin poliisille. ’Oho, pappi, joka kiroilee. Enpä ole ennen nähnyt.’ ’Enkä minä poliisia, joka valehtelee.'”
Mitä se poliisi valehteli?
Kannattaa miettiä kaksi kertaa ennen kuin alkaa haastaa yhteiskunnan voimankäyttökoneistoa.
Oman egonsa lumoama TV:stä tuttu kirkkoherra tuntui kuvittelevan, että maailma pyörii hänen mielihalujensa mukaan. Kun ei nyt pyörinytkään ,alkoi toivotella virkamiestä kadotukseen ja syyttä valehtelijaksi. Etsi toimintatavasta kaksi kristitylle sopimatonta piirrettä.
”Helvetti!” päräytti pappi poliisille. Johon poliisi: ”Oho, pappi, joka kiroilee! Enpä ole ennen nähnyt.”
Mielestäni tuossa tulee ilmi se, että maassamme on edelleen käsitys/toive/luulo, että papit käyttäytyvät ”saamansa kutsun arvon mukaan” eli eivät ainakaan kiroile. Jopa kaikkeen tottunut poliisi ihmettelee moista.
Tässä esikuva kristityn marttyyrikilvoituksesta.
”Akateemisen koulutuksen saaneena Hristofor Varfolomejeff otti papillisen arvon, työn ja vastuun päivinä, jolloin se tuskin enää lupasi hyvää toimeentuloa ja rauhallista elämää. Hänelle se toi ristin ja kuoleman Kristuksen puolesta.”
https://ort.fi/uutishuone/2018-02-20/julmien-vainojen-aikana-vihkiydyit-papiksi
Jatkan vielä noita kirkkoherran suuhun sijoitettavia repliikkiehdotuksia. Mitähän miekkahihainen henkilö olisi tuumannut tästä: Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu…
Kirjoittaja
Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Kirosanan voimahan on juuri siinä sen kiellettyydessä: sanotaan sana, jossa on voimaa siksi, että a)sitä käytetään harvoin, silloin kun on tosi kyseessä ja b)sillä on sisältö, jonka merkitys tiedetään ei-sopivaksi. Jos kirkkoherra olisi sanonut ”Kerrassaan toki, senkin tuhmeliini”, ei sanomisella olisi ollut mitään valtaa. Nyt tuo ilmeisesti laiton – tai ainakin lain hengen vastainen – maastapoistaminen sai asian tarvitsemaa julkisuutta.
Koko pakolaistilannehan sinänsä on seurausta saatanan huonosta ideasta.
Ilmoita asiaton kommentti