Kuvassa vartijamme Emmanuel. Kutsuimme häntä suomalaisittain lausuen Emaksi ja ranskalaisittain nimen lyhentäen Emmaksi. Hän  toimitti kaikki asioimisemme eri puolille kaupunkia mitä erilaisimmissa toimistoissa. Hän toimitti ne huolellisesti ja tunnollisesti.

Suomeen tultuamme saimme kuulla, että hän oli kuollut hyvin nuorena. Suru täytti mielemme.

Elämässämme kohtaamme mitä erilaisimpia tilanteita.  Monista asioista saamme iloita suuresti. Mutta tulee myös suruviestejä. Elämäämme koetellaan.

Juditin kirjassa kerrotaan, miten suuri ahdistus oli kohdannut Bait-Ilajan asukkaita.  Vihollinen oli tunkeutunut pyhälle maalle. Hävitys oli  valtaisaa. Monia kaupunkeja oli hävitetty. Nyt vihollisjoukot piirittivät Bait-Ilajaa. Vesi alkoi loppua.  Kansa eli kuoleman  vaarassa.  Haluttiin luottaa Jumalan apuun. Silti kaupungin johto oli sanonut, että viiden päivän perästä he antautuvat,   jos apua ei tule.

Tuossa tilanteessa Judit  niminen leski puhutteli Bait-Ilajan johtajia sanoin, joihin sisältyy  syvällinen pohdiskelu Jumalan salatun voiman luonteesta ja Jumalan olemuksen rajattoman kaikkivaltiudesta.

Jotain vastaavaa olen löytänyt Jobin kirjan viisaasta pohdiskelusta ja Paavalin Roomalaiskirjeen kuvauksessa Jumalan valinnan ihmeellisestä armosta.

Jumalaa ei voi komennella.

Kukaan ei voi asettaa itseään Jumalan asemaan.

Kukaan ei voi häntä pakottaa.

Kukaan ei voi panna hänelle ehtoja.

Jumalan aikeet ylittävät meidän inhimillisen kykymme ymmärtää asioita.

Jos me emme voi ymmärtää edes omaa itseämme syvyyksiin asti, niin vielä enemmin on totta, että oma ymmärryksemme ei riitä Hänen suuruutensa tutkisteluun.

Ei pidä kiusata Jumalaa, vaan  jättää kaikki hänen käteensä.

Juditin syvälliset pohdiskelut eivät jääneet vain moitteiksi ihmisen uhmakkuutta vastaan, vaan niihin sisältyi myös äärettön luottamus Jumalan hyvyyteen.

Meidän tulee siis huutaa Jumalaa avuksemme ja odottaa, että hän pelastaa meidät. Hän kyllä kuulee meidän rukouksemme, jos katsoo asiamme oikeaksi.

Juditin kirjan Jumalan suuruuden kuvauksesta johdan ajatuksia eteenpäin.

Jumala on salattu.  Hän ylittää kaikki meidän  elämämme rajoitukset. Hän myös pystyy auttamaan meitä syvemmin kuin kukaan muu.  Hänen rajattomasta valtasuuruudestaan seuraa myös, että hänen pelastuksensa on ihmeellisempi ja kokonaisvaltaisempi, kuin koskaan voimme käsittää.

Judit pystyi  pelastamaan oman kotikaupunkinsa, mutta Jumala  antaa avun koko ihmiskunnalle.  Jumalan apu on jopa täydellisempi kuin mikään ihmisen toinen toiselleen antama.

Jumala ei jättänyt ihmiskuntaa yksinään ongelmiensa pariin. Hän itse tuli ihmiseksi ihmisten keskelle.  Jeesuksessa Kristuksessa, taivas ja maa ovat yhdistyneet. Hän on Juumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Siksi hänen työnsä Golgatan ristillä oli Jumalan teko koko  ihmisen ja kaikkien ihmisten elämän avuksi. Sekoitui koko maailman sovitukseksi.

Sovituksen sanaa saarnataan kaikkialle maailmaan. Jokaisen ihmisen jokaisessa kansassa on saatava kuulla Jumalan äärettömän rikkaasta armon osoituksesta, Golgatan sovintotyöstä Jumalan ja ihmisten välillä.

Marian ilmestyspäivä  kertoo meille, että Jeesus on ikuinen Jumala ikuisuudesta asti, joka otti olemukseensa ihmisen luonnon jo sikiämisestään asti. Näin jo lasta odottaessaan Autuas Maria oli ja yhä on Jumalan äiti.

Marian päivä siis kertoo, että  Jumala itse on kaiten tehnyt.  Hän meidät yhdisti itseensä. Se  on  Jumalan oma teko. Hän on ottanut meidät huomaansa tulemalla itse meidän luoksemme. Näin Jumalan armo ja rakkaus on tullut meidänkin osaksemme.

SUNNUNTAI 26.3.2023

Marian ilmestyspäivä

Herran palvelijatar

Juhlapäivän apokryfiteksti Judit 8:11–20, 25–27

Miesten saavuttua Judit sanoi heille:

"Kuulkaa minua, Bait-Ilajan asukkaiden johtajat. Te ette tänään puhuneet kansalle niin kuin olisi ollut oikein puhua vaan veditte Jumalan mukaan ja vannoitte, että luovutatte kaupungin vihollisillemme, ellei Herra määräaikana lähetä teille apuaan. Keitä te oikein luulette olevanne? Noilla puheillanne te koettelette Jumalan kärsivällisyyttä – tehän asetatte kaiken kansan edessä itsenne Jumalan asemaan. Te yritätte päästä selville kaikkivaltiaan Herran aikeista, mutta ei teistä ole häntä ymmärtämään, ei ikinä. Ettehän te edes kykene selvittämään, mitä ihminen syvällä sydämessään tuntee tai mitä hän ajattelee. Kuinka te pystyisitte käsittämään Jumalaa, joka on kaiken luonut, kuinka tavoittaisitte hänen ajatuksensa ja ymmärtäisitte hänen suunnitelmansa? Ette mitenkään!

Älkää siis, veljet, vihastuttako Herraa, meidän Jumalaamme. Vaikka hän ei tahtoisikaan auttaa meitä noiden viiden päivän aikana, hänen vallassaan kuitenkin on, milloin hän pelastaa meidät tai, jos niin haluaa, tuhoaa meidät vihollistemme silmien edessä. Älkää yrittäkö asettaa ehtoja Herran, meidän Jumalamme, päätöksille. Ei Jumala ole niin kuin ihminen, jonka saa tottelemaan uhkailemalla ja joka pyörtää päätöksensä, kun häntä kauniisti pyytää.

Meidän tulee siis huutaa Jumalaa avuksemme ja odottaa, että hän pelastaa meidät. Hän kyllä kuulee meidän rukouksemme, jos katsoo asiamme oikeaksi. Eihän meidän aikanamme enää ole kumarrettu ihmiskäsin tehtyjä jumalia – sellaiseen ei täällä ole syyllistynyt yksikään heimo eikä suku, ei kylä eikä kaupunki. Entisaikoina esi-isämme tekivät niin ja saivat rangaistuksensa: he kaatuivat miekkaan, heidän omaisuutensa ryöstettiin, ja viholliset löivät heidät perin pohjin. Me sitä vastoin emme tunne muuta jumalaa kuin hänet, ja siksi toivomme, että hän ei hylkää meitä eikä ketään kansastamme.

Herra, meidän Jumalamme, koettelee meitä samalla tavoin kuin kantaisiämme; kiittäkäämme häntä kaikesta tästä. Muistakaa, mitä hän teki Abrahamille, miten hän koetteli Iisakia ja mitä tapahtui Mesopotamiassa Jaakobille, kun tämä paimensi enonsa Labanin karjaa. Herra korvensi heidän sydäntään tulella, mutta vain koetellakseen heitä, eikä hän meillekään ole tehnyt tätä kosto mielessään. Kun Herra kurittaa niitä, jotka häneen turvaavat, hän ohjaa heitä oikeaan."