Kotimaan blogeissa on viime aikoina ollut kirjoituksia kansallisuusaatteesta. Jyrki Härkönen paalutti sen alkuperän peräti jo aikoinaan antikristuksena pidettyyn Napoleoniin.
Kansallisuusaate (nationalismi) on jaetaan poliittisena filosofiana kansallisaatteeseen (ns. etnonationalismi) ja kansallisvaltioaatteeseen (ns. liberaalinationalismi, civic nationalism).
Ensimmäinen, niistä vanhempi ottaa lähtökohdakseen ihmiskunnan jakautumisen omintakeisiin kansoihin ja painottaa niiden ominaislaatua, kulttuuria, kieltä ja oikeustajua. Tästä esimerkkinä on Saksassa ja Suomessa kulttuurin ja kielen varaan rakentunut kansallisaate. Se ei ole ollut ensisijaisesti kiinnostunut poliittisista järjestelmistä, koska kansat ovat sen näkökulmasta niitä pysyvämpiä yksiköitä.
Jälkimmäinen taas tarkastelee kansallista itsehallintoa poliittisen legitimiteetin perustana. Sen mukaan valtioiden rajojen tulisi vastata kansojen rajoja. Sen juuret juontuvat Ranskan vallankumoukseen, joka pyrki hävittämään Euroopan vanhat ruhtinaskunnat ja korvaamaan ne yhden kansan sisälleen yhdistävillä kansallisvaltiolla. Pohjoismainen reformaation tutkimus on ollut kiinnostunut tästä vanhemmasta humanistisesta nationalismista. Kun modernin politiikan tutkija kertoo nationalismin syntyneen 1800-luvulla, höristää reformaation tutkija korviaan ja naurahtaa.
1. Saksan kansan Pyhä Roomalainen valtakunta ja sitä rasittaneet asiat
Reformaatioaikainen Saksa ei ollut mikään yhtenäinen kansallisvaltio, vaan tilkkutäkkiä muistuttanut kokoelma suuria ja pieniä ruhtinaskuntia, kirkollisia yksiköitä sekä itsehallinnollisia valtakunnankaupunkeja, joilla oli oikeus lähettää edustajia valtiopäiville. Kirjavaa kokonaisuutta hallitsi muodollisesti keisari, jonka valitsijat, vaaliruhtinaat (joita oli vain muutamia, yksi heistä Lutherin suojelija Saksin vaaliruhtinas) olivat vaikutusvaltaisimpia ruhtinaita. Kokonaisuutta kutsuttiin saksaksi nimellä Heiliges Römisches Reich Deutscher Nation, kirjaimellisesti Saksan kansan Pyhä Roomalainen valtakunta, tutummin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Nimen osa Nation viittasi lähinnä ruhtinaiden etnisyyteen.
Reformaatioaikana valtakunta oli kuitenkin murroksessa ja kansallisuusaate, ns. humanistinen nationalismi, kehittymässä. Modernin valtionkehityksen synnyinponnistukset ja sotilasprofession erikoistuminen keskittivät valtaa kasvaville vaaliruhtinaallisille, roomalaista oikeutta hyödyntäneiden ammattijuristien hallinnoille. Asemansa menetystä pelkäävä alempi maa-aateli, ritarit ja paikalliset pikkuruhtinaat turvautuivat paikalliseen maa- ja tapaoikeuteen ja loivat kirjoituksillaan eräänlaista kansallisromanttista historiakuvaa (esim. Ulrich von Hutten).
Saksalaisen kansallistunnon tiivistymistä ruokkivat myös ns. Saksan kansan rasitteet (Gravamina der deutschen Nation), jotka oli vahvistettu 1400-luvulla paavin ja keisarin välisellä konkordaatilla ja sen jälkeisillä valtiopäivillä, mutta jotka monet saksalaiset kokivat nöyryyttäviksi. Kirkollinen vaikutusvalta ja verot valuivat niiden seurauksena Italiaan. Piispan valintaa ei voitu vahvistaa ilman paavia, ja 1-2 ensimmäisen vuoden virkapalkka oli maksettava etukäteen Roomaan. Reformaatioon perehtyneet tietävät, kuinka tämä johti Mainzin arkkipiispan suojeluksessa toimineeseen anekauppaan ja kirkollisten auktoriteettien haluun vaientaa sitä kritikoinut Luther. Katolinen kirkkohistorioitsija Joseph Lortz tiivistää rasitteiden vaikutuksen: Ilman rasitteita ei Saksa olisi vastannut Lutherin huutoon.
2. Lutherin kansallisuusaate ja perussaksalaisuus
Yksi Lutherin kolmesta varhaisesta ns. reformatorisesta pääteoksesta onkin kirjoitettu rasitteita vastaan kirkon uudistamiseksi. Se on suunnattu suoraan, nimensä mukaisesti, Saksan kansan kristilliselle aatelille. Kyse ei ole mistä tahansa kristittyjen parhaimmistosta, vaan nimenomaisesti rasitteita vastustaneista aatelisritareista ja –ruhtinaista. Luther vetoaa siinä kansallistuntoon. Myöhemmässä teoksessaan Martti Lutherin varoitus rakkaille saksalaisilleen Luther kirjoittaa saksalaisten ruhtinaiden halventaneen jokaisen saksalaisen tekemällä myönnytyksiä paaville Augsburgin valtiopäivillä.
Luther vetoaa saksalaiseen kansallistietoisuuteen, tapoihin, lakeihin ja kulttuuripiiriin, eikä hänen ohjelmansa ottaa kansankieli kirkolliseksi kieleksi ole sattumaa. Kirjoituksissaan Luther vetoaa omaan saksalaisuuteensa ja pyrkii puhuttelemaan muita saksalaisia. Hänen kirkollishallinnolliset näkemyksensä edustavat eräänlaista anti-imperialismia, paikallisen päätösvallan korostamista ja verovarojen käyttöä sen yhteisön hyväksi, jolta se on kerätty, minkä kansallista kirkollisuutta kannattanut Lutherista elämäkerran kirjoittanut piispa Olavi Kares teoksessaan toistuvasti toteaa.
Lutherin käsitykset hyvästä maallisesta hallinnosta korostavat samalla tavoin hallinnon velvollisuutta toimia alamaistensa parhaaksi, paikallista varojen käyttöä ja paikallisen kulttuuripiirin huomioimista. Juuri niissä ja niiden periaatteiden omaksumisessa piilevät pohjoismaisen hyvinvointivaltion aatteelliset perustukset. Ison Katekismuksen 4. käskyn selityksessä hän esittää vastavuoroisen kuuliaisuus – huolenpito –mallin, jossa alamaisen velvollisuus on olla kuuliainen maalliselle esivallalle, esivallan velvollisuus edistää maan ja kansalaisten hyvää ja suojella heitä. Marian ylistyslaulu –teoksen lopun Saksin vaaliruhtinaan pojalle Johann Fredrikille tarkoitetussa ruhtinaanohjeessa Luther tiivistää ruhtinaan kutsumusvelvollisuuden:
Sillä jos herra ja valtias ei rakasta kansaansa ja pidä yksinomaisena huolenaan sitä, miten hänen kansansa hänen kauttaan saisi paremmat olot sen sijaan, että hän huolehtii vain omasta hyvinvoinnistaan, silloin hän on jo mennyttä ja hänen valta-asemansa johtaa vain hänen sielunsa turmioon […] (Marian ylistyslaulu, s. 122)
Samanlaisia ruhtinaanohjeita sisältää teos Maallisesta esivallasta. Siinä Luther hahmottelee jopa osin myöhempiä pohjoismaisia hyvinvointivaltioita muistuttanutta keskinäiseen luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa, mutta ei pidä sitä tässä maailmassa mahdollisena. Teoksessa Saksan kansan kristilliselle aatelille Luther hahmottelee paikallisen sosiaalipolitiikan periaatteen, joka toimi perusteena Pohjoismaissa 1900-luvun loppuvuosiin vallinneelle kerjäämis- ja irtolaiskiellolle:
kunkin kaupungin olisi pidettävä huolta omista köyhistään eikä suvaittava vieraita kerjäläisiä, olivatpa ne nimeltään sitten mitä hyvänsä, toivioretkeläisiä taikka kerjäläismunkkeja. Voisihan jokainen kaupunki elättää omansa; ja jos kaupunki olisi liian pieni, niin tulisi kehottaa ympärillä olevien kylienkin väestöä antamaan apua, […] (Saksan kansan kristilliselle aatelille, s. 368)
Taustalla olivat myös kriittisyys kerjäläisveljestöjä kohtaan sekä sellaista ajattelua kohtaan, jossa köyhän auttamista pidettiin ansiollisena tekona. Sosiaalipolitiikan siirtäminen yhteiskunnalle ehkäisi yhtäältä järjestelmän hyväksikäyttöä, toisaalta avun tarvitsijoiden jäämistä yksittäisten henkilöiden mielialojen varaan.
Samassa teoksessa Luther esittää myös paikallisen lainsäädännön suosimista koskevan periaatteensa, jossa hän yhtyy alemman aatelin vaatimuksiin:
maaoikeus ja -tavat on pidettävä yleistä keisarillista oikeutta parempina ja keisarillista käytettävä vain hätätilassa. Ja jospa Jumala soisikin, että, niin kuin itsekullakin maalla on oma luonteensa ja omat tapansa, sitä myöskin hallittaisiin omien lyhyiden lakiensa avulla, niin kuin niitä on hallittu, ennen kuin nuo oikeudet on keksitty, ja vieläkin useita maita hallitaan! Monimutkaiset ja kaukaa haetut oikeudet ovat vain rasitukseksi ihmisille ja enemmän esteeksi kuin eduksi asialle. Mutta minä toivon, että muut jo ovat miettineet ja tutkineet tätä asiaa paremmin kuin minä kykenen (Saksan kansan kristilliselle aatelille, s. 379)
Lutherin kritiikki, joka kohdistui rahojen ja päätösvallan viemiseen pois Saksasta, sekä kansankieltä, kansan oikeustajua ja lainsäädäntöä arvostava ajattelu, tekevät hänestä eräänlaisen perussaksalaisen tai proto-perussuomalaisen. Luther oli myös kenties historian ensimmäinen populisti. Hänen sanomansa tiivistettiin lyhyisiin, helposti painettaviin kansankielisiin lentolehtisiin, joita levitettiin kirjapainotaidon ansioista nopeasti ympäri Saksaa. 1500-luvun edustajana Lutherilla ei ollut poliittista teoriaa vallan delegoitumisesta kansalta, vaikkakin hän Isossa katekismuksessaan korostaa, että hallitsija tarvitsee yleisessä mielessä alamaisilta suostumuksen hallinnolleen. Luther katsoikin, että paavi ei ollut legitiimi viranhaltija, vaan hänen hallintonsa oli tunkeutunut väkisin alun perin ihmisten perustamaan Rooman tasavaltaan.
3. Kansallisuusaatteen hedelmät
Joka tapauksessa Lutherin ajatukset, joista tässä en edes käsittele koulutukseen ja lukutaitoon liittyviä innovaatioita, muodostivat perustan sille kansallistunteen-, -tietoisuuden, ja –valtion rakentumiselle, joka pohjoismaissa myöhemmin nähtiin. Luterilaisuus loi pohjoismaisen hyvinvointivaltion, kuten teoksessa Kaappiluterilainen kansa sekä muissa laajemmissa tutkimuksissa argumentoidaan. Kansallisuusaate tai kansallisvaltio ei ole Antikristuksen eikä Napoleonin luomus, vaikka nykypäivänä monista vaikuttaa olevan trendikästä ajatella niin. Hyvin yleisenä trendinä voinee sanoa, että Euroopan reformaatiot synnyttivät Pohjois-Euroopassa ja myöhemmin Pohjois-Amerikassa monikansallisten imperiumien tilalle valtiomuotoja, jotka ovat korostaneet paikallista päätösvaltaa ja verovarojen käyttöä sen yhteisön hyväksi, jolta ne on kerätty. Nämä yhteiskunnat ovat osoittautuneet kansainvälisellä tasolla yksiksi kaikkein menestyneimmistä, turvallisimmista ja parhaiten hyvinvointia tuottavista.
—
Blogikirjoitus perustuu mm. Nordic Luther Networkin ja Theologischer Arbeitskreis für Reformationsgeschichtliche Forschungin kokouksessa pidettyyn esitelmään Nationalism and Delegation of Political Power in Luther’s Writings
Tällaista jälkeä siitä tulee väistämättä, kun uskonnollisen lahkon mainetta pidetään tärkeämpänä kuin ihmisiä. Tähän kun lisää sen, että nämä oikeuskomitean jäsenet ovat keskimäärin putkimiehiä, postinkantajia ja siivoojia, niin siinä on hyvät pohjat erittäin surullisille ihmiskohtaloille. Oikeuskomiteaan kuuluvilla miehillä ei ole minkäänlaista koulutusta operoida ihmisten kanssa tällaisista asioista. Se koulutus jota he lahkon taholta oikeuskomiteoihin saavat, pitää sisällään lahkon toimintamallien pänttäämistä.
Ote Vartiotorni lehdestä heidän seurakuntiensa vanhimmille annetuista ohjeista lähimmäisen rakkauden osoittamisesta, rohkaisemisesta, ymmärtämisestä ja armon osoittamisesta:
”“18 Erityisesti vanhinten täytyy olla sääliväisiä (Apostolien teot 20:29, 35). ”Meidän, jotka olemme vahvoja, pitää kantaa niiden heikkouksia, jotka eivät ole vahvoja”, käsketään Raamatussa (Roomalaisille 15:1). Epätäydellisyytemme vuoksi teemme kaikki virheitä (Jaakob 3:2). Sellaista, joka ”ottaa jonkin harha-askeleen, ennen kuin hän on tietoinen siitä”, täytyy kohdella hellästi (Galatalaisille 6:1). Vanhimmat eivät koskaan halua olla niiden omavanhurskaiden fariseusten kaltaisia, jotka menivät järjettömyyksiin Jumalan lain soveltamisessa.”
“19 Vanhimmat noudattavat sitä vastoin Jehova Jumalan ja Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä hellästä sääliväisyydestä. Heidän päätyönsä on ravita, rohkaista ja virvoittaa Jumalan lampaita (Jesaja 32:1, 2). Sen sijaan että he yrittäisivät valvoa asioita lukemattomien sääntöjen avulla, he vetoavat Jumalan sanan erinomaisiin periaatteisiin. Siksi vanhinten tehtävänä on rakentaa, tuoda veljiensä sydämeen iloa ja arvostusta Jehovan hyvyyttä kohtaan. Jos toinen uskova tekee jonkin vähäpätöisen virheen, vanhin välttää yleensä oikaisemasta häntä toisten kuullen. Jos asiasta on tarpeen puhua lainkaan, hellä sääliväisyyden tunne saa vanhimman pyytämään hänet sivummalle ja keskustelemaan ongelmasta kuulomatkan päässä muista. (Vrt. Matteus 18:15.) Riippumatta siitä, miten vaikeaa ehkä on tulla toimeen jonkun kanssa, vanhimman tulee olla häntä kohtaan kärsivällinen ja avulias. Vanhin ei koskaan halua etsiä tekosyitä voidakseen karkottaa hänet pois seurakunnasta. Silloinkin kun on tarpeellista muodostaa oikeuskomitea, vanhimmat kohtelevat hellän sääliväisesti henkilöä, joka on syyllistynyt vakavaan väärintekoon. Heidän hellävaraisuutensa voi auttaa häntä katumaan. (2. Timoteukselle 2:24–26.)”
Vesa: ”Silloinkin kun on tarpeellista muodostaa oikeuskomitea, vanhimmat kohtelevat hellän sääliväisesti henkilöä, joka on syyllistynyt vakavaan väärintekoon. Heidän hellävaraisuutensa voi auttaa häntä katumaan.”
Vastikään julkisuuteen vuotanut vanhinten opastusvideo toi esille, että edes kyynelillä ei ole komiteassa merkitystä. Videossa esitettiin katuvainen henkilö joka itki komiteassa, mutta joka erotettiin kuitenkin, koska tämä ei katunut oikealla tavalla.
Hellävaraista? Mistä kohtaa?
Sitäkään ei kannata unohtaa, että esille tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.
Tulee olemaan myös masentavaa kuultavaa kun todistajien virallinen tiedottaja antaa asiasta lausunnon. Mitään ei tunnusteta, vaikka omat toimintamallit ovat aiheuttaneet karmeita ihmiskohtaloita. Tapahtumia pidetään korkeintaan valitettavina, mutta vastuuta niistä ei kanneta millään tavalla.
Tom Saarikoski :”Tällaista jälkeä siitä tulee väistämättä, kun uskonnollisen lahkon mainetta pidetään tärkeämpänä kuin ihmisiä.”
Samanlaista jälkeä saavat aikaan myös vain omasta ”markkinaosuudestaan” huolehtivat puolueet mm. nuorten itsemurhina. Koska tähän maahan saadaan Puoluepoliittsten Lahkojen Uhrit ry.?
Tuula: ”Koska tähän maahan saadaan Puoluepoliittsten Lahkojen Uhrit ry.?”
Varmasti sitten kun joku kokee tarpeelliseksi perustaa kyseisenlaisen yhdistyksen.
Onko muuten puolueilla jonkinlainen virallinen ja kirjallinen karttamissääntö entisiä puoluejäseniä koskien?
Ton Saarikoski :”Onko muuten puolueilla jonkinlainen virallinen ja kirjallinen karttamissääntö entisiä puoluejäseniä koskien?”
En tiedä, mutta se tunnetaan nimellä ”puoluekuri”.
Ja siis taas nimimerkin takaa esitettyjä väittämiä, joiden todenperäisyyteen ei ole jo sen takiakaan luottamista, ennen kuin tulevat esiin omilla nimillään.
Lisäksi ainakin toinen ns. ”selvityksen” tekijöistä on itse todistajista, raamatullisin termein ilmaistuna, haureellisen käytöksen vuoksi erotettu henkilö, ja joka jatkuvan ja pääasiassa Jehovan todistajia kohtaan kohdistuvan toimintansa johdosta, voi tämän neutraliteetin ja objektiivisuuden kyseenalaistaa.
Väitteistä, että jossain mahdollisessa rikostapauksessa uhri ei olisi asiasta tehnyt rikosilmoitusta, väittämän mukaan todistajien vanhimpien vaikutuksesta, on mahdoton kommentoida, koska kyse on vain nimimerkin takaa heitetyistä väittämistä, eikä tunne tapausta ja muiden osapuolien näkemystä asiasta.
Ministerit Henrikson ja Räsänen voisivat lukea suoraan internetistä ja sen keskuspalstoilta erilaisia väittämiä ja mitä erilaisimmista kohteista ja asioista.
Teologi toimittaja Johannes Ijäs taas tuntuu myöskin julkaisevan Uskonnon Uhrit nimisen järjestön kaikki mahdolliset lausumat ja ns. ”selvitykset” uskollisesti kuin jokin kodissa lemmikkinä pidetty opetettu koira.
Jos mahdollisesti tämä UUT järjestö olisikin julkaissut jotain muutakin materiaalia muista uskonnollisista ryhmistä, jostain kumman syystä Kotimaa24 ja teologi Johannes Ijäs eivät niitä julkaise palstalla.
Jo viimeksi mainitun asian vuoksi voi siteerata Jeesuksen ns. vuorisaarnan sanoja: ” Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. 12 Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa; sillä siten he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.”
Vesa: ”Ja siis taas nimimerkin takaa esitettyjä väittämiä, joiden todenperäisyyteen ei ole jo sen takiakaan luottamista, ennen kuin tulevat esiin omilla nimillään.”
Nyt, Vesa, herää tähän päivään. Aihe on sen verran arkaluontoinen, että anonymiteetti on enemmän kuin perusteltua. Vaatimus nimellä esiintymisestä tällaisissa asioissa kertoo karua kieltä suhtautumisestasi ihmisyyteen ja inhimillisyyteen.
Vesa: ”Lisäksi ainakin toinen ns. “selvityksen” tekijöistä on itse todistajista, raamatullisin termein ilmaistuna, haureellisen käytöksen vuoksi erotettu henkilö, ja joka jatkuvan ja pääasiassa Jehovan todistajia kohtaan kohdistuvan toimintansa johdosta, voi tämän neutraliteetin ja objektiivisuuden kyseenalaistaa.”
Nyt ei enää pysty toteamaan, kuin että huh huh mitä tekstiä.
Vesa: ”Väitteistä, että jossain mahdollisessa rikostapauksessa uhri ei olisi asiasta tehnyt rikosilmoitusta, väittämän mukaan todistajien vanhimpien vaikutuksesta, on mahdoton kommentoida, koska kyse on vain nimimerkin takaa heitetyistä väittämistä, eikä tunne tapausta ja muiden osapuolien näkemystä asiasta.”
Vastaavia tapauksia esiintyy todistajien keskuudessa, kokemusten mukaan globaalisti kaikkialla, mutta ne eivät tietenkään kerro nekään yhtään mitään?
Vesa: ”Jo viimeksi mainitun asian vuoksi voi siteerata Jeesuksen ns. vuorisaarnan sanoja”
Näin se taas menee. Vartiotorni-seurassa ei ole koskaan mitään vikaa. Ja vaikka olisikin, se ei ole Vartiotorni-seuran vika, eikä siitä saa herättää julkista keskustelua.
Tällä täysin kritiikittömällä suhtautumisellasi Järjestöösi itseasiassa vahvistat nämä selvitykset ja niissä esitetyt asiat. Kritiikittömän suhtautumisen ja sokean uskon takia, selvityksissä esitettyjä ongelmia Järjestössä juuri esiintyykin. Ihmiset eivät saa kyseenalaistaa Järjestön toimintamalleja ja kun sen asiamiehet (esimerkiksi seurakunnan vanhimmat) sanovat jollekin, että näistä asioista ei sitten puhuta muille, niin minkäs teet. Toimimalla vastoin vanhimpien käskyä, kapinoit itse Järjestöä ja sitä kautta Jehovaa vastaan.
Asetelma antaa Vartiotorni-seuralle aivan liian vapaat kädet tehdä mitä se haluaa. Ja tätä on jatkunut vuosikymmeniä. Vasta nyt alamme pala kerrallaan saamaan selville, mitä kaikkea epäinhimillistä Järjestön itsevaltius ihmisten keskuudessa on todella aiheuttanut.
Vesa:”Lisäksi ainakin toinen ns. “selvityksen” tekijöistä on itse todistajista, raamatullisin termein ilmaistuna, haureellisen käytöksen vuoksi erotettu henkilö, ja joka jatkuvan ja pääasiassa Jehovan todistajia kohtaan kohdistuvan toimintansa johdosta, voi tämän neutraliteetin ja objektiivisuuden kyseenalaistaa.”
Koska Vesan tekstistä saa hieman erikoisen kuvan, voin kertoa että kyseinen ”haureellinen selvityksentekijän käytös” on ollut seuraustelua tulevan vaimonsa kanssa.
Vesa ilmeisesti on Jeesuksen jälkeen ensimmäinen synnitön ihminen, jolla on pokkaa tulla heittelemään kiviä ja kertomaan, kuka minkin syyn takia on saanut kenkää VT-seuran järjestöstä.
Vähän asiallisuutta peliin, Vesa.
Vesa: ”Väitteistä, että jossain mahdollisessa rikostapauksessa uhri ei olisi asiasta tehnyt rikosilmoitusta, väittämän mukaan todistajien vanhimpien vaikutuksesta, on mahdoton kommentoida, koska kyse on vain nimimerkin takaa heitetyistä väittämistä, eikä tunne tapausta ja muiden osapuolien näkemystä asiasta.”
Nyt on tarkoitus tutkia pitävätkö jutut paikkaansa vai eivät.
Jos joukossanne on joitain väärintekijöitä tai väärinymmärrystä, eikö ole hyvä selvittää asiat ja saada ne kuntoon, ettei ketään enää edes vahingoissa satutettaisi?
Vesa:”Jo viimeksi mainitun asian vuoksi voi siteerata Jeesuksen ns. vuorisaarnan sanoja: ” Onnellisia olette te, kun ihmiset minun tähteni häpäisevät teitä ja vainoavat teitä ja puhuvat teistä valehdellen kaikenlaista pahaa. 12 Iloitkaa ja hypelkää ilosta, koska teidän palkkanne on suuri taivaissa; sillä siten he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.””
Aivan. Samasta syystä vanhoillislestadiolaiset ovat riemoinneet ja hyppineet ilosta jo pitkään, kun heidän raamatuntulkintojaan on arvosteltu.
Vainoa siellä, vainoa täällä. Ja kummallakin ryhmällä on omasta mielestään ainoa totuus.
Aila Ruoho kirjoittaa kirjoitusvirheineen: ”Koska Vesan tekstistä saa hieman erikoisen kuvan, voin kertoa että kyseinen “haureellinen selvityksentekijän käytös” on ollut seuraustelua tulevan vaimonsa kanssa…”
Tunnen joitakin todistajia, jotka ovat seurustelleet ei-todistajien kanssa ja sitten avioituneet heidän kanssa (vaikka Raamatussa onkin ohje ”avioitua vain Herrassa = toisen uskon omaavan kanssa), eikä heitä siitä huolimatta ole poissuljettu todistajien seurakunnasta.
Nykyisen kaltaisessa seksuaalisuutta korostavassa maailmassa herää joillekin tietysti kysymys, ovatko olleet sitä ennen sukupuolisuhteissa, jolla rikkoisivat Raamatun periaatteita ja käskyjä, se asia ei tietystikään kuulu minulle.
Nämä tapaukset kuitenkin osoittavat, että todistajien vanhimmat pyrkivät ensin kaikin keinoin auttamaan heihin kuuluvia yksilöitä. Kyseessä oleva ns. ”selvityksen” tekijä on siis selvästikin ollut näiden Jumalan periaatteiden tahallisen tietoinen ja jatkuva ja niitä uhmaava katumaton rikkoja, jonka paikka silloin ei ole enää kristillisessä seurakunnassa.
Vesa: ”Nämä tapaukset kuitenkin osoittavat, että todistajien vanhimmat pyrkivät ensin kaikin keinoin auttamaan heihin kuuluvia yksilöitä.”
Syyllistämällä uhria ja kieltämästä viemästä asiaa viranomaisille. Aika originelli käsitys auttamisesta…
Vesa Alfors: ”Nykyisen kaltaisessa seksuaalisuutta korostavassa maailmassa herää joillekin tietysti kysymys, ovatko olleet sitä ennen sukupuolisuhteissa, jolla rikkoisivat Raamatun periaatteita ja käskyjä, se asia ei tietystikään kuulu minulle.”
Minun mielestäni sinulle ei kuulu levitellä täällä netissä tietoja kenenkään teikäläisen erottamiseen johtuvista syistä.
Tom Saarikoski: ”Syyllistämällä uhria ja kieltämästä viemästä asiaa viranomaisille..”
Hervaaja väittämä. Huom. Ylläpito.
Piti tietysti edellä olevassa kommentissa olla: ”Herjaava väittämä. Huom. ylläpito.
Vesa Ahlfors: ”Nämä tapaukset kuitenkin osoittavat, että todistajien vanhimmat pyrkivät ensin kaikin keinoin auttamaan heihin kuuluvia yksilöitä.”
Jos oikeuskomiteat ovat mielestäsi auttamista ja vanhimmat pyrkivät toimimaan niissä rakkaudellisesti, niin miksi ihmeessä synnin tunnustaminen ei riitä? Miksi ei riitä, että myöntää – juu tein haureutta.
Kerrotko, mistä syystä oikeuskomiean jäsenelle on ollut tarpeellista saada jossain tapauksessa tietoonsa, myös se, että onko haureutta harjoittanut saanut orgasmin tai onko kumppanin elin pysynyt riittävän timmissä kunnossa koko aktin ajan?
Miksi tämmöisiä intiimejä asioita kysellään? Kuulostaa perin sairaalta.
Eikö tämmöiset kysymykset osoita kyselijän oman seksuaalisen olevan jokseenkin omalaatuista? Jumalako teiltä vaatii kyselemään tällaisia asioita nuorelta alaikäiseltä tytöltä?
Ja jos nämä ovat ”yksittäisen todistajan mokia”, niin eikö silloin olekin vain todella hyvä asia, jos tämmöiset tyypit saadaan karsittua pois jakamasta ”oikeutta”?
Äläkä taas sano, ettei tämmöistä ole tapahtunut, koska et ole kuullut tai nähnyt. Jos et ole jumala, et voi tietää koko yhteisössäsi tapahtuvia asioita. Eikä Jehovan todistajaksi syntyminen tarkoita sitä, etteikö ihminen olisi yhtä altis psyykevammoille kuin muutkin.
Minunkin informanttini, ovat omilla nimillään (gradussa ja kirjassani) kertoneet oikeuskomiteaistunnoista. Aika rankkaa tekstiä.
Vesa: ”“Herjaava väittämä. Huom. ylläpito.”
Ööö, selvityksestähän tuo tulee ilmi, että uhreja on syyllistetty ja kielletty ilmoittamasta tapahtumista viranomaisille. Olet vaihteeksi jättänyt edes tutustumatta asiaan, josta esittelet hyvinkin jyrkkiä mielipiteitä.
Aila Ruoho: ”Nyt on tarkoitus tutkia pitävätkö jutut paikkaansa vai eivät.”
No, niin. Odotetaan nyt sitten että mahdolliset uhrit, jos jotain rikollista on tapahtunut, tulevat esiin esiin omilla nimillään ja tekevät mahdollisista ja väitetyistä rikoksista rikosilmoituksen. Toivottavasti ennen sitä myös teologi Johannes Ijäskin malttaa mielensä, eikä kirjoittele toisen käden tietoja, joita lisäksi on esitetty vain nimimerkin takaa.
Aila Ruoho: ”Jos joukossanne on joitain väärintekijöitä tai väärinymmärrystä, eikö ole hyvä selvittää asiat ja saada ne kuntoon..”
Todistajat ovat jo tehneet oman osuutensa. Tahallisen tietoiset, jatkuvan katumattomat ja Jumalan ja Raamatun periaatteita ilmiselvästi uhmaavat henkilöt on erotettu heidän seurakunnastaan. Muuhun heillä ei ole valtuuksia.
Aila Ruoho: ”Minun mielestäni sinulle ei kuulu levitellä täällä netissä tietoja kenenkään teikäläisen erottamiseen johtuvista syistä…”
Ei minunkaan mielestä, mutta itsehän aloit esittämään väittämiä kyseisen Valkilan poissulkemisen syistä, jotka vaativat hieman täydennystä. Olisit itse ollut ottamatta asian esiin.
Vesa: ”No, niin. Odotetaan nyt sitten että mahdolliset uhrit, jos jotain rikollista on tapahtunut, tulevat esiin esiin omilla nimillään ja tekevät mahdollisista ja väitetyistä rikoksista rikosilmoituksen.”
Jos rikoksia on tapahtunut, oikeuslaitos hoitanee asian. En usko, että monikaan uhri haluaa julkisuutta, enemmänkin oikeutta ja sitä, ettei ihmisiä enää satutetaisi taitamattomien maallikoiden jakaessa ”oikeuttaan” kyseenalaisin keinoin.
Vesa: ”Todistajat ovat jo tehneet oman osuutensa. Tahallisen tietoiset, jatkuvan katumattomat ja Jumalan ja Raamatun periaatteita ilmiselvästi uhmaavat henkilöt on erotettu heidän seurakunnastaan. Muuhun heillä ei ole valtuuksia.”
Väärintekijöillä tarkoitan tässä yhteydessä niitä muutamia oikeuskomiteoidenne jäseniä, jotka ovat kohdelleet ihmisiä ilmeisen törkeästi.
Jeesuskin totesi syntisielle naiselle, että miehiä oli ollut ja että väärin oli tehty. Ei Jeesus kysellyt tai revitellyt naiselle miten teit, missä teit ja miltä se tuntui.
Joku järki ja tolkku pitää teidänkin hommissa olla.
Enkä todellakaan tarkoita, että kaikki oikeuskomiteat ja vanhimmat olisivat ”seksiaddikteja” tai poikkeavia, mutta joukossa on selvästi joitain ollut.
Yksikin on liikaa …
Vesa:”Ei minunkaan mielestä, mutta itsehän aloit esittämään väittämiä kyseisen Valkilan poissulkemisen syistä, jotka vaativat hieman täydennystä. Olisit itse ollut ottamatta asian esiin”
Nyt valehtelit kyllä. Kuka alkoi puhumaan haureudesta? Sinä.
Luepa tekstisi 10.08
Vastasin sinulle 11.00
Piti vielä sitten ihan nimikin mainita. Bravo.
Aila Ruoho: ”iin miksi ihmeessä synnin tunnustaminen ei riitä? Miksi ei riitä, että myöntää – juu tein haureutta…”
Jos kuitenkin tietoisen tahallisesti jatkaa sellaista, ei se osoita katumusta, eikä sellaisella tunnustamisella ole silloin juuri mitään arvoa.
Aila Ruoho: ”Kerrotko, mistä syystä oikeuskomiean jäsenelle on ollut tarpeellista saada jossain tapauksessa tietoonsa, myös se, että onko haureutta harjoittanut saanut orgasmin ..”
Tuollaisiin tarinoihin en usko, ennen kuin henkilö itse astuu oman nimensä esiin ja kertoo asiasta ja olen kuullut myöskin tietysti vastakkaisen osapuolen näkemyksen asiasta. Niin kauan asia on pelkkää ”huu-haata” ja lisäksi karkeaa panettelua ja herjausta. Ns. ”hatusta vedettyjä” tarinoita.”
Lisäksi tietysti on mahdollista, että katkeroituneet ja psyykkisesti epävakaat ihmiset voivat sepittää vaikka minkälaisia tarinoita hyvänsä.
Aila Ruoho: ”Jeesuskin totesi syntisielle naiselle, että miehiä oli ollut ja että väärin oli tehty. Ei Jeesus kysellyt tai revitellyt naiselle miten teit, missä teit ja miltä se tuntui…”
Joku nykyaikainen ateisti sanoisi tässä kohtaa, että miksi Raamattu ylipäätänsä mainitsee mitään naisen edeltävän toiminnan luonteesta, ja että se halventaa tämän ihmisarvoa.
Ja kuten tuli jo todettua, niin väittämät tälläisestä todistajavanhimpien suhteen ovat epäuskottavia, herjaavia, panettelevia ja halventavia, niin kauan kuin joku niistä kertoo omalla nimellään ja myös vastakkaisen osapuolen näkemys asiasta on kuultu.
Ps. Teologi Aila Ruoho: Kommenteissasi tässä ketjussa alkavat jo vaikuttaa siltä, kuin olisit perustamassa palstalle ”käräjäoikeuden istuntoa”.
Vesa: ”Tuollaisiin tarinoihin en usko, ennen kuin henkilö itse astuu oman nimensä esiin ja kertoo asiasta ja olen kuullut myöskin tietysti vastakkaisen osapuolen näkemyksen asiasta. Niin kauan asia on pelkkää “huu-haata” ja lisäksi karkeaa panettelua ja herjausta. Ns. “hatusta vedettyjä” tarinoita.””
Et usko, kun on kyse omasta yhteisöstäsi. Muiden yhteisöjen kohdalla kynnys uskoa vastaavia tapauksia onkin sitten aika olematon.
Tämähän tuli ilmi myös taannoisesta pedofiilikeskustelusta. Esitin sinulle linkkiä ja lähdettä linkin ja lähteen perään. Vesitit kaikki toteamalla, että kaikkia tapausten yksityiskohtia ei voi tietää, joten asioista ja niiden kulusta ei voi olla varma (ei vaikka esittelin sinulle oikeuden pöytäkirjoja). Toisaalla Kotimaa24-uutisessa käsiteltiin katolilaisen kirkon pedofiiliongelmia. Tässä tapauksessa sillä, että sinulla ei ollut kaikkia tapausten yksityiskohtia tiedossa, ei ollut yhtäkkiä mitään merkitystä. Totesit vain että tällaista tapahtuu kun uskonnolla ei ole Jumalan siunausta (tai jotain sinnepäin).
En voisi parempaa esimerkkiä epärehellisten punnusten käytöstä keksiä.
Aila Ruoho: ”Nyt valehtelit kyllä. Kuka alkoi puhumaan haureudesta? Sinä..”
Mainitsin vain, että toinen ns. ”selvityksen” tekijöistä oli poissuljettu seurakunnasta, raamatullisin termein ilmaistuna, ”haureellisen käytöksen vuoksi.
Sen jälkeen väitit, että se syy oli ”seurustelu tulevan vaimonsa kanssa”. Sen takia ei ketään poissuljeta seurakunnasta. Asia siis vaati lisäkommenttia, että pysyttäisiin edes joten kuten totuudellisuudessa asioiden esittämisen suhteen. Erottamiseen johtaa tietoinen, tahallinen, katumaton, jatkuva ja uhmaava Raamatun periaatteiden rikkominen.
Vesa: ”Jos kuitenkin tietoisen tahallisesti jatkaa sellaista, ei se osoita katumusta, eikä sellaisella tunnustamisella ole silloin juuri mitään arvoa.”
Millä tavalla oikeuskomiteassa istuvat miehet kykenevät näkemään, tuleeko ihminen tietoisesti jatkamaan väärintekojaan? Eivät hekään ole jumalia.
Vesa: ”Tuollaisiin tarinoihin en usko, ennen kuin henkilö itse astuu oman nimensä esiin ja kertoo asiasta ja olen kuullut myöskin tietysti vastakkaisen osapuolen näkemyksen asiasta. Niin kauan asia on pelkkää “huu-haata” ja lisäksi karkeaa panettelua ja herjausta. Ns. “hatusta vedettyjä” tarinoita.””
Ai, että uhrien pitäisi tulla julkisuuteen omilla nimillään? Eikö oikeuskomiteassa saatu nöyryytys riitä?
Et varmaan ole lukenut Maijan tarinaa, kirjaa jossa vanhoillislestadiolainen tyttö joutuu siskonsa poikaystävän raiskaamaksi ja koko yhteisön hylkäämäksi. Hänestä tehtiin syyllinen kaikkeen, vaikka hän oli uhri.
Olisiko hänenkin pitänyt esiintyä kirjassa omalla nimellään, että kertomus ei olisi mielestäsi huuhaata?
Vesa: ”Lisäksi tietysti on mahdollista, että katkeroituneet ja psyykkisesti epävakaat ihmiset voivat sepittää vaikka minkälaisia tarinoita hyvänsä.”
Totta. Siksi vaadinkin, että tuleviin kirjoihini kirjoittavat kertovat minulle oikeat nimensä ja yhteystietonsa, vaikka esiintyvät kirjoissa nimimerkeillä.
Vesa: ”Mainitsin vain, että toinen ns. “selvityksen” tekijöistä oli poissuljettu seurakunnasta, raamatullisin termein ilmaistuna, “haureellisen käytöksen vuoksi.”
Aivan.
Oliko todella tarpeen mainita?
Aila Ruoho: ”Millä tavalla oikeuskomiteassa istuvat miehet kykenevät näkemään, tuleeko ihminen tietoisesti jatkamaan väärintekojaan? Eivät hekään ole jumalia.”
Ovat silloin todennäköisesti jo aiemmin keskustelleet, johonkin raamatullisessa mielessä, vakaviin väärintekoihin syyllistyneen veljen tai sisaren kanssa.
Aila Ruoho: ”Ai, että uhrien pitäisi tulla julkisuuteen omilla nimillään? Eikö oikeuskomiteassa saatu nöyryytys riitä?..”
Väitetyssä kyselytapauksessa kylläkin, koska syyttelee todistajien vanhimpia, jotka nyt ainakaan eivät ole häntä raiskanneet. Sen nyt tietysti täysin ymmärtää, että mahdollisen raiskaajan suhteen haluaa/tarvitsee olla anonyymi. Mutta jos alkaa asiassa jollain taivoin syyttelemään kolmansia osapuolia, silloin pitää astua esiin.
Aila Ruoho: ”Et varmaan ole lukenut Maijan tarinaa, kirjaa jossa vanhoillislestadiolainen tyttö joutuu siskonsa poikaystävän raiskaamaksi ja koko yhteisön hylkäämäksi. Hänestä tehtiin syyllinen kaikkeen, vaikka hän oli uhri.
Olisiko hänenkin pitänyt esiintyä kirjassa omalla nimellään, että kertomus ei olisi mielestäsi huuhaata?”
Ensinnäkin tälläistä eikä siihen verrattavaa ei ole tapahtunut todistajien keskuudessa, joten vertaileminen on täysin aiheetonta.
En tiedä mistä ”kirjasta” puhut, mutta asian tutkintavaiheessa on tässäkin tapauksessa valitettavasti täytynyt astua esiin omalla nimellään, niin vaikeaa kuin se onkin tälle varmaan ollut.
Julkisuudessa ei tietenkään tule mainita törkeiden rikosten uhrien nimiä. Mutta jos sellaisia väitetään tapahtuneen ”toisen käden” nimimerkkitietojen mukaan, kuten Kotimaa24 tekee, on se vähän eri asia. Kolmansia osapuolia = ei varsinaisen rikoksen tekijää, syyteltäessä on tultava omalla nimellä esiin.
Tom Saarikoski :”Vasta nyt alamme pala kerrallaan saamaan selville, mitä kaikkea epäinhimillistä Järjestön itsevaltius ihmisten keskuudessa on todella aiheuttanut.”
Entä koska alatte, vai alatteko koskaan, ”saada selville”, mitä kaikkea epäinhimillistä Arja Alhonkin väitöskirjassaan v. 2004 esilletuoma ja myös diktatuurin valepuvuksi sanottu ”hiljainen demokratia” on saanut yhteiskunnassa aikaan? Mielestäni voisit korvata pitkän kirjoituksesi Vartiotorni ja Järjestö -sanat vaikka sanalla hiljainen demokratia, ja tekstisi kuvaisi mielestäni melko hyvin sitä, minkälainen tämä korporaatioiden johtama kotimaa todellisuudessa on.
Mikä Tuulalla on ideana kun keskustelua pitää viedä väen vängällä sivuun itse aiheesta? Maailmassa on juu roppakaupalla muitakin epäkohtia, kuin Jehovan todistajien aiheuttamat epäkohdat. Niistäkö ei saa herättää keskustelua ennenkuin on puuttunut muihinkin epäkohtiin? Onko tuossa joku logiikka taustalla?
Tom Saarikoski :”Mikä Tuulalla on ideana kun keskustelua pitää viedä väen vängällä sivuun itse aiheesta?”
Se, että mielestäni yhteiskunnan ongelmia ei pyyhitä pois mustamaalaamalla yhteisöjä yksi kerrallaan epä-inhimillisiksi, kun ongelmien perimmäiset syyt ovat kuitenkin muualla.
Vesa: ”Se, että mielestäni yhteiskunnan ongelmia ei pyyhitä pois mustamaalaamalla yhteisöjä yksi kerrallaan epä-inhimillisiksi, kun ongelmien perimmäiset syyt ovat kuitenkin muualla.”
Eli missä näkisit Jehovan todistajien ongelmien perimmäisten syiden sitten olevan?
Tom Saarikoski: ”Eli missä näkisit Jehovan todistajien ongelmien perimmäisten syiden sitten olevan?..”
Ei todistajilla mitään erityisiä erityisesti mainittavia ongelmia ole. Ne ongelmat ovat niillä harvalukuisilla heidän joukostaan erotetuilla, jotka korostavat sitä, että he eivät ole Jehovan todistajia.
Tietystikin kaikilla ihmisillä on jonkinlaisia ongelmia. Terveysongelmia, työpaineita, työn puutteeseen ja elatuksen hankkimiseen liittyviä, vakavaa masennusta jne. Todistajatkaan eivät ole sellaisille immuuneja.
Vesa: ”Ei todistajilla mitään erityisiä erityisesti mainittavia ongelmia ole.”
Ja tästä sokeasta uskosta nämä esillä olevat ongelmat johtuvatkin. Ongelmia kun todellisuudessa on, eivätkä ne ole yksittäistapauksia, vaan ne johtuvat Vartiotorni-seuran epäinhimillisistä ja jopa rikollisista säännöistä.
Vesa Ahlfors: ”Ei todistajilla mitään erityisiä erityisesti mainittavia ongelmia ole. Ne ongelmat ovat niillä harvalukuisilla heidän joukostaan erotetuilla, jotka korostavat sitä, että he eivät ole Jehovan todistajia.”
On yleisesti tunnettua, että valta saattaa nousta päähän, ilman että yksilö sitä itse huomaa.
Eikö sinusta ole ollenkaan mahdollista, että joku tai jotkut oikeuskomitean jäsenet ovat käyttäneet valtaansa väärin noissa tilanteissa?
Aila Ruoho: ”Eikö sinusta ole ollenkaan mahdollista, että joku tai jotkut oikeuskomitean jäsenet ovat käyttäneet valtaansa väärin noissa tilanteissa?”
Virheitä he saattavat tehdä, epätäydellisiä ihmisiä kun ovat. En kuitenkaan usko, että näissä Raamatun ohjeiden mukaisissa poissulkemistapauksissa.
Kyseessä on niin vakava ja suuri asia ja sen, että joku henkilö on tahallisen tietoinen, tahallinen, jota asiaa jatkuvasti harjoittava, katumaton ja Jumalan periaatteita ja käskyjä uhmaava, pitää käydä selvästi ilmi ennen kuin tällaisiin seurakunnasta poissulkemistoimiin aletaan. Niihin ei ryhdytä helposti ja kevein perustein.
Vesa: ”Virheitä he saattavat tehdä, epätäydellisiä ihmisiä kun ovat. En kuitenkaan usko, että näissä Raamatun ohjeiden mukaisissa poissulkemistapauksissa.”
Luja on luottamuksesi yhteisöösi.
Vesa: ”Kyseessä on niin vakava ja suuri asia ja sen, että joku henkilö on tahallisen tietoinen, tahallinen, jota asiaa jatkuvasti harjoittava, katumaton ja Jumalan periaatteita ja käskyjä uhmaava, pitää käydä selvästi ilmi ennen kuin tällaisiin seurakunnasta poissulkemistoimiin aletaan. Niihin ei ryhdytä helposti ja kevein perustein.”
Kukaan ei nyt kritisoi yhteisöstänne pois sulkemista, vaan sitä millä TAVALLA niitä on tehty ja miten törkeästi jotkut ovat nuoria naisia kohdelleet.
Tom Saarikoski: ”……vaan ne johtuvat Vartiotorni-seuran epäinhimillisistä ja jopa rikollisista säännöistä..”
Jos väittää Raamatun uuden testamentin selviä ja selkeitä ohjeita kristityille ja kristilliselle seurakunnalle ”epäinhimillisiksi ja rikollisiksi”, on se tietysti vain yksi monista maailman mielipiteistä lukemattomien muiden joukossa.
Raamatussa on tosin koviltakin kuulostavia asioita ja ohjeita. Lopputulos Jumalan palvonnan kannalta niiden noudattamisesta on kuitenkin aina hyvä.
Myös Jeesus sanoi joitain kovalta kuulostavia asioita. Jos eläisi nykyään, ja sanoisi samat asiat, todennäköisesti monet teologit ja Vapaa-ajattelijat väittäisivät tämän harjoittava ”hengellistä väkivaltaa”, olevan julma, ja ties mitä kaikkea.
Raa
Vesa: ”Jos väittää Raamatun uuden testamentin selviä ja selkeitä ohjeita kristityille ja kristilliselle seurakunnalle “epäinhimillisiksi ja rikollisiksi”, on se tietysti vain yksi monista maailman mielipiteistä lukemattomien muiden joukossa.”
Katsos, miten yllättävää. Vesa juttelee ohi aiheen.
Kysymys on Vartiotorni-seuran rikollisista ohjeistuksista (esim. hyväksikäyttötapausten salailusta), jotka on todettu myös oikeudessa. Jos tämä salailupolitiikka tulee Raamatusta, niin kertoo vain että mistä kohtaa.
Tom Saarikoski :”Eli missä näkisit Jehovan todistajien ongelmien perimmäisten syiden sitten olevan?”
Entä missä muualla kuin Jehovan todistajissa sinä ja kaltaisesi näette niiden perimmäisten syiden olevan? Mielestäni Vesa voisi hyvin vastata tuohon kysymykseen, että ei ainakaan Jehovan todistajissa.
Keskustelua seuranneena tuli mieleen vain tuosta Ahlforsin vaatimumuksesta saada uhrien nimet, jottas heidän todistukseensa voidaan uskoa. Oikeuskomiteoiden jäsenten nimien ja omien todistusten on tietysti oltava julkisia siinä tapauksessa myös. Mitenhän se yksilön oikeusturvan kannalta muutens menee tällaisissa tapauksissa?
Eihän kyse ole muusta kuin siitä että Ahlfors hämää. Jos joku tulisi esiin nimellään, sitten perusteet kiistämiselle olisivat vain hieman toiset. Ihmettelen, jos joku tänne kirjoittava tai näitä lukeva ei sitä huomaa.
Ketjun alussa on taas leegio kysymyksiä, joihin Ahlfors jättää vastaamatta, kysymyksiä ja kommentteja jotka hän käsittää tahallaan väärin, kysymyksiä joihin vastatessaan hän vaihtaa aiheen toiseksi.
Ahlforsilla ei ole pienintäkään yritystä tarkastella käsiteltäviä asioita rehellisesti. Rinnakkaisissa blogeissa hän on jäänyt housut kintuissa kiinni myös selvistä valheista. Jopa Venäjän media tuntuu objektiiviselta hänen rinnallaan. Todella säälittävää toimintaa liikkeeltä (sen edustajalta), joka väittää olevansa ainoa todellinen kristillinen seurakunta. Hävetkää!
Patmos radiossa oli erittäin hyvä keskustelu aiheesta, ja paikalla oli kaksi entistä todistajaa, ihan omalla nimellään. Valitettava harha-oppi, joka on sinänsä sääli kun järjestöön kuuluu hyviä ja vilpittömiä ihmisiä.
Ilmari
Kiitos asiaa tuntevan pätevästä teksstistä!