Jumalan rauha

Taivasten valtakunta on peltoon kätketyn aarteen kaltainen. Matt. 13:44

Tämä on suuri, mutta salattu aarteemme – taivaan valtakunta – kallis helmi, iäisesti kelpaava lunastushinta, ikuinen armo ja vapaus kaikesta synnistä, ikuinen vanhurskaus Kristuksessa, Jumalan lapseus, taivasperintö ja päivittäinen Isän huolenpito kaikesta, mikä koskee meitä. Tässä aarteessa on uskovaisten ihmeellisen rauhan salaisuus. Ja mikä häpeä sille, joka voidessaan kerskata koko tästä aarteesta kuitenkin sallii pikkuasioiden rauhaansa häiritä. Jumalan rauha onkin kaiken pyhityksen koko elämä ja voima. Olkoon sen tähden jokaiselle kristitylle tärkeänä asiana tämä rauha. Jumalan rauha hallitkoon sydämissänne! Siihen te olette kutsutut! (Joh. 14:27, Joh. 16:33)

Carl Olof Rosenius, Armoa Armosta, s. 305-306, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.

  1. Kun pilvet peittävät auringon, älkäämme ajatelko, että aurinko on kokonaan hävitetty maailmasta tai että se on muuttunut valoisasta synkäksi ja pimeäksi kappaleeksi. Aurinko säilyttää kyllä valonsa, mutta pilvet estävät meitä näkemästä sitä. Samoin Jumala on hyvä, vanhurskas ja laupias myös lyödessään.

    Martti Luther, Armahda minua, Jumala, Psalmin 51 selitys, s. 88, Concordia ry, 2022.

  2. Nuori mies pohti tulisesti, onko Jumalaa olemassa vai ei. Ja myös sitä, kuka tai millainen Jumala oikeastaan oli. Hän näki syvien pohdiskeluittensa aikoina unen, joka antoi hänelle tyydyttävän vastauksen. Jumala ilmestyi unessa sellaisena, jolla oli hohtavan kirkas risti kaulassa, muuta hän ei nähnyt tai tunnistanut.

    Juha Vähäsarja, Joka päivä Jumalan kämmenellä, ote tämän päivän tekstistä, SLEY, 2005.

  3. Ensimmäiset apostolit olivat Jeesuksen ylösnousemisen todistajia. Juudaan tilalle valittu apostolikin valittiin juuri tähän tehtävään (Apt 1:22). Pietarin helluntaipuheen huippukohtana on Jeesuksen ylösnousemus: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme” (Apt 3:32). Sama painotus näkyy Apostolien tekojen muissakin puheissa.

    Tutkimuksen erityisen mielenkiinnon kohteena ovat varhaisimmat kristologiset muotoilut. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen johdanto ja Filippiläiskirjeen Kristus-hymni keskittyvät ylösnousemukseen. Paavali itse asiassa esittää Roomalaiskirjeen kymmenennessä luvussa ylösnousemuksen kuuluvan kristillisen julistuksen opilliseen ydinsanomaan. Uskon ydin, ”uskon sana”, jota saarnataan, käsittää tunnustuksen Jeesus on Herra sekä opetuksen siitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista.

    Vaihtoehto kirkon parhaaksi, Suomen teologisen instituutin vuosikirja 1990, Timo Eskolan artikkeli ja kirjoitus, s. 85, SLEY-Kirjat, 1990.

  4. Kristus pyhällä viattomalla elämällään oli täydellisesti kelvollinen kaikessa pyhän Jumalan edessä. Kristus oli täyttänyt Jumalan vaativan lain. Me saammekin nyt uskoa Sanan mukaan, että Jeesus on todella meidän lunastajamme, vapahtajamme, syntien sovittaja. Tämä on sen tähden, että taivaallinen Isä, joka ei tahdo meidän yhdenkään kuolevan synteihimme, vaan että omistaisimme Hänet Isäksemme ja Jeesuksen veljeksemme ja lunastajaksemme. Näin meillä olisi iankaikkinen elämä.

    Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 146, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.

  5. Sitä samaa, mitä Jeesus puhui ja teki, ja mitä Jeesus lausui ristin päällä ennen kuin kallisti päänsä kuolemaan, on meidänkin todistettava: ”Se on täytetty”. Jeesuksen sana sisältää paljon. Sana kuuluu hamaan hautojen syvyyteen ja halki taivaan avaruuksien. Sanat sisältävät kaiken sen, mitä Jeesuksesta oli ennustettu, että kaikki se on nyt täytetty. Kaikki, mitä laki vaatii ihmiseltä, on nyt täytetty. Kaikki rikkomukset, jotka ihminen oli täällä murheitten maassa tehnyt, ne on nyt sovitettu, kaikki on nyt täytetty ja valmista. Sitä saamme jäädä uskomaan.

    Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 148, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.

Kirjoittaja

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.