Miika Ruokanen ehdottaa luopumaan herätysliikkeitä Raamatullisesta pappeudesta 

Ratkaisuja moni esittää kansankirkon ja herätysliikkeiden tilanteeseen ja hyvin teologiaan perehtyneetkin  teologit esittävät Raamatun sanan ja tradition vastaisia ehdotuksia . Myös vertaus lestadiolaisuuteen on erikoinen kun liike ei jaa Luterilaista  tunnustusta opissaan käytännössä ja toimii melko suljetusti kristikunnan keskuudessa . Sekö olisi Ruokasen ihanne ? Moni on varmasti arvostanut Miika Ruokasen teologisia opetuksia , mutta nyt se jopa loukkaa monen papin vakaumusta tuo esitys . 

Ihmetystä toisaalta herättää miksi vaikutusvaltaisetkin teologit  kohdistaa muutostarpeet niille jotka edustavat pitkää traditiota ja Jumalan sanaa tässä virka- asiassa , eikä sinne piispakunnalle jotka ovat luopuneet Jumalan sanasta näissä asioissa ?. Nämä ulostulot ja keskustelut olisivat vuosikymmeniä sitten olleet hyvin absurdeja ehdotuksia . 

Nythän kysymys ei ole pelkästään virkakysymyksestä  ja on jopa sinisilmäistä ehdottaa että naispappeuden hyväksyminen ratkaisisi ongelmat . Ssp- olevien vihkimiset tulee automaattisesti mukaan hyväksyttävästi . Lisäksi piispallinen kaitsenta olisi hyvin ongelmallinen . Minkäänlaisia sovintoesityksiä ei ole kuulunut tältä troikalta (Luoma+2naispiispaa) jotka kovimmin ajavat luopumuksen linjaa eteenpäin , vain juhlapuheita ihmisyyteen vedoten ilman Raamatullista opetusta  . Rakkaus tuntuu olevan halpaa kauppatavaraa johon usein vedotaan , kun siinä ei tarvitse olla Jumalan sanan totuutta mukana  ja koskaanhan Raamatullinen rakkaus ei kulje ilman totuutta . Saati sitten syntyisi  aitoa etsintää  Jumalan sanan valossa  .Yhteiskunnassa vallitsevat virtaukset ovat kuollut kirjain ja harha Jumalan sanan totuuden rinnalla . 

Henkisesti , hengellisesti ja fyysisesti on jo osa herätysliikkeistä eronnut kansankirkon osallisuudesta ja piispan kaitselmuksesta kauan sitten  ja tämä vuosikymmeniä kestävä juopa levenee kunnes ero ja hajaannus tulee . 

Ensin piispakunta ajanut Jumalan sanasta luopumusta ja toiseksi herätysliikkeet luopuneet kirkkojärjärjestyksestä eli mitä on jäljellä enää ?

On naivia vedota tunnustukseen kun käytäntö  kertoo todellisuuden .  Selvästi saatanallisia elementtejä tahdotaan tuoda kirkkoon , alttarin pyhyyttä ja saarnastuolia halveksien , kuten Paavalin seurakunnassa juuri tehtiin . joka on jatkoa alttareiden häväistämiseen   6- väristen lippujen muodossa . 

On aika köyhää ajattelua jos Kristuksen ruumiille asetetaan vain Isä meidän rukouksen tai uskontunnustuksen toteutuminen tavoitteeksi , yhtään näitä tärkeitä asioita väheksymättä .Jumalanpalvelus ratkaisee minkälaista elämää ruumis elää  ja saako evankeliumi vaikuttaa ruumiissa sitoutumista seurakuntaan ja antaa lahjat käyttöön Jumalan valtakunnan työhön oman seurakunnan kautta . 

Pietistinen kirkkokäsitys kangertaa herätysliikkeitä  ja samalla katsotaan usein muualle kuin laumaan joka tarvitsee kodin ja paimenen .Vaikka on tietysti isoja asioita päätettävissä jos haluaa irrottautua kansankirkosta . Laumasta nousevat toiveet kasvavat ja kysymykset ovat olleet jo kauan huulilla monissa perheissä . Missä lapset käyvät pyhäkoulua , missä saavat nuoret Jumalan sanan opetusta , missä on koti  koko perheelle? Messuyhteisöjen rakentamisen tie ei ole 20 vuoden aikana lisännyt juuri alueellisesti lukumäärää vaikka olemassa oleviin messuyhteisöihin on väki lisääntynyt . Jännite ja paine vie energiaa siltä työltä mihin on kutsuttu ja kansankirkosta lähteminen vie rahaa pois , mutta tuo vapauden ja varmasti jos pappiskoulutuksen saa ratkaistua niin seurakunnat kasvaa . Kuka se huoneen rakentaa ? 

Jälkiviisaus on jälkiviisautta mutta monet ovat tämän asian nähneet jo vuosikymmeniä sitten miten nämä asiat etenee ja monet tulevat myös sen näkemään . Uskon että selvästi suurin osa herätysliike väestä on jo nyt lähdön kannalla ja se joukko kasvaa vaikka sitä lähtemistä vastaan kuinka pyritään suitsimaan . Argumentit ovat vähissä ja ihmiset yksinkertaisesti ajattelevat oman elämän ja perheen kautta asioita . On vääristyneitä ja liioteltuja argumentteja esitetty häistä ja kasteista , jotka ovat tosin juridisia ja lopulta se tärkeämpi asia on hengellinen ulottovuus jota ei voi kukaan estää toteuttamasta Jumalan sanan ja valtuuksien kautta . 

Lopulta uskon että lampaat kuulevat hyvän paimenen äänen ja lauma siirtyy sinne missä evankeliumia julistetaan syntisille ihmisille .Edes se selvä liikehdintä pois kansankirkosta selvinä lukuina ei näytä haittaavan kansankirkon piispoja . Jumala ei ole kiinnostunut rahoistamme eikä puitteista vaan siitä olemme armahdettuja Jumalan lapsia  ja olemme oksasteituina siihen totiseen viinipuuhun , jonka juuret antaa yksin sen elämän meille .
Jumalan sanan ilmoitus ei ole vaikeatajuista näissä asioissa ja tuntuu olevan kompromissit ja demokratia ensimmäisenä mielessä ratkaistaessa näitä yksinkertaisempiakin asioita . Ei yksimielisyys ole liian vaikeaksi päämääräksi asetettu Raamatussa vaan siihen tulee ensisijaisesti pyrkiä . Uskon että on tietynlainen Jumalan lahja toki annettu demokratia kun emme pysty olemaan yksimielisiä , mutta ei paimenuus tai avioliitto kysymykset kaipaa demokratiaa eikä kompromisseja. .

428 KOMMENTIT

  1. Kirkossa lauletaan Hoosiannaa, vaikka Jeesus Nasaretilainen ei ollut Daavidin sukua oikeasti juutalaisen lain mukaan, Miten pitkälle kirkko saa mennä juutalaisuuden väärentämisessä? On aika epärehellistä ja historiallisen totuuden vääristelyä muuttaa toisen uskonnon tulkintaa vastoin tämän alkuperäisen uskonnon kannattajien näkemyksiä. Jos sama tehtäisiin politiikassa ja poliittisen vastustajan mielipidettä muutettaisiin oman mielen mukaiseksi, seuraisi siitä suuri suuttumus ja syytös valehtelusta, mutta juutalaisia saa lyödä miten halutaan tämän päivän maailmassa.

    Sain perusteelllisen vastauksen juutalaiselta kysymykseen: Voiko Jeesus Nasaretilainen olla juutalaisten Messias?

    ”Juutalaisuudessa Messiaan on oltava kuningas Daavidin suora biologinen jälkeläinen isän kautta. Adoptiota ei lasketa. Avioliittoa ei lasketa. Äidin sukujuurta ei lasketa. Ja neitseellinen syntymä tekee siitä mahdotonta. Ajatukset Jeesuksesta juutalaisten Messiaana ovat peräisin kristillisestä teologiasta, eivät juutalaisesta laista tai pyhistä kirjoituksista.

    Heprealaisessa Raamatussa sukulinjat määräytyvät aina isän kautta. Yhä uudelleen toistuva lause on ”lemishpechot avotam” ”isiensä talojen mukaan”. Näet tämän kymmenissä paikoissa (Numbers 1:18, Ezra 2, Nehemia 7 jne.).

    Messiaan on oltava Daavidin biologinen poika isän linjasta. Tämä tulee Daavidin profetiasta 2. Samuel 7:ssä, ja se on vahvistettu kaikkialla profeetoissa ja psalmeissa.

    Avioliitto ei siirrä heimoa tai sukulinjaa. Jos Daavidin tytär menee naimisiin toisen sukukunnan miehen kanssa, heidän lapsensa kuuluvat isän heimoon, eivät Daavidin. Se on juutalaista lakia.

    Äidin sukulinja ei muodosta Daavidin tai heimojen syntyperää. Äiti tekee lapsesta juutalaisen, ei tietyn heimon tai kuninkaallisen linjan jäsentä.

    Neitsytsyntymä tekee sukulinjan mahdottomaksi juutalaisuudessa. Jos ei ole biologista isää, tarkoittaa, että ei voi olla Daavidin jälkeläinen ja syntyperää, mikä tarkoittaa, että ei ole mitään mahdollisuutta täyttää messiaanisia vaatimuksia. Jeesus Nasaretilainen ei voinut siis olla juutalaisten Messias millään vaatimuksella.”

    Lähde: https://www.instagram.com/jewgreekanmama/

  2. Mikä on joulun historiallinen ja oikea sanoma? Jouluna Jumala ei tullut maailmaan oikeasti. Joulun on kirkon keksimä juhla 300-luvulla. Kukaan ei tiedä tarkalleen Jeesus Nasaretilaisen syntympäivää. Vanhan ajan kirkko sijoitti Jeesuksen syntymäjuhlan roomalaisen Saturnalia-juhlan tilalle 25.12. pyrkien vahvistamaan kirkon asemaa ja heikentämään pakanauskontojen palvomista Rooman valtakunnassa. Kaikki onnistui helposti kun Rooman keisari Theodosius 1 teki vuonna 380 kristinuskosta ainoan sallitun uskonnon Rooman valtakunnassa.

    Joulu on Jeesus Nasaretilaisen syntymäpäivä. Voidaan sanoa myös, että Jumalan Poika syntyi maailmaan, mutta ei ise Jumala. Jeesus oli Jumalan Poika eli Jumalan Valittu eli ihminen, joka tulisi toimimaan Jumalan asialla maailmassa. Jouluna voidaan muistella ajatonta Jumalan sanomaa armosta. Jeesus tuli maailmaan kertomaan tiestä Jumalan luokse ja opettamaan uskoa yhteen Jumalaan, syntien anteeksisaamieen ja ikuiseen elämään kuoleman jälkeen. Jeesus tuli myös opettamaan rakkauden kaksoiskäskyä. Tähän voisi nykypävänä lisätä myös rakkauden luontoa kohtaan.

    Joulu on upea juhla. Siitä alkaa yksi vaihe Jumalan pelastussuunnitelmassa ihmiskunnan suhteen. Jouluevankeliumi ei kuitenkaan ole historiallisesti totta. Se on joulun satu kuten eksegeetti Lars Aejmelaeus jo tutkimuksessaa aikoinaan vuonna 1987 totesi. Kirkko lainasi ajatuksen neitseestä syntymisestä antiikin uskonnoista. Kysymyksessä voisi olla myös käännösvirhe kristillisessä perimätiedossa Jesaja 7:14:sta. Heprean sana alma ei tarkoita neitsyttä, vaan nuorta naista! Heprean kielessä on oma sanansa neitsyelle.
    ”Antiikin uskonnoissa ja mytologioissa esiintyi useita kertomuksia
    ihmishahmoista tai puolijumalista, joiden syntymään liittyi yliluonnollinen sikiäminen ilman luonnollista isää, usein neitsyenä pidetyn äidin kohdalla.
    Nämä tarinat olivat yleisiä keinoja korostaa kyseisen henkilön erityislaatuista asemaa, jumalallista alkuperää tai sankaruutta.

    Esimerkkejä antiikin mytologioista:

    Perseus Kreikan mytologiassa syntyi kuolevaiselle naiselle, Danaëlle, jonka Zeus saattoi raskaaksi laskeutumalla hänen luokseen kultaisena suihkuna. Danaë oli isänsä lukittavana, jotta tämä ei saisi lapsia, joten häntä pidettiin neitsyenä ennen tapahtumaa.
    Romulus ja Remus, Rooman perustajamyytin keskushahmot, olivat Vestan neitsyen, Rhea Silvian, synnyttämiä. Tarinan yhdessä versiossa sodanjumala Mars saattoi hänet raskaaksi.
    Attis sai alkunsa, kun neitsyt Nana laittoi rintaansa granaattiomenan puusta, joka oli kasvanut kuolleen Agdestiksen verestä.
    Aleksanteri Suuren myyttisissä elämäkerroissa kerrottiin Zeuksen siittäneen hänet ukkosenjumalan hahmossa hänen äitinsä, Olympiaksen, luona.

    Nämä kertomukset eroavat yksityiskohdiltaan ja tyyliltään kristillisestä Jeesuksen neitseestä syntymisen kuvauksesta (joka tapahtui Pyhän Hengen vaikutuksesta eikä fyysisen yhdynnän tai jumalan tunkeutumisen kautta), mutta yliluonnollisen sikiämisen teema oli silti tunnettu antiikin maailmassa.”

    Lähde: Google AI

  3. Kristillisen uskon pitäisi perustua historiallisen Jeesus Nasaretilaisen sanomaan. Paavali keksi omasta päästään oman teologisen tulkintansa Jeesuksesta. Lunastus ja sovitus olivat hänen keskimiään asioita. Kirkko lisäsi myöhemmin nämä asiat kristilliseen perimätietoon.

    Jumala voi antaa synnit anteeksi ilman verenvuodatusta. Jumala ei ole murhaaja, joka vaatii itsensä tappamista ristillä. On aika käyttää tervettä järkeä ja luopua näistä hullutuksista. Jumala antaa anteeksi synnit kaikessa armossaan ja on yksi. Kolminaisuusoppi oli kirkon historiallinen tulkinta ja suuri teologinen virhe vastoin Jeesuksen opetuksia.

    Oikea Jumala antaa myös uskoville ikuisen elämän. Uskoon kuuluu noudattaa Jumalan tahtoa ja pyrkiä elämässä hyvään ja rakkauteen. Hyvän tekeminen ei ole syntiä! Ihmisiä pitää kannustaa elämään uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Ei ole olemassa mitään pehmeää tai kovaa teologiaa. On vain yksinkertainen opetus: Usko Yhteen Jumalaan ja tee hyää elämässäsi. Niin eli Jeesusksin. Tee perässä samoin!

  4. Juutalaiset eivät tee lähetystyötä, koska heidän mukaansa Jumala voidaan löytää myös muissa uskonnoissa. Juutalaisuudessa on luotu aivan oma tie ei-juutalaisille päästä tuonpuoleisuuteen eli tulevaan elämään Taivaassa.

    Keitä ovat nämä vanhurskaat ei-juutalaiset?

    Noachides
    (tai Nooan jälkeläiset, hepreaksi Bnei Noach) viittaa ei-juutalaisiin henkilöihin, jotka noudattavat juutalaisen perinteen mukaisia seitsemää Nooan lakia. Juutalaisuudessa katsotaan, että nämä lait ovat Jumalan antama yleismaailmallinen moraalikoodi, joka koskee koko ihmiskuntaa Nooan liiton kautta.

    Seitsemän Nooan lakia ovat:

    Kielto palvoa epäjumalia: Tulee tunnustaa yksi Jumala eikä harjoittaa epäjumalanpalvelusta.
    Kielto kiroilla Jumalaa: Jumalan nimeä tai olemusta ei saa häväistä.
    Kielto murhata: Ihmiselämän kunnioittaminen ja suojelu.
    Kielto syyllistyä seksuaaliseen moraalittomuuteen: Koskee aviorikosta, insestiä ja muita kiellettyjä suhteita.
    Kielto varastaa: Toisen omaisuutta on kunnioitettava, eikä saa ryöstää tai huijata.
    Kielto syödä elävän eläimen lihaa: Osoittaa kunnioitusta eläinten elämää kohtaan ja kieltää julmuuden niitä kohtaan.
    Velvollisuus perustaa oikeusjärjestelmä: Yhteiskunnan tulee luoda oikeudenmukaiset lait ja tuomioistuimet näiden käskyjen noudattamisen valvomiseksi.

    Juutalaisen lain mukaan ei-juutalaisen, joka noudattaa näitä lakeja (ja tunnustaa niiden tulevan Jumalalta), katsotaan olevan ”vanhurskas ei-juutalainen” (engl. righteous Gentile), ja hän ansaitsee paikan tulevassa maailmassa. Noachides-liike on nykyään pieni, mutta kasvava uskonnollinen liike, jolla on kannattajia maailmanlaajuisesti.

    Lähde: Google AI

  5. Kirkko perustaa keskeiset opetuksensa juuri Paavaliin, ei historiallisen Jeesuksen opetuksiin. Juutalaiset kuten Jeesus eivät uskoneet mihinkään Pyhään Henkeen. Kirkko teki Pyhästä Hengestä Jumalan myöhemmin vailla todellisuutta. Juutalaisille Pyhä Henki oli Jumalan voiman ilmentymä. Kolminaisuus on järjetön, koska se ei ole totta. Rakkaudesta ja järkevyydestä Totuus tunnetaan. Siksi ihmiselle on annettu järki pohtia ja arvioida asioita. MIkä on terveen järjen vastaista, on aina väärin ja valhetta.

  6. Paavali oli epäpätevä juutalainen, kun ei tiennyt edes, että Jeesus ei täytä juutalaisuuden vaatimuksia Messiaasta. Yksikään vaatimus ei toteudu Jeesuksen kohdalla. Tämän olen varmistanut monelta juutalaiselta huipputeologilta.

    Kirkko lisäsi Paavalin ja Jeesuksen kohtaamisen näyssä perimätietoon vakuuttaakseen, että Paavali ei puhu omiaan, mutta Paavali nimenomaan puhui omiaan ja keksi antiikin mytologioiden pohjalta uuden kristinuskon historiallisen Jeesuksen sanoman sijasta. Jeesuksen yksinkertainen oppi (mikä oli yhteinen juutalaisuuden ja islamin kanssa) sai väistyä ja Paavali esitteli tilalle pakanallisen ihmisuhriajattelun, sovituksen ja lunastuksen.

    Paavali unohti, että Jumala voi antaa synnit anteeksi ilman mitään verenvuodatusta ja suoraan ihmiskunnalle vailla monimutkaisia ajatusrakennelmia. Kirkko on jäänyt nyt liian montaa kertaa kiinni Jeesuksen sanojen muokkauksesta ja uusien sanojen sepittämisestä Jeesuksen nimissä, että kirkko kaipaa perusteellista uudistusta Wille Riekkisen ehdottamalla tavalla. Rajansa kaikella.

    Historiallisen totuus tulee nostaa sille kuuluvaan arvoon ja kirkon myöhemmät lisäykset poistaa oman aikansa tulkintoina ja sitten puhua rehellisesti, että pidetään kiinni kirkon omista tulkinnoista ja siinä se. Historian Jeesus saa mennä unholaan ja saunan taakse.

  7. En ole tavoittelemassa mainetta tai mammonaa. vaan historiallista totuutta Jeesuksesta. Suurin oivalukseni oli tajuta ja huomata, että kirkko todellakin teki Jeesuksesta Jumalan. Se muutti käsitykseni kristinuskosta ja sen historiasta täydellisesti. Olen Wille Riekkisen kanssa täysin samaa mieltä tästä asiasta. Nyt katson kirkon toimia uusin silmin, rehellisesti ilman ennakkoasenteita. Kirkko ei saa vaieta enää totuudesta kirkossa ja messuissa. On aika paljastaa historiallinen totuus ja huomata, että sanoma on sama juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa je me kuulumme samaan perheeseen ja mahdumme myös samaan Taivaaseen. Tämä muuttaa näkemystä uskonnoista ja Jumalasta täysin. On olemassa yksi yhteinen Jumala eli Jahve = Isä = Allah.

  8. Kristinusko perustuu nykyään Paavalin seuraamiseen, ei historialliseen Jeesukseen. Paavali kehitti oman teologiansa ja rakensi sen antiikin ihmisuhriajattelulle, sovitukselle ja lunastukselle ja liitti nämä ideat Jeesukseen ja osaksi kristillistä perimätietoa. Näin sai alkunsa kristinusko.

    Kävi kuitenkin köpelösti. Paavalin teologia ei perustu historialliseen Jeesukseen eikä oikealla Jeesuksella ollut mitään tekemistä Paavalin teologian kanssa. Kristinuskon sijasta pitäisi puhua Paavalismista tai Paavalin uskonnosta.

    Historiallisen Jeesuksen sanoma oli yksinkertainen ja helppo: Usko yhteen Jumalaan ja noudata Taivaallisen Isän opetuksia. Tämä oli Matteuksen vastaus kysymykseen, kuka pääsee Taivasten valtakuntaan. Paavali ei tavannut koskaan Jeesusta eikä elänyt yhtä aikaa Jeesuksen kanssa. Paavali loi oman teologiansa ja kauppasi sen kirkolle ja kirkko osti sen.

    Kirkot voivat opettaa mitä haluavat ja tehdä omia teologisia tulkintojaan. Näin ne ovatkin tehneet. Kirkkoja on tuhansia maailmalla. Evankeliumin kauppamiehiä ja uskonnollisia puljuja riittää joka lähtöön. Kaikilla tuntuu olevan oma totuutensa. Tähän on tultu. Tsemppiä kaikille ja uskomisen ihanuutta myös.

    Historiallinen totuus on paljon yksinkertaisempi ja uskon asiat ovat paljon yksinkertaisempia todellisuudessa. Kirkko todellakin teki Jeesuksesta Jumalan, vaikka se ei enää suuria kirkkoja kuten katolisia, ortodokseja tai protestantteja kiinnostakaan. Paluu historialliseen Jeesukseen on näille isoille kirkoille mahdotonta, koska nämä joutuisivat myöntämään turmelleensa kristiillisen perimätiedon ja oikean Jeesuksen. Parasta on säilyttää saavutetut edut ja valta-asemat ja unohtaa historiallinen totuus, vaikka kukaan ei sitä pääse karkuun.

    Totuus ja Rakkaus voittaa lopulta ja me kohtaamme kaikki sen lopulta kuoleman jälkeen viimeisellä tuomiolla: Jumala näyttää, että hän oli Yksi ja hänen suurin käskynsä oli kehotus rakastaa yhtä ainutta oikeaa Jumalaa ja lähimmäistä kuin itseä ja pyrkiä elämässä hyvyyteen Jumalan avulla. Syntien anteeksiantaminen ja ikuinen elämä ja rakkaus olivat tarjolla jokaiselle uskovalle ihmiselle kautta aikojen. Lapsikin ymmärtää tämän kaiken helposti. Jumala on ihmisen puolella ja ihmistä varten. Meidän ei tarvitse tehdä elämässä mitään erikoista, noudattaa vain Jumalan tahtoa ja hänen opetuksiaan.

    Tärkeintä ei ole olla oikeassa. vaan elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Jaakobin mukaan ihminen tullaan tuomitsemaan tekojen mukaan. Usko ilman rakkautta on väärin ja puutteellista sekä tyhjää. Usko ja rakkaus, luottamus ja hyvät teot kuuluvat yhteen ja kuuluvat elämään kumpikin. Kaikki on armoa. Kaikki on Jumalan lahjaa uskovalle ihmiselle ja uskova ihminen haluaa aina toimia Jumalan tahdon ja opetusten mukaan. Hyvän tekeminen ei ole syntiä

  9. Laitan tänne Martille vastauksen kun Pasi pisti paljon kommentteja ja ei tarvitse selata .
    Martti kirjoitit :
    Toisen perinteen seuraajat lukevat Raamatusta toisen opetuksen, joka on aivan yhtä oikea.

    Tekstisi on absurdia , ei kukaan voi lukea selvää tekstiä erilailla vaikka olisi huono lukutaito .
    Ei voi lukea että Jeesus valitsi apostoleiksi naisia kun sitä ei lue tai kun apostolit asettivat seurakuntiin paimeniksi miehiä ja antoivat niille selvät määritelmät minkälainen paimenen tulee olla niin ei kukaan voi lukea sitä erilailla . Kai nyt ymmärrät että ei ole kahta erilaista käytäntöä ja apostolisella paimenviralla on juuret syvällä koko Raamatussa , että ei Jeesus tai apostolit toimineet minkään ajan ja kulttuurin mukaan vaan jatkumossa joka lähtee jo luomisjärjestyksestä ja näin kristikunta on uskoen noudattanut tätä . 1900 vuotta .

    • ”Ei voi lukea että Jeesus valitsi apostoleiksi naisia, kun sitä ei lue.” Ei myöskään voi lukea, että Jeesus ei valinnut Magdalan Mariaa apostoliksi, kun ’sitä ei lue’.

  10. Martin toiseen kysymykseen vastaus jonka kirjoitti : Teologiset perusteet eivät koske millään tavalla apostolista opetusta paimenuudesta, vaan yhteistä pappeutta ja yhdenvertaisuutta Jumalan edessä pelastuksessa.” Miksi näet näiden asioiden välillä railon, Timo Gummerus? Luterilainen käsitys saarnavirasta on, että se on annettu seurakunnalle, jolla on valtuudet kutsua joukostaan sopivat henkilöt sitä hoitamaan.

    Paimenuus ja yhteinen pappeus on eri asia yksinkertaisesti . Tunnustuskirjat , apostolien opetukset ja kristillinen traditio erottaa nämä selvästi toisistaan . Naiset ja miehet voivat olla Kristuksen ruumiin jäseniä samalailla seurakunnassa omien lahjojensa mukaan ihan yhdenvertaisina . Yksi on kuitenkin valittu mies joka on paimen lisäksi . Paimen on kuitenkin myös seurakuntalainen jolle uskottu paimenvirka ja hän on aina lopulta yhdessä seurakunnan kanssa yhtä ja Kristus on toisella puolella . Ei ole ns . virkapappeutta , vaan yksi ruumiin jäsen omien tehtävien kautta .

    • ”Paimenuus ja yhteinen pappeus on yksinkertaisesti eri asia.” Ovat toki, mutta paimenuus on myös eri asia kuin saarnavirka. Sillä ei nähdäkseni oikeastaan ole tekemistä sanan ja sakramenttien kanssa. Se on hallinnollinen esimiesasema. Kirkkoherra on seurakunnan paimen ja piispa on hiippakunnan paimen.

    • Saarnavirka on luterilaisessa tunnustuksessa paimenen tehtävä . Julkinen opetus joka tarkoittaa ennenkaikkea messun toimittamista jossa Kristus palvelee .
      Luterilaisten Tunnustuskirjojen mukaan saarnavirka ja yleinen pappeus eivät ole vastakohtia, vaan ne täydentävät toisiaan. Suurin ero on siinä, että yleinen pappeus on jokaisen kristityn sisäinen sääty, kun taas saarnavirka on seurakunnan yhteinen, julkinen tehtävä.
      Erot voidaan jakaa neljään pääkohtaan:
      1. Perusta ja saaminen
      Yleinen pappeus: Perustuu kasteeseen ja uskoon. Jokainen kastettu kristitty on hengellisessä mielessä pappi Jumalan edessä.
      Saarnavirka: Perustuu Jumalan asetukseen ja seurakunnan esittämään lailliseen kutsuun (vocatio). Siihen astutaan pappisvihkimyksen (ordinaation) kautta.
      2. Tehtävän hoitamisen paikka
      Yleinen pappeus: Toteutuu arjessa ja yksityiselämässä. Siihen kuuluu Jumalan ylistäminen, lähimmäisen palveleminen, uskon tunnustaminen ja toisten puolesta rukoileminen.
      Saarnavirka: Toteutuu julkisesti seurakunnan edessä. Viranhaltija toimii koko seurakunnan valtuuttamana ja sen nimissä.
      3. Oikeus hoitaa sakramentteja
      Yleinen pappeus: Ei anna oikeutta opettaa julkisesti kirkossa tai jakaa sakramentteja (ehtoollista ja kastetta) normaalioloissa. Hätäkasteen toimittaminen on poikkeus, joka kuuluu yleisen pappeuden piiriin.
      Saarnavirka: Sisältää yksinomaisen julkisen vastuun sanan saarnaamisesta ja sakramenttien oikeasta toimittamisesta.
      4. Luonne ja suhde toisiinsa
      Augsburgin tunnustuksen mukaan saarnavirka on olemassa yleistä pappeutta varten. Virka ei ole kristittyjen yläpuolella oleva herruuden muoto, vaan palvelutehtävä (ministerium), joka varustaa yleisen pappeuden kristittyjä elämään uskossa.
      Maria Magdalena ei ollut niiden Jeesuksen valitsemien joukossa ja siksi ei voi häntä kutsua apostoliksi . Hänellä oli kuitenkin suuri tehtävä olla ensimmäisenä ihmisenä todistajana Jeesuksen ylösnousseena . Tästä siis ei Raamatusta voi vetää Jumalan asetuksiin mitään aikasidonnaisuuksia , sana selvästi pitää ihmisten samanarvoisuuden Jumalan edessä ja samalla eri tehtävät ja kutsumukset . Nykyajan vetoomus virkakysymyksessä tasa- arvoon on vailla ymmärrystä Jumalan sanasta . Kapinoida voi vastaan mutta se osoite on Jumala joka on näin säätänyt . Ei pidä asettaa papin virkaa ja muita tehtäviä vastakkain tai eri arvoisiksi , kun on kysymys Kristuksen ruumiista joka on yhtä ja seurakunnan tehtävä on alati rukoilla oman pappinsa puolesta . koska se tehtävä on haastava ja vastuullinen ja voiko pappi menestyä työssä ilman seurakuntalaisten rukouksia ja tukea ?
      Tämä on luterilaisen opin ja tunnustuksen mukaan näin ja nykyinen kansankirkon linja ei ole siis tunnustuksen ja apostolisen opetuksen mukaista .
      https://www.luterilainen.net/paimenvirka/

    • ”Maria Magdalena ei ollut niiden Jeesuksen valitsemien joukossa ja siksi ei voi häntä kutsua apostoliksi.” Tiedät varsin hyvin, että ’niiden kahdentoista’ joukosta puuttui yksi silloin, kun Jeesus valitsi hänet ylösnousemisen sananviejäksi. Tiedät myös, että Jeesus valitsi apostoleiksi muitakin kuin ’ne kaksitoista’. ”Tämän jälkeen Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. Hän sanoi heille: ’Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle (Luuk. 10:1-3).’”

Timo Gummerus
Timo Gummerus
Armahdettu syntinen , luterilainen