Luterilainen länsi

Onko luterilaisuus protestantismia vai suomalaisuutta? Ortodoksin näkökulmasta enemmän jälkimmäistä.

Luther on ortodokseille yksi 1500-luvun hahmo muiden joukossa. Ei sen harhaoppisempi muttei sen hurskaampikaan kuin Henrik IV, Melanchthon tai Zwingli.

Vaikka ortodoksin näkökulmasta protestantismi synnytti kirkkoon toisen ison hajaannuksen, kiitetään Konstantinopolista Moskovaan suurten protestanttien Karl Barthin, Adolf von Harnackin tai Paul Tillichin panosta Euroopan henkiseen kehitykseen.

Maahanmuutto ja moniarvoistuminen vievät pian luterilaisuuden paikan Suomen läntisen arvojen johtavana äänenä. Ekumeniassakin on alkamassa uusi aika, sillä nykyisellään ekumenia on kirkkojen pakollinen työmuoto, eikä innosta muita kuin kirkon työntekijöitä.

Kuulun epäekumeenisiin ortodokseihin,  enkä pidä Suomea ekumenian mallimaana. En ole myöskään sitä mieltä, että luterilainen kirkko olisi arvoiltaan sen demokraattisempi tai läntisempi kuin ortodoksinen.

Suomi on henkisesti Itä-Eurooppaa ja geopolitiikka on muokannut myös suomalaista luterilaisuutta. Sen identiteetti on historiallisesti yhtä paljon Viipuria ja Pietaria kuin Uppsalaa ja Tukholmaa.

Väestökasvu tulee Suomeen idästä. Sieltä löytyvät Suomen luterilaisuuden mahdollisuudetkin.

  1. jorma ojala :”Tuula kirjoittaa aina mukavia ja mutkia suoristaen.”

    Kiitos samoin. Mitä tulee luterilaisten ja ortodoksien kulttuurieroihin, niin olen joskus ostanut Lintulan luostarin myymälästä pienen kirjasen, joka kertoo Sen Karjalan osan kreikanuskoisista seurakunnista, joka on Ruotsin valtakuntaan kuuluva. Kirjasen alkuperäinen painos on vuodelta 1796 ja uusintapainos 1986 (Ortokirja ry, Joensuu 1986).

    Kirjan IX luku kertoo karjalaisista ortodokseista näin: ”Yleensä voidaan sanoa, että he, mitä heidän taloudelliseen asemaansa tulee, ovat luterilaisia varakkaammat. Siihen ovat vaikuttaneet monet syyt. Ensinnäkin ei ole kiellettävissä, että he töittensä ja toimiensa suorittamiseen kiinnittävät enemmän huolta ja niissä ovat saavuttaneet suuremman taidon kuin meikäläiset. Toiseksi he kokoavat itselleen runsaat varat kaupankäynnillä (jota he, samoin kuin heidän naapurinsa venäläiset harjoittavat suurella innolla). Siinä menestymiseen heillä näyttääkin olevan paremmat edellytykset kuin luterilaisilla tapojensa, uskontonsa ja melkein koko elämänlaatunsa vuoksi…” 🙂

  2. Minkälainen kirja tuo mahtanee oll? Pitäisi tietää mistä pitäjistä on kysymys. Tuona ilmestymisvuonna ruotslaista Karjalaa ei enää ollut kun raja meni Kymijoessa.
    Mitä pahaa tekivät lahjoiitusmaat, on kiinnostava seikka.
    Samoin on merkitystä sillä, puhutaanko Kannaksesta
    Käsisalmen seudusta? Pietari oli iso magneetti.
    Joskus 1800-luvun runomatkojen aikoihin ollaan muistaakseni yleistä mieltä siitä, että laukkukauppa saattoi maanviljelyksen rappiolle. Itse laukkukaupan syyt voivat olla moninaiset, myös maanviljelyksen ja liikenneolojen kehittymättömyys ja omistusolot. Onhan näitä tutkittu. Sinä et tosin tainnut viitata reppureihin….?
    Ahlqvistin, Lönnrotin, Karjalaisen ym. kertomukset ovat valaisevaa luettavaa.

  3. Ikävää, ettei Härkönen koskaan keskustele.
    Olisi mukava tietää, millä perusteella Suomi on henkisesti Itä-Eurooppaa. Miten sen kirkon identiteetti perustuu yhtä paljon Pietariin kuin Upslaaan?
    Pietari, perin erikoinen venäläinen kaupunki, jonka miljöön loivat Rastrelli ja kumppaninsa italialaiset arkkitehdit, ranskalaiset leipurit, kokit, modistit, saksalaiset porvarit ja saksaa puhuva hovi.
    Missä mielessä se muovasi luterilaista identeettä? Perin vähäiseksi sen voisi nähdä ainakin siitä, että arkkipiispa Gustaf Johansson kävi Pietarissa haukkumassa sisäministerin.

  4. jorma ojala :”Miten sen kirkon identiteetti perustuu yhtä paljon Pietariin kuin Upslaaan? Pietari, perin erikoinen venäläinen kaupunki, jonka miljöön loivat Rastrelli ja kumppaninsa italialaiset arkkitehdit, ranskalaiset leipurit, kokit, modistit, saksalaiset porvarit ja saksaa puhuva hovi. Missä mielessä se muovasi luterilaista identeettä? Perin vähäiseksi sen voisi nähdä ainakin siitä, että arkkipiispa Gustaf Johansson kävi Pietarissa haukkumassa sisäministerin”

    Valitettavasti en voi vastata kuin ortodokseista saamaani omaan kokemukseen perustuen. Ortodoksinen kirkko antaa ihmiselle oikeuden olla sitä mitä hän on ja pyrkiä kilvoittelun kautta siihen, mitä hän haluaa olla. Ortodoksisen kirkon palvelukset perustuvat mielestäni enemmän ihmisen omaan sisäiseen kokemukseen kuin luterilaisen kirkon. Ortodoksikirkko antaa ihmiselle mahdollisuuden ”ylentää sydämensä” sen Jumalan puoleen, jonka hän tuntee ”omakseen”.

  5. Laitetaas tähän vielä tuon juuristaan tietoisen Tuulan iloksi pieni anekdootti
    kuuluisaista suomalais-karjalaisesta Marsalkka Suvorovista, joka kuollessaan vuonna 1800 tunnettiin nimellä Suvorov-Italski. Arvonimensä hän sai siitä, että
    kamalissa oloissa johti joukkonsa Alppien yli Italiaan ja karkoitti Bonaparten sieltä.
    Hänen perujaan on jo taatto Stalinin käyttöön ottama doktriini hýökkäyksellinen puolustus.
    Suvorov oli siis hänkin oikeita immeisiä, ja haastoi Savossa käydessään selvää suomea.

    Frunzen akatemian nuoret ja vanhat strategit ovat ottaneet hänen oppinsa uudelleen ohjeekseen.

    • Minä taisin törmätä tuohon nimeen ensimmäistä kertaa lukiessani Polynesian maantietoa. Cookinsaariin kuuluva atolli nimeltä Suwarrow on sai nimensä laivasta nimeltä Suvorov, joka löysi tuon atollin vuonna 1814 lintuparven opastamana. Laiva taas sai nimensä marsalkka Suvorovista.

    • jorma ojala :”Frunzen akatemian nuoret ja vanhat strategit ovat ottaneet hänen oppinsa uudelleen ohjeekseen.”

      Kerropa vielä mikä on näiden suurvaltojen ”frunze-akatemioiden” telos ja mikä on niiden ergon? Oman käsitykseni mukaan niiden telos on mahdollistaa hallitsijoilleen suurin mahdollinen maanpäällinen valta ja ergon tuhotut ja raunioituneet kaupungit, surmatut tai vammautuneet ihmiset, orvoiksi jääneet lapset…

  6. jorma ojala: ”Sisaria ja veljiä oltiin, mutta verot jokainen maksoi kotimaahansa”

    Aiheuttiko se jotain eroavaisuutta keskuuteenne? Mielestäni kristillisen käsityksen mukaan olemme me eri kansallisuuksiin kuuluvat kristityt vain eri maallisten hallitsijoiden alaisuudessa, joidenka hallitusten ymmärrämme tulevan katoamaan Jeesuksen ja koko Raamatun ennakoiman maailmanaikojen muutoksen yhteydessä. Siksi se mihinkä maahan maksamme veromme, ei tulisi vähimmilläkään tavoin erottaa meitä toisistamme.

Kirjoittaja

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.