-
Kommentoin Riitta Ollilan blogikirjoitusta: https://www.kotimaa.fi/blogit/riitta-ollila-tapaus-paivi-rasanen-onko-vastuu-verkkojulkaisuista-taannehtiva/
Ainakin näin tutkijan näkökulmasta on itsestään selvää, että historiallisia rasistisia, antisemitistisiä, homofobisia jne. kirjoituksia ei voi käydä poistamaan esimerkiksi arkistoista ja kirjastojen kokoelmista. Muuten näiden näkemysten historiaa ei voitaisi tutkia, koska alkuperäislähteisiin ei olisi pääsyä. Olen itse julkaissut muutaman rasismin/rotuoppien historiaa käsittelevän akateemisen julkaisun joita tehdessäni kahlasin läpi rasistisia kirjoituksia ja etsin nimenomaan alkuperäislähteitä. Ja toki niitä löytyikin vino pino.
Rikosoikeudellisesta näkökulmasta katsottuna ilmeisesti on kuitenkin niin, että edellä mainitulla seikalla ei voi oikeuttaa mitä tahansa historiallisten rasististen, antisemitististen jne. teosten tai tekstien käyttöä. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa Martti Lutherin teoksen “Juutalaisista ja heidän valheistaan”. Tämä teos löytyy kirjastojen kokoelmista joista sen tulee mielestäni edelleenkin löytyä. Se löytyy myös Helsingin yliopiston kirjaston sähköisenä verkkojulkaisuna. Tätä teosta voi kuitenkin käsittääkseni käyttää (esimerkiksi julkaista) sellaisilla tavoilla ja yhteyksissä – ja sellaisten tahojen toimesta – joka voidaan katsoa kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Sama voi koskea myös Raamatun käyttöä. Raamattua on kautta aikain käytetty oikeuttamaan muun muassa antisemitismiä, rasismia, orjuutta, naisten alistamista ja myös homovainoja.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion kommentti aiheeseen:
Professori: Luther-pamfletin julkaisu koettelee pykälien rajoja
Taannehtivasta vastuusta vielä vähän: Voi tietysti pohtia “taannehtivaa vastuuta” esimerkiksi antisemitististen tai rasististen kirjoitusten suhteen. Jos antisemitistinen järjestö olisi julkaissut antisemitistisen kirjoittajan tekstin verkkosivuillaan ennen kuin laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettiin, ja tämä järjestö pitäisi sitä edelleen lain säätämisen jälkeen esillä omilla verkkosivuillaan, joista löytyisi myös muuta antisemitististä materiaalia, niin voitaisiinko tämä katsoa rikosoikeudellisesta näkökulmasta kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Ehkä voitaisiin (?)
Samoin voi pohtia, että jos homokielteinen järjestö (kuten esim. Luther-säätiö mielestäni on) on julkaissut homokielteisen kirjoittajan (joka Päivi Räsänen mielestäni on) homokielteisen tekstin verkkosivuillaan, ennen kuin homoseksuaalit luettiin mukaan niiden ihmisryhmien joukkoon joiden suojelemiseksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettiin, ja tätä kirjoitusta pidetään edelleen esillä järjestön verkkosivuilla, niin voidaanko tämä tulkita kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Ehkä voidaan.
Sari Roman-Lagerspetz
VTT, TM, yleisen valtio-opin dosentti
(muokattu 10.11.2019. Tehdyt korjaukset: Teksti tasattiin vasemmalle ja viimeisessä kappaleessa olevan lauseen yhtä kohtaa korjattiin muotoon: ”…ennen kuin homoseksuaalit luettiin mukaan niiden ihmisryhmien joukkoon joiden suojelemiseksi laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettiin…”
SAri Roman-Lagerspetz. ”Samoin voi pohtia, että jos homokielteinen järjestö (kuten esim. Luther-säätiö mielestäni on) on julkaissut homokielteisen kirjoittajan (joka Päivi Räsänen mielestäni on) homokielteisen tekstin verkkosivuillaan, ennen kuin homoseksuaalit luettiin mukaan niiden ihmisryhmien joukkoon joita laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettiin, ja tätä kirjoitusta pidetään edelleen esillä järjestön verkkosivuilla, niin voidaanko tämä tulkita kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Ehkä voidaan”.
Eiköhän kuitenkin ole aika kohtuuton vaatimus, että erilaisten verkkosivujen ylläpitäjille annettaisiin sellainen vaatimus, että heidän olisi siivottava sivustojaan aina uuden lain voimaan tulon myötä. Verkko on täynnä kaikenlaisia kirjoituksia, sanomisia ja väittämiä, joiden merkitys voi ajan myötä muuttua vaikkeivät edes lait muuttuisi, vaan pelkät asenteet.
Kun nyt Päivi Räsäsen 14 vuoden takaisia oppeja on alettu tutkia on hän itse sanonut, että seisoo edelleen näkemystensä takana. Minusta olisi ymmärrettavämpää jos sitten haettaisiin jotain vähän tuoreempaa aineistoa mistä syyttää häntä, jos kerran tällaiseen tahdotaan lähteä. Viisaintahan tietysti valtakunnan syyttäjän olisi vetäytyä koko tutkinnan eteenpäin viemisestä. Hähän itsekin vain joutuu huonon valoon arvostelukyvyn petettyä näin pahasti.
> Eiköhän kuitenkin ole aika kohtuuton vaatimus, että erilaisten verkkosivujen ylläpitäjille annettaisiin sellainen vaatimus, että heidän olisi siivottava sivustojaan aina uuden lain voimaan tulon myötä.
Ymmärrän Antti Hämäläisen huolen, mutta liike-elämän edustajana totean, että on hyvin tyypillistä, että lakimuutosten myötä yritykset joutuvat käymään läpi sivustojaa, liikentoimintaprosessejaan sekä IT-järjestelmiään.
Lakeja ei voi jättää noudattamatta vain sen takia, että niiden noudattamisessa on ”liian suuri vaiva”.
Mikko Nieminen09.11.2019 23:47
”Ymmärrän Antti Hämäläisen huolen, mutta liike-elämän edustajana totean, että on hyvin tyypillistä, että lakimuutosten myötä yritykset joutuvat käymään läpi sivustojaa, liikentoimintaprosessejaan sekä IT-järjestelmiään.”
Liike-elämän muutokset tai valtionhallinnossa olevat verkkouudistukset eivät ole mitään tähän verrattuna, ei voida soveltaa kohtuuttomasti Mikon peräänkuuluttamaa:” Lakeja ei voi jättää noudattamatta vain sen takia, että niiden noudattamisessa on “liian suuri vaiva”.
Sarin esittämää esimerkkiä seuraten kannattaa lukea taustamateriaalia juutalaisista ja heidän valheistaan, jos et jaksa lukea koko artikkelia lue kohta johtopäätöksia kohta 4.
http://www.luterilainen.net/martti-luther-ja-toledot-jeshu-traditio/
Myös kirkko ja kupungin artikkeli antaa näkökulmia:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-myrkyllisia-vihaisia-kostonhimoisia-kavalia-kaarmeita-tallaista-oli-martti-lutherin-juutalaisviha#c030510e
Kuten Jarkko Sipilä totesi muun muassa 05.11.2019
”Netistä ja sen videopalveluista löytyy jos jonkinlaista rasistista ja muuta kyseenalaista materiaalia, kuten esimerkiksi kohtauksia 1960 valmistuneesta Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvasta 90-luvun viihdeohjelmien romaneihin ja saamelaisiin. Mielenkiintoinen kysymys on se, mihin vetää raja vai voiko sitä vetää lainkaan. ”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/jarkko-sipilan-kommentti-valtakunnansyyttajalta-outo-linjaus-paivi-rasasen-kirjoituksista-netin-putsaaminen-ei-onnistu-vaikka-kuinka-yrittaisi/7615388#gs.f2ynb3
Lutherin teksti juutalaisista ei esille tuotuna tässä yhteydessä ole mitenkään yllätys.
Tylsää juridiikkaa. Tässä tuore kirjoitus niin päästään keskustelemaan tärkeämmästä eli siitä saako tällaista julkaista: https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/myos-mina-uskon-ja-opetan-etta-roomalaiskirjeen-1-luku-on-jumalan-sanaa/
(Minusta pitäisi saada.)
Tylsällä juridiikalla on kuitenkin lain voima.
Jori Mäntysalon antaman linkin takana Mailis Janatuinen kirjoittaa, kuinka Päivi Räsänen on siteerannut Raamattua ja kertonut, kuinka se homoseksuaalisuudesta opettaa. Hän vaatii, että näin pitää voida tehdä vastaisuudessakin. Hän vie kuitenkin keskustelua – tarkoituksellisesti – hakoteille, sillä Päivi Räsänen ei ole kiipelissä Raamatun lainaamisen tai tulkitsemisen vuoks.
Kyseenalaisia kohtia, kuten väitettä, jonka mukaan homosuhteiden ja samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksyttynä esittäminen avaa väylän pedofiliaan, Räsänen ei perustele Raamatulla. Taustalla on jälkijättöinen aikansa eläneiden psykologisten teorioiden imitointi tai pelkkä mustamaalaanminen.
Olen täsmälleen samaa mieltä Jorma Hentilän kanssa.
Tätä keskustelua viedään kaiken aikaa joko tahallaan tai väärinymmärryksen vuoksi harhapoluille ja loukkaannutaan siitä, että Raamattua ei muka saisi siteerata.
Räsäsen kirjoitusten typerimmät möläytykset eivät koske Raamatun siteeraamista eivät ole edes uskonnollisia mielipiteitä.
”Kyseenalaisia kohtia, kuten väitettä, jonka mukaan homosuhteiden ja samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksyttynä esittäminen avaa väylän pedofiliaan, Räsänen ei perustele Raamatulla.”
Jorma Hentilä ja nimimerkki nieminen. Samoin Raamatulla on vaikea perustella Katolisen kirkon Saksassa ja joissain muissa maissa olevaa häpeää, kun papisto hyväksikäyttää lapsia, joista suuri osa on poikia. Tosin, jos papeille sallittaisiin aito yhden miehen ja yhden naisen välinen avioliitto, niin tältäkin häpeältä olisi ehkä Katolinen kirkko välttynyt.
”Kyseenalaisia kohtia, kuten väitettä, jonka mukaan homosuhteiden ja samaa sukupuolta olevien parisuhteiden hyväksyttynä esittäminen avaa väylän pedofiliaan, Räsänen ei perustele Raamatulla. Taustalla on jälkijättöinen aikansa eläneiden psykologisten teorioiden imitointi tai pelkkä mustamaalaanminen.” > Tämä on tietysti Jorma Hentilän tulkinta ja näkemys.
Aika monet kommentit näissä keskuteluissa (ei tässä) voisi tulkita konservatiivisia uskovaisia loukkaaviksi ja ajoittain jopa heitä vastaan kiihottamiseksi (tyyliin he ovat tyhmiä, pahoja ja suvaitsemattomia, ja heiltä pitäisi evätä puheoikeus jne). Paljon tylympää tekstiä ilmenee kuin konsuilta homojen suhteen.
Timo,
Valitettavasti samoin tapahtuu runsaasti myös toiseen suuntaan.
Välillä tuntuu, että monikaan ei edes yritä ymmärtää toisiaan ja keskustelu menee siihen tyypilliseen ”vastapuolen” syyttelyyn.
Olisi mukavaa, jos osaisimme todella keskustella emmekä vain ” ammuskella kohti toisiamme.
Roos. ” Välillä tuntuu, että monikaan ei edes yritä ymmärtää toisiaan ja keskustelu menee siihen tyypilliseen “vastapuolen” syyttelyyn”.
Tämä johtuu siitä, etteä tässä on perimmältään vastakkain kaksi keskenään sovittamatonta näkemystä. Siis tässä asiassa ei tyulla pääsemään yhteisymmärrykseen, koska oikeaa ja väärää ei voi sekottaa, samoin ei hnekeä ja lihaa, vaan nämä ovat toisiaan vastaan tavalla jossa rehellistä kompromissia ei tule löytymään.
Joskus 80-90-luvuilla taidettiin käydä melkoista raamattukeskustelua ennen ja jälkeen uuden käännöksen tulemista, mutta se taisi jäädä pahasti kesken, koska kaikki nämä naispappeus- ja homokeskustelut ovat suoria seurauksia Raamatun tulkinnasta ja sen ilmeisestä epäselvyydestä. Pitäisikö tuo raamattukysymys ottaa uudelleen keskusteluihin esimerkiksi tämän homokeskustelun sijaan?
”Kaikki nämä naispappeus- ja homokeskustelut ovat suoria seurauksia Raamatun tulkinnasta ja sen ilmeisestä epäselvyydestä.” Se, että Raamatun sana antaa kehällisissä asioissa mahdollisuuksia toisistaan eriäviin tulkintoihin, näyttää toki epäselvyydeltä sellaisen silmissä, joka haluaisi käyttää kirjoituksia yksiselitteisenä ohjeena kaikissa eteen tulevissa ongelmatilanteissa. Se ei kuitenkaan ole Raamatun tehtävä. Kristityn on itse pohdittava vastuullisesti mikä on missäkin tilanteessa oikein, hyvin ja Jumalan tahdon mukaista. Raamatun sanan taakse ei tule piiloutua.
Roos. ”Pitäisikö tuo raamattukysymys ottaa uudelleen keskusteluihin esimerkiksi tämän homokeskustelun sijaan?”
Minusta se olisi järkevämpi keskustelu. Kun puhutaan homoista, puhutaan oireesta, kun ongelma on syvemmällä, vinoutuneessa ramattunäkemyksessä, josta koko homokeskustelu juontaa.
Juuri näin, Antti.
Raamattunäkemyksiä on monenlaisia, vaan kuka sen tietää, mikä niistä on ”vinoutunut”.
Kari. ”Raamattunäkemyksiä on monenlaisia, vaan kuka sen tietää, mikä niistä on “vinoutunut”.
No esimerkiksi eksegeetikko Räisäsen raamattunäkemys oli vinoutunut, koska lopulta hän vuosikymmeniä Raamattua tutkituaan ei edes tiennyt olevansa pelastunut.
Minun vaimon raamattunäkemys oli terve, koska hän kuollessaan tiesi kuolevansa Kristuksessa.
Hyvä Sari Roman-Lagerspetz. Realismi on realismia. Ja siltä pohjalta elämämme ymmärtöäminen ja rikkaus ilmenee.
Oikeasti tässä on kysymys vain siitä. että kaksi lakia on ristiriidassa keskenään. Ristiriita tulee siitä, että vihapuhetta ei ole selkeästi määritelty. Sellaiseksi voidaan tulkita, sellainenkin kirjoitus, jonka tavoitteena ei ole vihan lietsominen, vaan tosiasioiden ilmaisu.
Sari: ”Taannehtivasta vastuusta vielä vähän: Voi tietysti pohtia “taannehtivaa vastuuta” esimerkiksi antisemitististen tai rasististen kirjoitusten suhteen. Jos antisemitistinen järjestö olisi julkaissut antisemitistisen kirjoittajan tekstin verkkosivuillaan ennen kuin laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädettiin, ja tämä järjestö pitäisi sitä edelleen lain säätämisen jälkeen esillä omilla verkkosivuillaan, joista löytyisi myös muuta antisemitististä materiaalia, niin voitaisiinko tämä katsoa rikosoikeudellisesta näkökulmasta kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan? Ehkä voitaisiin (?)”
Olen ymmärtänyt, että tätä valtakunnansyyttäjävirasto hakee. Ennakkotapausta, koska sellaista ei vielä ole. Siten, jos Räsäsen kirjoitukset menevät oikeuteen, lopullinen ennakkopäätös tulee korkeimmasta oikeudesta.
Antisemitismi on mielenkiintoinen vertailukohde homovastaisille puheille. Kumpaakin perustellaan Raamatulla. Lutherin antisemitismi Juutalaisista ja heidän valheistaan -kirjassa on piinallisen johdonmukaista. Kun kolikon toisesta puolesta ei löydy yhtään Raamatun jakeen siteerausta, niin logiikka toimii saumattomasti ja armottomin seurauksin sellaisen kohdalla, joka ei Raamatusta viitsi etsiä kolikon toisen puolen sanomaa. Sama lähestymistapa Raamattuun leimaa Räsäsen kirjoituksia homoista.
Magneettimedian vaikuttaja on lestadiolainen. Siten oli luontevaa, että kun lestadiolaiset ovat syrjäyttäneet juutalaiset valittuna kansana, niin juutalaisista voidaan esittää Lutherin kaltaisia tulkintoja.
Wikipedia kertoo, miten Magneettimedian tapaus muistuttaa nyt esiin nostettua Räsäsen kirjoittelua:
”Apulaisvaltakunnansyyttäjä päätti 30. toukokuuta 2013 nostaa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytettyinä olivat Magneettimedian edustaja ja sen kustantaja, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa julkaisemiseen.
Oikeudenkäynti Juha Kärkkäistä vastaan alkoi 30. syyskuuta 2013. Syyttäjä näki kirjoittelussa piirteitä kansallissosialismista, kun taas Kärkkäinen sanoi käyttäneensä vain sananvapautta. Ylivieska–Raahen käräjäoikeus tuomitsi Juha Kärkkäiselle kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.”
Erityisen mielenkiintoinen on seuraava kohta:
”Toukokuussa 2014 kristillisdemokraattien kansanedustaja Jouko Jääskeläinen teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, jossa hallitukselta pyydetään vastausta siihen, ”mihin toimenpiteisiin viranomaiset aikovat ryhtyä, että oikeuden tuomiossa mainitun ja sopimattomaksi todetun Magneettimedian aineiston julkinen levittäminen myös käytännössä loppuu”.”
Kristillisdemokraateilla on pommi sylissään.
Voisitko, Sari, kopsata tekstin ja julkaista sen uudelleen tai muokata, jotta se olisi helpommin luettavissa. Tekstin sisällä oleva linkki ei myöskään suoraan toimi.
Hei Toivo,
Muokkasin kirjoitusta ja yritin saada tekstin sisällä olevan linkin toimimaan. Onko nyt parempi?
Kiitos, teksti on paremmin luettavissa, mutta linkki ei edelleenkään toimi suoraan. Saahan tuon osoitteen kopsattua tuosta ja avattua aineiston linkin takaa.
Tässä linkki: https://www.kotimaa.fi/artikkeli/professori-luther-pamfletin-julkaisu-koettelee-pykalien-rajoja/?fbclid=IwAR2kLmWK6z1fVLORNsgngF8000wuqTr3AwXhHUglE9punxYShDmGMekXCA
Kiitos kommenteista tähän asti.
Mielestäni kysymykseen siitä minkälainen verkossa tapahtuva ihmisryhmien halventaminen tai stigmatisoiminen yms. on rikoslaissa mainittua kiihottamista kansanryhmää vastaan ei ole automaattista vastausta. Kaiketi on myös niin, että jos ennen lainsäätämistä verkossa julkaistu ihmisryhmien halventaminen jätetään automaattisesti lain soveltamisen ulkopuolelle niin silloin antisemitististen, rasististen, homovastaisten jne. ryhmien kannattaa pitää verkkosivuillaan esillä nimenomaan tälläisiä ”vanhentuneita” julkaisuja. Olisiko tämäkään hyvä juttu? Tuntuu kuitenkin selvältä että jonkinlaista kontrollia verkossa tapahtuvaan vihakirjoitteluun tarvitaan, mutta se edellyttää harkintaa, joka ei ole kovinkaan yksinkertainen juttu.
Mielestäni tässä kuullaan yksi harvoista rehellisistä vastauksista, mitä Sari esittää, tämä on hyvä pitää mielessä. Kukaan ei tiedä mihin tämä prosessi johtaa. Minun arvelu on, että ei yhtään mihkään. Tämä oli valtakunnansyyttäjän, maisteri Toiviaisen virhearviointi. Mielestäni Toiviainen täytyy laittaa vaihtoon, onko hän kykenevä hoitamaan tehtävää?