Kirkko voi muuttaa avioliittokäsitystään

Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä on käyty kiivasta keskustelua kirkkohallituksen johtoryhmän päätöksestä tukea Pride-tapahtumaa. Taustalla on erilaiset käsitykset avioliitosta ja kirkon opista.

Kirkossa on 2000-luvulla toteutettu laaja selvitysprosessi suhtautumisesta rekisteröityihin parisuhteisiin ja sittemmin samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Vuonna 2010 piispainkokouksen selvityksessä todettiin kirkossa olevan kaksi erilaista Raamatun tulkintalinjaa. Ensimmäisen mukaan Raamatun homoseksuaalisuutta koskevat kiellot koskevat homoseksuaalisuutta kaikissa muodoissaan. Toisen tulkintalinjan mukaan homoseksuaalisuuteen liitetyt raamatunkohdat eivät kuvaa tämän päivän luottamukseen ja rakkauteen perustuvia suhteita. Piispainkokouksen selvityksessä molempien tulkintalinjojen edustajien todetaan haluavan olla uskollisia Raamatun sanomalle ja molempien toivotaan mahtuvan kirkon sisälle. Tämä kahden tulkintalinjan salliva piispainkokouksen kanta näyttää usein unohtuvan keskustelupuheenvuoroissa, joissa Raamattua käytetään perusteluna.

Vuonna 1999 hyväksytty Katekismus vaikenee homoseksuaalisuudesta. Tämä osoittanee, ettei kysymys homoseksuaalisuudesta ole, tai ainakaan tuolloin ollut, kirkolle kovin keskeinen. Vuonna 2003 hyväksytyssä kirkollisten toimitusten kirjassa morsiusparin sukupuolet mainitaan eri tekstivaihtoehdoissa ja vihittäville esitettävien kysymysten sanamuodoissa aviomieheksi/aviovaimoksi. Kaava mahdollistaa avioparin vihkimisen kirkkokäsikirjan mukaisesti ilman mainintaa avioliiton kuulumisesta miehen ja naisen välille tai avioliiton elinikäisyyttä. Jälkimmäinen on yhteiskunnallisen kehityksen myötä muuttunut vaatimuksesta ihanteeksi, joka voidaan jättää vihkimisessä mainitsematta.

Kirkon avioliitto-opetusta kuvataan laajasti vuonna 2008 julkaistussa piispojen puheenvuorossa Rakkauden lahja. Teoksessa korostuu kaksi kirkon avioliittokäsityksen keskeistä tekijää: avioliitto Jumalan asettamana järjestyksenä ja avioliitto suhteena, joka edistää hyviä seurauksia.

Avioliiton järjestysluonteeseen kuuluu, että Jumala asetti avioliiton luomisessa. Miehen ja naisen elinikäisen avioliiton ihanne kuuluu ihmisen olemukseen ja siksi se tukee parhaiten puolisoiden, lasten ja yhteiskunnan hyvinvointia. Jumalan asetuksen korostus merkitsee, ettei kirkon päättäjillä ole oikeutta muuttaa kirkon avioliittokäsitystä.

Toiseksi avioliittoa kuvataan suhteena, jolla on hyviä seurauksia. Parisuhde, puolisot ja mahdolliset lapset voivat hyvin, kun puolisot tukevat toisiaan myötä- ja vastoinkäymisissä ja opettelevat rakastamaan toisiaan yhä syvemmin. Vuonna 2016 julkaistu piispainkokouksen selonteko korostaa hyvien seurausten ja parisuhteen lainalaisuuksien kuulumista yhtä lailla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kuin heteroiden parisuhteisiin. Hyvien seurausten edistäminen ei kirkon uusimmissa asiakirjoissa liity välttämättä Jumalan asetukseen.

George A. Lindbeckin mukaan kirkkokunnan oppi ei välttämättä kuvaa sen uskon kannalta keskeisiä, vaan ristiriitoja herättäneitä asioita. Kirkon jäsenet jakavat erilaisia uskomuksia ja käytänteitä, joista ristiriitatilanteissa muotoillaan virallisia oppilauselmia. 300-luvun kiista Jumalan kolminaisuudesta ja reformaatioajan erimielisyys kasteesta tai pappien selibaatista näkyy edelleen kirkkomme opissa.

Kirkon 2000-luvun kannanotot korostavat avioliiton kuulumista miehen ja naisen välille. Esimerkiksi kirkolliskokouksen perustevaliokunta kuvasi vuonna 2010 miehen ja naisen avioliittoa kirkon uskonkäsitykseen ja ihmiskuvaan kuuluvana muuttamattomana käsityksenä. Kirkon asiakirjojen lukijoiden on syytä ymmärtää, että tällainen korostus kertoo enemmän asian tosiasiallisesta ristiriitaisuudesta kuin kirkon iankaikkisesta muuttumattomasta käsityksestä.

Kirkolliskokouksen perustevaliokunta arvioi kirkon avioliittokäsityksen laajentamista mietinnössään 1/2018. Samalla kun mietintö perustelee avioliiton kuulumista miehen ja naisen välille, mietintö tulee kuvanneeksi kaikki sellaiset argumentit, joilla avioliittokäsityksen laajentaminen on perusteltavissa.

Mikäli kirkolliskokouksen riittävä enemmistö haluaa jonain päivänä muuttaa kirkon avioliittokäsitystä, perusteluissa kannattaa korostaa kirkon tukea ja siunausta kaikille parisuhteille, jotka edistävät hyvää elämää ja ihmisten hyvinvointia. Avioliiton kuulumista miehen ja naisen välille tukee parhaiten avioliiton järjestysluonteen ja Jumalan asetuksen korostus. Jälkimmäisessä on riskinä, että kirkko ajautuu tilanteeseen, jossa kirkon uskon varassa ylläpidetään näkemystä, jota yhteiskunnassa ei pidetä eettisesti oikeana.

 

Kirjoittaja on Lopen kirkkoherra, jonka väitöskirja kirkon eettisistä kannanotoista tarkastetaan syksyllä 2019.

Teksti on julkaistu Kotimaa-lehden mielipide-osastolla 25.7.2019. Blogitekstiin on lisätty linkkejä tekstissä mainittuihin dokumentteihin.

117 kommenttia

  • Mikko Nieminen sanoo:

    > Jälkimmäisessä on riskinä, että kirkko ajautuu tilanteeseen, jossa kirkon uskon varassa ylläpidetään näkemystä, jota yhteiskunnassa ei pidetä eettisesti oikeana.

    Erittäin hyvin sanottu ja nyt ollaan mielestäni asian ytimessä.

    Mielestäni voimme vain tiettyyn rajaan perustella, että Jumala vaatii meitä tekemään asioita, jotka ovat eettisesti arveluttavia. Siinä vaiheessa kun Jumalan meille asettamat säännöt tuntuvat kohtuuttoman epäeettisiltä, herää oikeutettu kysymys siitä, olemmeko sittenkin ymmärtäneet Jumalan tahdon väärin.

    Kirkon suunnalta on 2000-luvulla esitetty hyvin arvovaltaisia anteeksipyyntöjä siitä, että kirkko on menneisyydessä kohdellut seksuaalivähemmistöjä epäeettisesti. Nyt en puhu avioliitosta vaan yleisestä suhtautumisesta ja kielenkäytöstä. Tämän voi ajatella, että kirkko myöntää erehtyneensä ja menneillä vuosikymmenillä tapahtunut seksuaalivähemmistöjen halveksuntaa ei nykyisin pidetä kirkon opin tai Jumalan tahdon mukaisena.

    Tästä seuraa tietenkin se kysymys, että jos edellisten vuosikymmenten käytöksemme ei ole eettisesti oikein ja kirkon opin mukaista, olemmeko nyt sitten tänään annostelleet seksuaalivähemmistöön kuuluville lähimmäisillemme juuri oikean määrän suvaitsevaisuutta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Olen samaa mieltä, Mikko.

      Toki kirkon kannanotoissa, esimerkiksi Rakkauden lahjassa, esiintyy ajatus, että esimerkiksi miehen ja naisen avioliiton erityisaseman vaaliminen on ihmiselle hyväksi. Siispä miehen ja naisen välisen avioliiton erityisaseman vaalimista ei esitetä epäeettisenä ratkaisuna.

      Mutta yhteiskunnan arvomaailman muuttuessa tätä keskustelua tullaan varmasti käymään tulevaisuudessa.

      Kirkon kannanotot muistuttavat toistuvasti ja aika laajasti siitä, että seksuaalivähemmistöjen loukkaaminen on väärin. Kannanotoissa seksuaalivähemmistöjen loukkaamattomuus ja miehen ja naisen avioliiton erityisaseman vaaliminen ei ole ristiriidassa keskenään, vaikka moni saattaa nykyään ajatella että on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hynynen. ”Toki kirkon kannanotoissa, esimerkiksi Rakkauden lahjassa, esiintyy ajatus, että esimerkiksi miehen ja naisen avioliiton erityisaseman vaaliminen on ihmiselle hyväksi. Siispä miehen ja naisen välisen avioliiton erityisaseman vaalimista ei esitetä epäeettisenä ratkaisuna”. Miehen ja naisen avioliiton erityisaseman vaaliminen on hyväksi ei vain ihmiselle, vaan koko ihmiskunnalle. Näinhän ihmissuvun jatkuvuudesta huolehitaan. Kahden miehen tai kahden naisen liitosta kun ei synny jälkeläisiä.

      Jo nyt kirkossa tunnustetaan Maistraatissa suoritetut homojen vihkimiset. Tasa-arvo on siis yhtesikunnassa toteutunut, ja sehän hyväksytään kirkossakin. Kyllä tähän pitäisi tyytyä, koska toinen tie, eli homojen vihkiminen kirkossa merkitsisi että koko avioliiton idea pitäisi määritellä uudelleen ja tässä yhteydessä poisselittää kaikki kielteiset Raamatun jakeet mitkä kuvaavat homosekseksin harjoittamista.

      Rakkaus, uskollisuus ja ystävyyshän ovat myönteisiä asioita mitä Raamattu korostaa esim. Daavidin ja Joonatanin tai Jeesuksen ja Hänen apostoliensa välisissä suhteissa, joissa kaikki suhteen osapuolet olivat samaa sukupuolta. Nämä kuitenkaan eivät harrastaneet seksiä yhdessä vaikka olivatkin liitonomaisessa suhteessa keskenään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > tässä yhteydessä poisselittää kaikki kielteiset Raamatun jakeet mitkä kuvaavat homosekseksin harjoittamista

      Pitää kuitenkin muistaa, että kirkossa pyydetään Jumalan siunausta parin avioliitolle, ei kenenkään seksin harjoittamiselle.

      Paavalin kirjoituksia tulkitaan kirkossa tälläkin hetkellä kovasti eri tavalla. En näe tarvetta millekään poisselittämiselle. Jos joku ymmärtää Raamatun tekstit siten, että ne kieltävät häntä solmimasta parisuhdetta samaa sukupuolta olevan kanssa, mielestäni tällaiseen vakaumukseen kullakin on oikeus eikä sitä tarvitse poisselittää.

      Ylipäätään on mahdoton ajatus, että jokaisella seurakuntalaisella olisi sama mielipide jokaisesta eettisestä kysymyksestä. Eikä sellaiseen ole edes tarvetta. Mielestäni uskontoa ei pitäisi yliseksualisoida. Lähtökohtaisesta toisen ihmisen seksielämä ei ole uskonnollinen kysymys. Ei sen ainakaan pitäisi olla.

      En myöskään allekirjoita ajatusta ”koko avioliiton idean uudelleen määrittelemisestä”. Tässä tehdään tikusta asiaa ja keksitään teennäisiä tekosyitä. Uskallan väittää, että yhdelläkään maistraatissa vihityllä heteroparilla ei ole ollut minkäänlaista hämmennystä heidän avioliittonsa määritelmästä sen jälkeen kun maistraateissa alettiin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Pitää kuitenkin muistaa, että kirkossa pyydetään Jumalan siunausta parin avioliitolle, ei kenenkään seksin harjoittamiselle.”

      -Eikö todella? On sanonta ”papin aamenen jälkeen”, jota tosin käytettäneen harvoin nykypäivänä. Mutta kyllä minusta avioliittoon vihkiminen on ollut perinteisesti merkki siitä että on ok aloittaa seksuaalielämä puolisoiden kesken.

      ”En myöskään allekirjoita ajatusta “koko avioliiton idean uudelleen määrittelemisestä”. Tässä tehdään tikusta asiaa ja keksitään teennäisiä tekosyitä.”

      -Kun puhutaan avioliiton kristillisistä perusteista, se ei uuden määritelmän mukaan enää perustuisi sille, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Avioliitosta olisi riisuttava kaikki se sisältö ja merkitys, joka liittyy mieheyteen ja naiseuteen ja miehen ja naisen väliseen erilaisuuteen ihmisyyden eri osapuolina Jumalan luomistyössä.

      Sukupuolineutraalin avioliittomääreitelmän jälkeen avioliittoa sen perinteisessä (teologisessa) merkityksessä ei olisi enää olemassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Siis näin itse ymmärrän perustelut perinteisen avioliittoteologian puolesta. Voi ja saa olla, ja ollaankin eri mieltä 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Mikko kirjoitti: ”tässä yhteydessä poisselittää kaikki kielteiset Raamatun jakeet mitkä kuvaavat homosekseksin harjoittamista.”

      Mikko, jos luet tuota blogissani linkittämää piispainkokouksen selvitystä (sivut 13-29), huomaat että kirkossa on kaksi tulkintalinjaa liittyen Raamatunkohtiin, jotka usein liitetään homoseksuaalisuuteen. Piispojen selvitys ei torju kumpaakaan linjaa.

      — Sari, sanoitat hyvin sitä mistä on kyse. Avioliitto käsitteenä merkitsee eri asioita eri ihmisille. Toisille Jumalan luomisessa asettamaa järjestystä, toisille suhdetta, jonka merkityksen ja sisällön pari itse määrittelee.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Tuomas, juuri tuota tarkoitin vastauksessani Antti Hämäläiselle. Paavalin teksteistä on kirkossa tälläkin hetkellä kaksi tulkintalinjaa, kuten sanoit, joten minun mielestäni tästä seuraa, että samaa sukupuolta olevia pareja voidaan vihkiä ilman että toinen tulkintalinja tarvitsee erityisesti poisselittää kuten Antti Hämäläinen mainitsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Sari, mielestäni seurakunta ei kokoonnu kirkkoon jumalanpalvelukseen juhlistamaan ja pyytämään siunausta sille, että vihkipari aloittaa seksielämän. Jos miettii vihkikysymyksiä, siinä puhutaan hieman eri variaatioilla uskollisuudesta ja rakkaudesta myötä- ja vastoinkäymisissä.

      On varmasti olemassa vihittäviä pareja, joiden vakaumukseen kuuluu, että seksielämä alkaa vasta avioliiton vihkimisen jälkeen, mutta ei tämä ole kirkollisen vihkimisen edellytys eikä oletus. Eihän kirkko edes rippikoulussa opeta nuorille, että seksiä saa harrastaa vain avioliitossa.

      Kuten Jukka Kivimäki alempana mielestäni ansiokkaasti kirjoittaa, jos kirkko laajentaa avioliittokäsitystään samaa sukupuolta oleviin pareihin, miehen ja naisen muodostamat parit voidaan silti vihkiä samalla ”käsityksellä” ja retoriikalla kuin tähänkin asti. Ei meidän tarvitse muuttaa käsitystämme miehen ja naisen avioliitosta.

      Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen ei sitäpaitsi edes vaadi nykyisen vihkikaavan muokkaamista. Sitä voi käyttää sellaisenaan. Ainoastaan vihkikysymyksien kohdalla pappi ei luonnollisestikaan kysy, halutaanko miespuolinen henkilö ottaa aviovaimoksi tai naispuolinen aviomieheksi, mutta tämän nyt varmasti jokainen ymmärtää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”On varmasti olemassa vihittäviä pareja, joiden vakaumukseen kuuluu, että seksielämä alkaa vasta avioliiton vihkimisen jälkeen, mutta ei tämä ole kirkollisen vihkimisen edellytys eikä oletus. Eihän kirkko edes rippikoulussa opeta nuorille, että seksiä saa harrastaa vain avioliitossa.”

      -Tämä on kirkon perinteisesti oikeana pitämä käytäntö ja ideaali. Sitä tarkoitin. Mitä kirkon opetukseen ja näkemykseen avioliitosta ja vihkimisestä on perinteisesti sisältynyt.

      Ei varmasti nyt opetetakaan rippikoulussa tuollaista, mutta ei pidä katsoa vain sitä mitä kirkko nyt opettaa tai ei opeta. Seksielämän aloittaminen on kuulunut avioliittoon kirkon ylläpitämän ihanteen mukaisesti. Riippumatta siitä mitä häävieraat nykyisin ajattelevat. Tai mitä vihkikaavassa sanotaan.

      Juuri siihenhän perustuu ajatus hääyöstä, että silloin alkaa se mitä tulee tehdä vasta avioliitossa.

      ”Ei meidän tarvitse muuttaa käsitystämme miehen ja naisen avioliitosta.”

      -Näinkö Jukka kirjoitti? Joka tapauksessa käsitys miehen ja naisen avioliitosta voi säilyä vain jos tunnustetaan se tosiasia, että se on erityinen ja erityisellä tavalla erilainen kuin samaa sukupuolta olevien suhde.

      Jos nämä asetetaan täysin samalle viivalle ja samaksi asiaksi, miehen ja naisen välisen avioliiton merkitys täytyy muuttaa sellaiseksi, että siinä ei ole enää kyse miehestä ja naisesta ja näiden välisestä erilaisuudesta Jumalan luomistyössä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Mikko N: ”Ei meidän tarvitse muuttaa käsitystämme miehen ja naisen avioliitosta.”

      -Vähän häiritsee tuo sana ”meidän”. Kuten todettua tästä ajatellaan hyvinkin eri tavoin.

      Oman kantani olen useasti jo esiintuonut. Eli sanoisitko millainen on sinun käsityksesi miehen ja naisen avioliitosta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Sitä ei tarvitse muuttaa vain jos se on jo nyt sellainen, että siihen voi yhtä hyvin sisällyttää samaa sukupuolta olevat parit.

      Mutta tässä on aukikirjoitettun avioliiton syvempi teologinen merkitys. Jos on tällainen käsitys avioliitosta, onko tosiaan niin että sitä ei tarvitse muuttaa?

      http://raapustus.net/?id=108

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ” Paavalin teksteistä on kirkossa tälläkin hetkellä kaksi tulkintalinjaa, kuten sanoit, joten minun mielestäni tästä seuraa, että samaa sukupuolta olevia pareja voidaan vihkiä ilman että toinen tulkintalinja tarvitsee erityisesti poisselittää kuten Antti Hämäläinen mainitsi”. Ei siitä että on kaksi tulkintalinjaa seuraa välttämättä mitään itse asiaan. Minä puhun koko ajan siitä, mitä Raamatussa lukee, eikä miten tulkintoja on tämän asian tiimoilta alettu venyttää sopimaan homoliittojen ”kirkollistamiseen”.

      Yhtä hyvin minusta voitaisiin alkaa puoltamaan moniavioisuutta kun patriarkoilla ja Salomollakin oli monta vaimoa jne. Tämä olisi siis uusin tulkinta.

      Kyllähän sellainen eksegeettinen metodi, jossa haluttu lopputulos määrittää sen, mitren tekstiä tahdotaan ymmärtää, on hatara, ja juuri tämä on minusta tämän kysymyksen ikävä puoli. Jos tässä kysymyksesssä aletaan lipsua näin keinotekoisella perusteilla kun mitä on esitetty, Raamatun sanaa voi jatkossa tulkita aivan miten vaan.

      Meillä on Suomessa perinteisesti ”Sanan kirkko”. Siksi kai on niiin tärkeää, että homojen kirkollista vihkimistäkin yritetään motivoida Raamattu kädessä, kun rehellisintä olisi pitäytyä humanismiin,vapaus, veljeys ja tasa-arvo-pohjalta, kun näissä aatteissa tämän jutun juuri kuitenkin on.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Avioliitto käsitteenä merkitsee eri asioita eri ihmisille. Toisille Jumalan luomisessa asettamaa järjestystä, toisille suhdetta, jonka merkityksen ja sisällön pari itse määrittelee.”

      -Näin juuri.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Pitää kuitenkin muistaa, että kirkossa pyydetään Jumalan siunausta parin avioliitolle, ei kenenkään seksin harjoittamiselle”.

      No kyllähän seksi perinteisesti kuuluu avioliittoon, ja nimenomaan avioliittoon. Minusta on enemmän kreikkalaiseen filosofiaan viittaavaa alkaa ajattelemaan ihmistä muuna kuin psykofyysisenä kokonaisuutena kuten juutalaisessa ajattelussa tehdään. Meidänkään ei tässä tule jotenkin erottaa sielua ja ruumista ja ajatella, että siunataan sieluja uskollisuuteen mutta ruumiista ei niinkään ole väliä.

      On aivan turha luulla, etteikä Jumala tietäisi mitä seksi on. Hän varmasti tietää, ja voi myös siunata seksin harjoittamisen avioliitossa. Miehen ja naisen avioliitto on sakramentti ortodokseilla ja katolisilla. Se mielestäni on hyvin perusteltua kun ajattelen Kristus-Yljän ja Seurakunta-Morsiamen yhteyttä ja miehen ja naisen avioliittoa suhteessa siihen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Minä puhun koko ajan siitä, mitä Raamatussa lukee, eikä miten tulkintoja on tämän asian tiimoilta alettu venyttää sopimaan

      Höpö höpö. Jos sinä TULKITSET että Roomalaiskirjeessä Paavali puhuu homoseksuaalisuudesta ja että kirjettä voi soveltaa samaa sukupuolta olevan parin vihkimisen vastustamiseen, kyse on nimenomaan tulkinnasta eikä siitä, mitä Raamatussa lukee.

      Jokainen meistä tulkitsee kirjan tekstejä. Ja yleensä tulkitsee niitä siihen suuntaan, joka sopii omiin tarkoitusperiin parhaiten.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Jokainen meistä tulkitsee kirjan tekstejä. Ja yleensä tulkitsee niitä siihen suuntaan, joka sopii omiin tarkoitusperiin parhaiten”.

      Minulla ei tässä asiassa ole mitään omia tarkoitusperiä. Homojen liitot eivät vaiukuta minuun henkiölkohtaisesti mitenkään. En vain nielaise ajatusta, että yhtäkkiä 1800-luvulla olsi alkanut ilmenemään sellaista homoseksualisuutta mitä muka ole ennen ollut. Homojen seksi on ainakin ollut samanlaista aina? Sitten varmasti on ollut myös homoja jotka ovat myös olleet romanttisesti rakastuneita tosiinsa ennen 1800-lukua. Nyt sitten 1960-luvulta lähtien on alettu vääntelemään Raamatun oppeja homoliittoihin sovellettaviksi. Näilläkin palstoilla on väitetty esim. Daavidin ja Joonatanin olleen itse asiassa homoja jne. Kyllähän Raamatun sanaa voidaan manipuloida mutta tässä on kovin tekemällä tehdyn sivumaku ja siksi se ei juuri vakuuta. Jos Raamatussa selvästi lukisi jotain myönteistä homoista tai homoseksistä kyllä minä sen huomioisin, koska pidän Raamattua Jumalan sanana.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Daavidin ja Joonatanin olleen itse asiassa homoja

      Olen kohtuullisen varma, että kenelläkään tällä palstalla kirjoittavalla ei ole parempaa tietoa siitä, että he olisivat homoja tai että he eivät olisi olleet homoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Jos Raamatussa selvästi lukisi jotain myönteistä homoista tai homoseksistä kyllä minä sen huomioisin, koska pidän Raamattua Jumalan sanana.

      Tiedät itsekin, ettei kukaan Raamatun kirjoittajista olisi voinut sisällyttää aihetta kirjoituksiinsa, koska tuhansia vuosia sitten eläneellä ihmisellä ei ollut samaa tietoa aiheesta kuin meillä on nyt. Yhtä ilmeisestä syystä Raamatusta ei löydy kirjoitusta siitä, kuinka Apollo 11 vei astronautit kuuhun.

      Mielestäni argumenttisi on vähän naiivi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ” Ei meidän tarvitse muuttaa käsitystämme miehen ja naisen avioliitosta”. Jos homoja lateaan kirkossa vihkiä, meidän ei täydy muuttaa käsitystämme miehen ja naisen avioliitosta, mutta avioliitosta kyllä. Koko ajatushan muuttuu esim. kun ei tehdä lapsia ja lisäännytä ja täytetä maata.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Tiedät itsekin, ettei kukaan Raamatun kirjoittajista olisi voinut sisällyttää aihetta kirjoituksiinsa, koska tuhansia vuosia sitten eläneellä ihmisellä ei ollut samaa tietoa aiheesta kuin meillä on nyt”. Miten on, ajatteletko että 1800-luvun romanttiset homot tulivat Jumalallekin yllätyksenä? En oikein usko että niin kävi.Jos Herrallemme olisi tärkeää kirjata jotain myönteistä homoseksuaalisuudesta Raamatuun, se lukisi siellä. Esim. värillisistähän on myönteisiä Raamatun paikkoja, joten emme voi verrata heidän diskriminointiaan homojen kanssa, vaikka ketään ei tietysti tulisi mitenkään vainota tai hylkiä. Jumalan sanassa vaan on myönteistä mainintaa eri roduista mutta ei homoista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Olen kohtuullisen varma, että kenelläkään tällä palstalla kirjoittavalla ei ole parempaa tietoa siitä, että he olisivat homoja tai että he eivät olisi olleet homoja”. No kuningas Daavid oli profeetta ja psalmista, joka eli koko ajan muiden profeettojen ja papiston ympäröimänä. Tähän aikaan Israelissa kunnioitettiin Tooraa, jonka tekstit olivat kyllä Daavidillekin tuttuja, myös mitä ”miesten kanssa makaaviin miehiin” tulee.

      On täysin mahdotonta, että hän olisi elänyt homosuhteessa, ja vielä mahdottomampaa, että tätä käytettäisiin myönteisenä esimerkkinä homliittoja lobbatessa. VT:n profeetallisen instituution puitteissa ei voinut olla mahdollista elää homosuhteessa ja profetoida tai kirjoittaa profeetallisia psalmeja. Se yksinkertaisesti olisi ollut hengellisesti mahdotonta. Batsebaan sekoaminen ja Uurian tapattaminen osoittaa meille millaisessa tilanteessa profeetta-kuningas oli. Hän eli valkeudessa, jossa ei voinut tehdä mitä vain ilman vakavia seuraamuksia.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Uskallan väittää, että yhdelläkään maistraatissa vihityllä heteroparilla ei ole ollut minkäänlaista hämmennystä heidän avioliittonsa määritelmästä sen jälkeen kun maistraateissa alettiin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja”. No sitäkin enemmän hämmennystä tämän asian tiimoilta on kirkon piirissä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Paavalin kirjoituksia tulkitaan kirkossa tälläkin hetkellä kovasti eri tavalla. En näe tarvetta millekään poisselittämiselle”.

      No myös VT:n tekstit kuuluvat Raamattuun, ja ne ovat yksiselitteisen negatiivisä homoseksin suhteen. Tietysti voidaan sanoa, että VT:n lakia ei pantu seurakunnan ”riesaksi” mutta tällaisten jakeiden merkitys on edelleen niiden ilmaisemassa tendenssissä. Ja se tehdenssi on, että homoseksi on kielletty.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Tiedät itsekin, ettei kukaan Raamatun kirjoittajista olisi voinut sisällyttää aihetta kirjoituksiinsa, koska tuhansia vuosia sitten eläneellä ihmisellä ei ollut samaa tietoa aiheesta kuin meillä on nyt”.

      No tässä ei ole kyse pelkästään tiedosta, vaan ilmestyksestä VT:ssä on ilmestystietoa, jota lukiessa on syytä kysyä, ymmärsikö kirjoittaja saman kaiken kirjoittamansa tai koko profeetalisen sanomansa.

      Erityisesti VT:n profeettojen sanomat kuuluivat 1) heidän omalle ajalleen, 2) läheiseen tulevaisuuteen ja 3) kaukaiseen eskaologiseen aikaan. Erityisesti viimeksi mainitussa sanomissa on paljon sellaista, jota itse profeetat tuskin täysin ymmärsivät. Esimerkiksi käy vaikkapa Jesajan krjan luvut 24-27.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Mutta kyllä minusta avioliittoon vihkiminen on ollut perinteisesti merkki siitä että on ok aloittaa seksuaalielämä puolisoiden kesken.”

      Siis libidonsa jo menettäneet eivät saisi mennä naimisiin…?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Siis libidonsa jo menettäneet eivät saisi mennä naimisiin…?”

      Ei. Se että jokin on ok ei tarkoita että se olisi pakollista. Kuten ei lasten saamiksenkaan suhteen. Vaihtoehtona oli siis seksuaalielämän aloittaminen ennen naimisiinmenoa. Ja seksuaalisuuden toteuttaminen tavalla, jota Jumala ei ole tarkoittanut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Nieminen. ”Tämän voi ajatella, että kirkko myöntää erehtyneensä ja menneillä vuosikymmenillä tapahtunut seksuaalivähemmistöjen halveksuntaa ei nykyisin pidetä kirkon opin tai Jumalan tahdon mukaisena”. Missään oloissa ei ole ollut oikein halveksia seksuaalivähemmistöjä. Tässä kuitenkin pitää ymmärtää, että jos ei suosittele homoille kirkkohäitä ei siinä syyllisty kenenkään halveksuntaan. Kyllähän kirkossakin kunnioitetaan kaikkia Maistraatissa solmittuja avioliittoja niin että ne tunnustetaan avioliitoiksi. Sitten kirkon oman perinteen mukainen avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      SH: “Siis libidonsa jo menettäneet eivät saisi mennä naimisiin…?”

      Sari; ”Ei. Se että jokin on ok ei tarkoita että se olisi pakollista. Kuten ei lasten saamiksenkaan suhteen.”

      Siispä sitä, että joku pariskunta ei saa tai ei voi saada lapsia. ei voida käyttää syynä vihkimisen kieltämiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Tuolla toisessa ketjussa Markku Hirn jo kertoikin psykoterapeutin näkökulmasta näkemyksensä henkilöistä, jotka tosin heteroiksi julistautuneina, ovat vuodesta toiseen erityisen kiinnostuneita homojen seksielämästä: https://www.kotimaa.fi/blogit/pride-heratys/

      Arvelisin, että tällaisten ihmisten olisi joko tultava ulos kaapeistaan tai tehtävä joka tapauksessa jonkinlainen selvitys oman sukupuolisuutensa kanssa. Näiden, sanoisinko ’seksiaddiktien’ vuoksi sekä koko kirkon että K24 palstan tärkein puheenaihe on loputon toisten ihmisten seksielämän tonkiminen.

      Eiköhän Raamatun pääsanoma ole kuitenkin Jeesuksen pelastustyö?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Sanokaahan kuka johtaa kirkkoa ja on siis johtanut?

    Voiko siis uskoa sellaiseen kirkkoon joka itse väittää perustavansa itsensä kalliolle ja nyt sitten on muuttanut mieltään täydellisen päinvastaiseksi, onko kallio murentunut vai mitä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Kirkon ja sen jäsenten ja toimijoiden kannattaa luottaa Jumalan Sanaan kuin kallioon. Ja kyseenalaistaa omaa raamatuntulkintaansa, koska vaikka Jumalan Sana ei erehdy, oma tulkinta ja yhteinen tulkintaperinne voi mennä hyvinkin metsään.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Paavola sanoo:

    Tämä on hyvä, olen odottanut tätä Tuomas. Olet tehnyt tutkimusta ja näyttää siltä, että se on laajentanut käsitystäsi tai ajatteluasi – elleivät ne ole jo valmiiksi olleet laaja-alaiset.

    Mitä ajattelet siitä, jos viimeinen lauseesi olisi muodossa ”Jälkimmäisessä on varauduttava siihen, että kirkko ajautuu tilanteeseen, jossa kirkon usko ylläpitää näkemystä, jota yhteiskunnassa ei pidetä eettisesti oikeana”? Tai peräti ”… jossa kirkon usko ylläpitää näkemystä, jota se ei pidä eettisesti oikeana”? Tarkoitan että voivatko yhteiskunnan ja kirkon eettiset näkemys ovat erilaisia – tai että voiko kirkon usko osoittaa toiseen suuntaan kuin sen etiikka?

    (Pitää tässä kohtaa sanoa oma näkemykseni, jolla sanoudun irti koko dilemmasta: mielestäni avioliittoon vihkiminen ei ole lainkaan kirkon asia, riippumatta vihittävien sukupuolista tai suuntautumisista. Ajattelen sen kuuluvan niihin asioihin, joita kirkolle sälytettiin niihin aikoihin kun Ruotsin kuningas johti uskonpuhdistuksen toteutumista näillä seuduilla. Ei kiertokoulujen pitäminenkään ole enää seurakuntien vastuulla. Historiaa pidemmälle oppineet voivat tässä minua kyllä valistaa.)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari Paukkunen sanoo:

      Papit vihkivät avioliittoon myös muualla maailmassa, jonne Ruotsin kuninkaan valta ei ole ulottunut. Taitaa perusta löytyä jostain kauempaa, vaikka en ole historian oppinut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Kiitos Hannu. Kyllä oma ajatteluni on väikkäriprosessin aikana muuttunut todella paljon.

      Kirkko ja yhteiskunta voivat olla eri mieltä eettisistä kysymyksistä. Tietysti myös yhteiskunnassa on iso määrä erilaisia näkemyksiä. Eri uskonnolliset yhteisöt ovat eri mieltä esimerkiksi ehkäisystä, verensiirrosta, aseellisesta maanpuolustuksesta tai paastoamisesta tai naisten pappeudesta.

      Enemmistökirkolle on tietysti vaikeampaa olla kovin eri mieltä jostain merkittävästä eettisestä kysymyksestä kuin vähemmistökirkolle. Jos on kovasti eri mieltä kuin yhteiskunnassa keskimäärin, voi olla että enemmistökirkko pienenee nopeaa tahtia ja on kohta vähemmistökirkko.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Hynynen. ”Jos on kovasti eri mieltä kuin yhteiskunnassa keskimäärin, voi olla että enemmistökirkko pienenee nopeaa tahtia ja on kohta vähemmistökirkko”.

      No kyllähän kirkolla on yhteiskunnallis-profeetallinen tehtävä olla valona ja suolana maailmassa. Tässä ei ole kyse siitä, montako kannattajaa saadaan tai menetetään, vaan siitä, että pysytään Jumalan tahdossa. Minusta ei ole mikään katstrrofi, jos kirkosta lähtee muutama satatuhatta ihmistä. Aikoinaan kun TV:ssä oli homoilta, ja Päivi Räsäsen puheisiin vihastuneena kirkosta lähti muutama kymmenen tuhatta ihmistä parin päivän sisällä ajattelin, että kylläpä kirkossa on paljon väkeä aika löyhin perustein. Eihän kai kukaan toivottavasti ajattele, että on joku itsetarkoitus kuulua kirkkoon.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Antti Hämäläinen miten tämä ”valona ja suolana” olo näkyy kirkossa?

      Siis eikö kirkko ole liukuhihna ns ”kristittyjen” tuotantolaitos eli kasteessa liitetään ja luvataan maat ja mannut, rippikoulussa vielä vahvistetaan ja otetaan ns ”suuntunnustus” jne… Näinkö saadaan oikeita Jeesuksen seuraajia, tämän hedelmän pitää näkyä jos se olisi totta, eipä taida olla?

      Sääli lasten ja nuorten kohdalla tämä ”aivopesu” jolla uskotellaan kaiken olevan hyvin Jumalan kanssa, siis sokeat taluttaa sokeita, eivätitse mene sisään eivätkä päästä toisiakaan sinne.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Kirkko voi muuttaa avioliittokäsitystään vain siinä tapauksessa, että samalla hyväksytään, että ollaan tietoisesti muuttamassa avioliiton perustetta uskonnollisessa kontekstissa. Kyse ei siis ole esimerkiksi aikojen saatossa perusteettomaksi käyneen rajoituksen poistamisestä, vaan koko avioliittokäsityksen olemuksen uudelleen arvioinnista.

    Sammalla on muistettava, että kirkko voi edistää yksilöiden välistä tasa-arvoa ihmisten biologisista eroista riippumatta, mutta ei itse biologiasta. Jumala on siis tarkoittanut, että nimenomaan miehet ja naiset lisääntyvät keskenään ja tästä syystä miehen ja naisen välisillä parisuhteilla säilyy aina erityinen merkitys verrattuna muunlaisiin ihmissuhdekombinaatioihin.

    Jos kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollisen vihkimisen, tarvitaan tätä varten uudenlainen retoriikka joka ei kuitenkaan poissulje perinteisen avioliittokäsityksen edelleen soveltamista miehen ja naisen välisiin vihkitoimituksiin. Vain tässä tapauksessa voidaan perustella, ettei avioliittokäsityksen laajentamien olisi mitenkään miehen ja naisen muodostamilta kihlapareilta pois. Ratkaisua voidaan kutsua positiiviseksi erilaisuuden huomioon ottamiseksi, joka on siis vastakohta negatiiviselle yhdenvertaisuudelle, kaikkien kohtelulle kaikissa olosuhteissa samalla tavoin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Hyviä ajatuksia, Jukka.

      Tämä voisi olla yksi ratkaisumalli. Toisaalta yhdenvertaisuuslainsäädäntöön törmätään kirkossa ja yhteiskunnassa niin kauan, kun solmittavaa tai solmittua avioliittoa käsitellään eri tavalla parin sukupuolista riippuen.

      Mutta todennäköistä on, että myös seuraava kirkollinen homoseksuaalisuutta koskeva ratkaisu on jonkinlainen kompromissi pitkässä historiallisessa jatkumossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Huomioksi vielä että ilmaisu ”kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen” tarkoittaa jo käsitteenä, että kirkon perinteinen avioliittokäsitys pysyy sen sisällä, ikään kuin ytimessä..

      Vaikka siis kirkollisesti vihittäisiin myös samaa sukupuolta olevia pareja, osana kirkon opetusta säilyisi: ”Jumala on luonut ihmiset miehiksi ja naisiksi. Seksuaalisuus on osa Jumalan luomistyötä. Sen tarkoitus on palvella miehen ja naisen välisen suhteen syntymistä ja säilymistä. Aviosuhteessa voimme tuottaa toiselle iloa, oppia palvelevaa rakkautta ja kasvattaa uutta sukupolvea. Avioliitto on perheen perusta. Julkinen sitoutuminen ja yhteiskunnan vahvistus antavat sille turvan. Elinikäisessä avioliitossa miehen ja naisen suhde voi parhaiten toteutua Jumalan tarkoittamalla tavalla. ”

      Kaikki kirkollisesti vihittävät avioliitot eivät tänäkään päivänä täytä edellä kuvattua katekismukseen kirjattua ihannetta. Avioerotilanteisiin ja eronneiden vihkimiseen uuden kumppanin kanssa suhtaudumme Jumalan armollisuudesta käsin. Entäpä sitten rakastuminen samaa sukupuolta olevan kanssa? Onko se asia, jota tulisi pyydellä anteeksi?

      Ennen kuin vastaat, pohdi vastausta myös sinkulle, joka on jäänyt elämän parisuhdeviidakossa jako jäännökseksi. Elämänpolkumme on täynnä Jumalan sallimusta, eikä kaikki mene niin kuin olemme ihanteiksi asettaneet. Ei meidän tarvitse muuttaa ihanteita, vaan nöyrtyä siihen mitä tuleman piti.

      Kaipa tätä pitäisi soveltaa myös siihen jos, joku on ”sattunut” rakastumaan ”väärään sukupuoleen”. Ei siinä toki mitään ylpeilyn aihetta ole, kuten ei ole siinäkään, että on onnistunut jo nuorena solmimaan elinikäisenä säilyneen rakkausavioliiton vastakaista sukupuolta olevan kumppaninsa kanssa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Vain tässä tapauksessa voidaan perustella, ettei avioliittokäsityksen laajentamien olisi mitenkään miehen ja naisen muodostamilta kihlapareilta pois.

      Mietin, onko se kuitenkin hieman opportunistista ajattelua, jos perusteluna olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja on joidenkin muiden kihlaparien kokema hyöty (eli onko jokin asia joltain toiselta pois).

      Tästä päästään pohdintaan siitä, millaisia aineellisia tai hengellisiä vahinkoja kihlaparit kokevat, jos retoriikan tasolla emme ajattelisi, että Jumala asetti avioliiton ”ainoastaan heille” vaan ajattelisimme että Jumala asetti avioliiton ”myös heille”. Voitaisiinko kihlaparin tappioksi siis laskea yksinoikeuden menetys ja mikä on tämän tappion arvo sen mittaamiseksi valitulla mitta-asteikolla?

      Kysyn tätä siksi, että jos vaakakuppiin asetetaan se hyöty, jonka samaa sukupuolta olevat, heidän ystävänsä ja sukulaisensa sekä heidän vihkimistään puoltavat saisivat, voitaisiinko jopa päästä lopputulemaan, että tämä mielihyvä ja hyöty olisi suurempi kuin niiden kokema menetys, jotka kokevat henkilökohtaisesti menettävänsä jotain, jos samaa sukupuolta olevat parit saavat mennä naimisiin.

      Tällainen opportunistinen ”keneltä mikäkin on pois” ajattelu helposti johtaa siihen, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen itseasiassa tuottaa optimaalisen tuloksen, koska nettohyödyn muutos on positiivinen.

      Tässä kalskahtaa hieman liikaa suomalainen sielunmaisema, jossa ihminen on valmis maksamaan omista rahoistaan 50 euroa, jotta naapuri ei saa satasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Raamatun arvovalta kannattaa pitää tärkeimpänä, jota ei imisen ole lupa muuttaa. Lähinmäisen rakkaus on eri käsite, kuin miehen ja naisen välillä oleva käsite rakkaudesta.

    Näen tämän kirkon ”ymmärtämyksen” valepuvussa hyväksyvän homot ja lesbot jäsenikseen . Kirkon johtajat puolustavat homo ja lesborakkautta eivätkä vain toivota sitä tervetulleeksi, vaan rohkaisevat harjoittamaan sitä. Homo ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkossa ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.

    Kaikkein murheellisinta on se, että näen tulevan päivän, jolloin homoseksuaalit eivät enää etsi apua kirkolta. Sen sijaan kirkko puolustaa ja ihailee heitä heidän rohkeutensa vuoksi ja siitä syystä, että he haluavat olla erilaisia. Tämä kirkko mukautuu ihmisen lihan heikkouksiin ja lähtee rohkaisemaan ihmiskuntaa synnissään. Syyllisyyskomplekseista syytetään vanhanaikaisia synnin tuomitsevia saarnaajia, koska nää sanovat suoraan, mitä ajattelevat niiden ihmisten teoista, joiden pitäisi saada apua ja neuvoa. Uudenlaisin opetuksin yritetään valistaa ihmisiä elämään ongelmiensa kanssa ja jopa nauttimaan heikkouksistaan ”Jumalan lahjoina”.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Järvinen: ”Näen tämän kirkon “ymmärtämyksen” valepuvussa hyväksyvän homot ja lesbot jäsenikseen . Kirkon johtajat puolustavat homo ja lesborakkautta eivätkä vain toivota sitä tervetulleeksi, vaan rohkaisevat harjoittamaan sitä. Homo ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkossa ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.”

      Toivottavasti asiat joskus ovat oikeasti noin hyvällä tolalla kuin kuvaat. Sitä odotellessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Vast: kimmo Wallentin. Ymmärsit tahallasi väärin kirjoitukseni. Tutkihan Room. 1: 21–32. tarkemmin jakeet 25–28. Olen huomannut monien kirjoittajien kiertävän jakeet 25–28. jotka käsittelevät ihmisten haureutta. ( Homoutta ja lesboutta, ym.)

      Raamattu Kansalle käännöksen mukaan. 25) He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, häntä, joka on iankaikkisesti ylistetty. Aamen. 26) Sen tähden Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naispuoliset heistä ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen, 27) ja samoin miespuoliset ovat luopuneet luonnollisesta yhteydestä naiseen ja kiihkossaan syttyneet toisiinsa. Miehet ovat harjoittaneet riettautta miesten kanssa ja ovat villiintymisestään saaneen itseensä sen palkan, mikä pitikin saada. 28) Koska heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, Jumala jätti heidät kelvottoman mielen valtaan tekemään sopimattomia.

      Kirkon ongelmana juuri onkin se ettei syntiä enää julisteta synniksi. Tämä suuntaus on laajalle levinnyt ja laajalti hyväksytty homoseksuaalisuus. ( Se tunnetaan myös nimellä sodoma, joka tulee muinaisen Sodoman kaupungin nimestä. Meille kerrotaan, että ”kaupungin miehet, sodomalaiset, sekä nuoret että vanhat” , yrittävät päästä sukupuoliyhteytyteen niiden miespuolisten enkelien kanssa, jotka olivat tulleet patriarkka Aabrahamin veljenpojan Lootin luo. Tämä tapahtui juuri ennen kaupungin tuhoa ( 1Moos 19: 4–5). Yhteiskunnan suhtautuminen sodomiaa kohtaan alkaa muistuttaa kasvavassa määrin sitä tilannetta, joka oli vallalla Sodomassa ”Lootin päivinä”.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Erkko: Luepa Raamattuasi vielä tarkemmin. Onko se seksiopas vai johdatus Jumalan armon tuntemiseen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Erkko Järvinen sanoo:

      Seija Rantanen tiedustelee ” Onko Raamattu seksiopas vai johdatus Jumalan armon tuntemiselle”? Yllättävä ja erikoinen kysymys Seijalta. Minä haluan tuoda esille ihmisten Raamatun tuntemusta, ja kun eräät kirjoittajat eivät löydä vastauksia Raamatusta. Raamatun kohta esim. Room. 1:21–32, tarkemmin jakeet 25–28, joissa kokonaisuudessa ilmenee Jumalan mielipde homouteen ym. Ihmiset ovat menossa helvettiin ellemme tee parannusta ja julista syntejä synneiksi. Sodoman tapahtumat muistuttavat ja varoittavat meitä lankeamasta synteihin. (1Moos.19: 4–5.)

      Esitän myös huoleni siitä, että kun ”armoa julistetaan ilman Jeesusta”. Jeesus juuri on armon antaja, eikä ihmiset. Kaikki synnit saamme anteeksi kun sitä anomme parannuksen kautta, vaan Pyhänhengen pilkkaa emme saa anteeksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Kiitos blogista, Tuomas! Hiottu, analyyttinen teksti, jota on ilo lukea.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Jos kirkko muuttaa aviokäsitystään koskemaan myös samansukupuolista tahtomista muuttuu myös avion status. Näin pitää voida todeta ja lukea myös kirkon järjestyksestä. Ilman kirkon päätöksiä kirkon papin siunaus samansukupuoliselle parille vertautuu uskovan maallikon antamaan siunaukseen.

    On vielä huomattava ettei Helanderin malli vapaaehtoisuudesta käy koska ilman kirkon päätöksiä vapaaehtoisesti siunaava pappi ei anna kirkon siunausta ja samalla kirkon alttarin siunausta.

    Näin kysymystä perinteisen aviomallin statuksesta ja sen laajentamisesta on mahdoton sivuuttaa taktisilla oivalluksilla verbalisaation mahdollisuuksista sanoa yhtä ja tarkoittaa toista esimerkiksi seurakunnan, seurakunnan tavan, ja lukijan mukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kun ja jos kirkko vihkimisoikeuden pitääkseen ja säilyttääkseen on valmis häivyttämään nykyisen perinteisen aviomallin substanssin laajentamalla käsitystään nykyisestä aviomallista ilman kirkon virallisia päätöksiä voi hyvin olla tulosena kanssa, yhdessä mutta ei puolesta ratkaisu ja sen käytännön malli.

      Aina jollakin saattaa tulla mieleen olisiko tällöin kysymys kirkkopolitiikan harjoittamisen asiasta elinkeinoympäristössä säilyttää hyvä ja mukava toimintaympäristö konsensusten vahvistamisessa vaikko moraalisesti arveluttava ratkaisu.

      Edellisen huomaamisesta ei pitkästi ole asian eettisen puolen katsomiseen jolloin vastaan tulee kirkon uskollisuus itseensä. Sitten voi mieleen tulla kysymys jos kirkko ei voi tai halua olla uskollinen itselleen miten se silloin voi olla sitä seurakuntalaisiaankaan kohtaan. Ja vielä, koska kirkko olemme Me mitä me silloin itsestämme uskomme.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    ””Kirkon ja sen jäsenten ja toimijoiden kannattaa luottaa Jumalan Sanaan kuin kallioon. Ja kyseenalaistaa omaa raamatuntulkintaansa, koska vaikka Jumalan Sana ei erehdy, oma tulkinta ja yhteinen tulkintaperinne voi mennä hyvinkin metsään.””(Tuomas Hynynen)

    Otetaampa sitten kalliolta tekstiä

    Matt. 11:25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

    Siis nyt on varmaa että Jumala salaa evankeliumin ”viisailta ja ymmärtäväisiltä” ja ILMOITTAA sen lapsenmielisille.

    Mitä tarkoittaa ”Jumala ilmoittaa”, onko se enää epäselvää ja oman tulkinnan varaista?

    Ajatellaampa nyt opetuslapsia eli he elivät liki kolme vuotta Jeesuksen seurassa ja kuulivat kaiken Hänen opetuksistaan ja kaikki vertaukset ja niiden selitykset, ymmärsivätkö he ne, eivät, siis jokin ”mätti” eli evankeliumi oli vielä ”salattu” heiltäkin.

    Kuinka sitten Jumala ”ilmoittaa” evankeliumin, Pyhän Hengen kautta eli niin kuin opetuslapset saivat Pyhän Hengen joka avasi heille Jeesuksen Sanat niin tänäpäivänäkin vasta kun ihminen saa Pyhän Hengen hän voi ymmärtää evankeliumin, muuten se on salattu ja omien tulkintojen ja yhteisten tulkintaperinteiden sekasotku.

    Siis KUN JUMALA ILMOITTAA evankeliumin niin se ei ole epäselvää vaan selvää että lapsenmielinen sen voi ymmärtää, ei Isä jätä lapsiaan poukkoilemaan sinne tänne vaan johtaa selkästi Jeesuksen Sanoilla jotka vain Hänen seuraajansa kuulevat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ihan vain kuriositeettina pitäisi lukea Raamatusta niitä kohtia, joissa yksilöiden väärät teot ovat tuoneet turmelusta koko kansalle. Emme siis ole vastuussa vain itsellemme, vaikka Jumala olisikin siirretty keskiöstä jonnekkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Ihan vain kuriositeettina pitäisi lukea Raamattua kokonaisuutena. Jos sen ihan kannesta kanteen ajatuksella lukee, niin jääkö siitä päällimäiseksi mieleen seksi? Sitten kannattaa lukea uudelleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja