No tokkapa siirrymme tässä puhumaaan tällaisesta. Keskustelumme aihehan on Pride-herätys. Voin kyllä sanoa, että minulla on ollut ilo toimia sosiaalisessa työssä, seurakunnissa, Israel-työssä ja lähetystyössä. Yleensähän toimitaan vain yhdessä näistä. Herra on kuitenkin ollut minulle hyvä ja olen saanut samaistua koko pelastussuunnitelmaan ja olla jollain panoksella mukana kaikilla alueilla. Olen siis aina sopimuksen mukaan aina auttanut jotain toimijaa, eikä minulla ole varsinaisesti mitään muuta omaa ”näkyä” kuin että olen yrittänyt kuuliaisuudessa totella ja palvella Herraa ja Hänen palvelijoitaan. Siinä mielessä kuorma on ollut kevyt ja ies sovelias. Kun olen aina tehnyt mitä Jumala on näyttänyt olen ollut muuten vapaa.

Kuvio Pohjolassahan on vähän sama kuin Habakukin aikana. Huolimatta esirukouksestamme ja saarnailusta tilanne on koko ajan vain pahentunut. Myös minua eskatologia lohduttaa.

Pentti. ”Niinpä. Taas kerroit itsestäsi:”

Minustahan sinä kysyit. Olisiko pitänyt kertoa jostain muusta henkilöstä?

Minä kirjoitan tänne tietysti juuri sitä, mitä tahdon kertoa, en sitä mitä on tapana. . Minähän kerroin hasteesta takaiskusta, samanlaiseta kuin Hbakukin kirjassa kuvataan. Huolimatta esirukouksestamme asiat menevät vain huonompaan suuntaan. Miksei tämä kelpaa?

Pentti. ”ilman, että joku katsoo asiakseen letkauttaa jotain ’naisiksi pukeutuneista miehistä, jotka keikuttelevat takamustaan’.

No minun on toistaiseksi vaikeaa kuvitella hengellistä yhteistyötä näin toimivien kanssa. En ole hengellisissä kokouksissa innostunut edes siitä,että naiset keikuttelisivat takamuksiaan.

Millaista teillä on siellä körttikansan keskuudessa, onko paljon pepunkeikuttajia kokouksissa?

Antti ”No mm. suomalaisten ongelmat liikakilojen kanssa ovat pahentuneet”. Pieni selvennys tähän liikakiloasiaan. Miksi se on niin paha juttu? Siksi että se on merkki siitä että olalan etäännytty Jumalan valtakunnasta: ”sillä Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista…”, Room 14:17a. Siis liikakiloisina meidän on vaikea mennä ahtaasta portista sisään, Matt 7:13 a ja 14a .

Pentti. ”Oletko vakavissasi liikakiloista ja keikkuvista pepuista huolehtiessasi, Antti Hämäläinen?” No, enemmän kyllä olen huolissani keikkuvista pepuista, siis hengellisten kokousten yhteydessä. Tai jos vaikka körtit tahtovat keikutella peppujaan omissa kokouksissaan, se on minusta kyllä heidän asiansa. En kuitenkaan koe, että minun pitäisi olla sellaisesta erityisen innostunut.

Minun maailmani on tässä yhteistyökuvioasiassa aika kapea, myönnettäköön. Mutta se johtuu siitä, että itse kutsumustyöni on erittäin kapea-alainen. Useimmille ei kuitenkaan käy niin hyvin kuin minulle, että selviää eläkeikään telomatta itseään. Minä olen selvinnyt, ja olen jopa erittäin onnellinen mies.

Mutta kelpo väkeä on tietysti riittämiin muuallakin kuin jossain rukoustapahtumissa.

Pentti.” Heränneet ovat vakaata kansaa. Afrikkalaiseen hengellisyyteen eri mantereilla taitaa kuitenkin kuulua vapautunut tanssi”.

Myös Etelä-Amerikassa meno on aika erilaista kuin täällä Härmässä.

Olin kerran pitämässä sunnuntai-iltana kokouksen Kajaanin kansanlähetyksessä kun olin kotimatkalla sen kautta.

Huomsin, että siellä väki oli aika solmussa, ja niinpä puhuin puolitoista tuntia lanalaisuudesta ja siitä paranemisesta. Olin jo valmiiksi aika väsynyt varsinaisesta kokoussarjastani joka oli muualla ja paidanselkä taisi kostua.

Puheen päätteeksi oli aivan hiljaista, ja sitten pikkuhiljaa väki lähti kotiin. En oikein tiennyt mitä ajatella, ja kysyin piirijohtajalta olinko suututtanut koko joukon? Hän sanoi,” ei suinkaan, nehän oli aivan otettuja ja innoissaan”. Silti en nähnyt kenelläkään edes kulmakarvan kohoavan. Tämä on aina jäänyt mieleeni meistä suomalaisista kirkon uskovista.