Kävin vuonna 2010 vähän keskustelua sähköpostin kautta entisen Helsingin teologisen tiedekunnan Uuden Testamentin eksegetiikan professorin Heikki Räisäsen (1941-2015) kanssa. Kysyin: ”Mitä sinulla on tarjota klassisen kristinuskon tilalle? Haluatko ottaa uskon ja Jeesuksen Kristuksen pois ihmisten sydämistä?”
Räisänen mm. vastasi: ”Olen sanonut lukemattomia kertoja, etten halua ottaa keneltäkään mitään pois.” En nyt siteeraa tässä kaikkea, mistä keskustelimme. Lopuksi Räisänen vielä totesi minulle: ”Aika surullista, millaisin ansioin tiedekunnasta voi saada maisterin paperit. Alakul. terv. HR.” Räisänen sanoi haluavansa pitää esillä vaihtoehtoa. Tätä on ns. kulttuurikristillisyys. Kehotin Räisästä uskomaan Jeesukseen.
Jokaisella koulutuksen saaneella kirkon työntekijällä on jokin kokonaiskäsitys Raamatusta. Varsin yleisesti on tullut ns. liberaalinen käsitystapa, joka jo nimensäkin mukaisesti haluaa tutkia ja tulkita Raamattua vapaasti, ilman kirkon tunnustusta ja pelkästään järjen keinoin.
Helsingin teologisen tiedekunnan raamattuopetuksessa jopa varoitetaan muunlaisesta tulkinnasta.
– On tärkeää, että käydään keskustelua raamattukysymyksestä. Tiedekunnassa pidetään vain yhtä linjaa oikeana.
– Teologian ylioppilaiden keskuudessa on paineita raamattukysymyksessä. Tiedekunta antaa yksipuolisen kuvan raamattututkimuksesta. Se on torjunut perustellun kritiikin, jota voidaan esittää liberaalia tulkintaa vastaan. Teologian ylioppilaat ovat tuoneet ilmi, ettei toisenlaista ajattelua sallita, Erkki Ranta kertoo.
Niihin henkilöihin, joiden kirjoituksista on varoitettu, kuuluu myös Erkki Ranta.
Sama Sanansaattaja kuin yllä.
Juttelin muutaman kerran Heikki Räisäsen kanssa. En paremmin tuntenut. Silti jäi vaikutelma herkästä ja lämpimästä ihmisestä. Teologisissa kysymyksissä toki olin ja uskalsin olla monessa suhteessa eri mieltä. Räisäsen muistelmat kannattaa lukea!
Lopetin muuten piispa Jolkkosen ohjelmasarjan Ristin mies ensimmäisen osan katselun, kun Raija Sollamoa alettiin haastatella. En usko hänen teorioihinsa Vanhan Testamentin synnystä. Useita vuosia sitten eräässä ohjelmassa kysyttiin Raija Sollamolta, miten ihminen pelastuu? Hän ei osannut sanoa siihen oikeastaan mitään. Raija Sollamon kerrotaan joskus kysyneen uskovaisilta teologian opiskelijoilta, mitä te luulette tällä kaikella saavuttavanne? Vastaus: Ikuisen elämän. Tällaiset henkilöt ovat opettaneet ja opettavat tulevia pappeja!?
Pyhä Raamattu ei kaipaakaan viisaita mestareita ja tutkijoita. Jumala on antanut ihmisen oppia muita tieteitä, kielitiedettä, ajatusoppia, puhetaitoa, filosofiaa, lakitiedettä ja lääketiedettä; näissä asioissa saat viisastella, väitellä, tutkia ja kysellä, mikä on oikein, mikä väärin. Mutta pyhän Raamatun, Jumalan sanan kysymyksessä heitä sikseen väittelemiset ja kyselemiset ja sano: näin on Jumala puhunut, sen tähden minä sen uskon. Tässä eivät kelpaa tutkimiset ja kyselyt: mitä ja miten? Sana kuuluu: kun olet kastettu, niin usko vaimon siemeneen, Jeesukseen Kristukseen, tosi Jumalaan ja ihmiseen, että sinulla hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta on syntien anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä. Älä kysele: miksi ja miten se on mahdollista? Kun näin kyselemättä uskot, sinunkin sydämesi on syttyvä palamaan ja sinä saat siitä iloa ja riemua.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 354-355, SLEY, 1945.
Täällä on moderoitu monta kommenttia jostakin syystä.
Heikki Räisänen oli lahjakas tutkija, joka puhtaaksiviljeli johdonmukaisesti tietyn version historiallis-kriittisestä teologiasta. En koskaan häntä kohdannut, mutta kuulin vanhemmilta opiskelijoilta, että tiedekunnan opettajia oli pyydetty kertomaan rukouselämästään. Räisänen oli kuulemma kertonut, että ”joskus” hän huomasi mielessään jotakin etäisesti rukousta muistuttavaa. Joku oli myös ollut kirkossa samaan aikaan Räisäsen kanssa ja huomannut, että tämä jätti tietyt uskontunnustuksen osat pois. Ongelma ei ehkä ollut Räisäsen metodinen johdonmukaisuus vaan se, että hän sai näkemyksistään ja uskonopin totuuksien kiistämisestä huolimatta jatkaa kirkon pappisvirassa ja kouluttaa kirkon tulevia pappeja. Varsinkin kun edes kirkon ”omassa” koulutuksessa ei tullut esile minkään laista kirkon omasta perinteestä ja uskonymmärryksestä nousevaa vaihtoehtoa.
Itse sain onneksi osallistua STI:n toimintaan ja Concordia-piiriin koko opiskeluaikani ajan. Varsinkin Concordiaa olen lukuisia kertoja kaivannut: missään muualla ei käyty ennen eikä jälkeen sillä tavoin läpi kirkkomme tunnustuskirjoja. Ja oppinut myös arvostamaan Lutheria.
Kunnon kyyläysmeininkiä on ollut, kun joku on tarkkaillut Räisästä kirkossa lausumassa uskontunnustusta. 👎 sille.
Kerrotaan, että kun jotakin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opettajaa oli pyydetty rukoilemaan, hän oli sanonut ja aloittanut, että esittäkäämme rukousta. Kun toinen tiedekunnan opettaja Ahti Hakamies oli pitänyt lyhyen hartauden luentonsa aluksi, hän oli saanut siitä nuhteet tiedekunnan dekaanilta. Dekaanin mielestä se ei sopinut tieteen harjoittamiseen ja tiedekuntaan.
Markku, jokaisella kristityllä on oikeus koetella kaikki, mitä papit julkisesti opettavat. Puhutaan ns. lampaan korvasta.
1.Tessalonikalaiskirje:
5:21 mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on.
Markku Halttunen. Sitä ei kutsuta kyyläykseksi eikä kyttäykseksi. Vaan tarkkailemiseksi.
Olin itse katolisessa messussa eräällä Kreikan saarella. Tein havainnon, että Nikean-Konstantinopolin tunnustus luettiin sen ortodoksisen sanamuodon mukaan. Kysyin asiaa messun jälkeen sen toimittaneelta paterilta ja hän kertoi, että havaintoni oli oikea. Käyttävät tosiaankin paavin luvalla uskontunnustuksen itäistä versiota.
Messuun osallistuminen voi olla kokonaisvaltainen kokemus ja erilaiset havainnot osa hengellisesti rakentavaa kokonaisuutta.
Tästäkin, mitä kirjoitin, voi jokainen päätellä, millainen paikka tämä teologinen tiedekunta oikein on. Ei todellakaan mikään pappisseminaari!
Kirkossa jumalanpalveluksen aikana on parempi tarkkailla itseään ja omaa tilaansa kuin toista paikallaolevaa, olipa tämä sitten Heikki Räisänen tai kuka muu tahansa.
Jos joku sanoo esittäkäämme rukousta, se tarkoittaa samaa kuin näytelkäämme rukousta.
”Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Matt. 9:2
Mitä muuta sitä toivoisi, kuin että Jeesus sanoisi juuri minulle: ”Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi.” Olisin silloin taivaaseen matkalla, olisin Jeesuksen oma. – Juuri niin Jeesus sanoo nyt sinulle: ”Kaikki syntisi ovat anteeksi annetut.”
Juha Vähäsarja, Jumalan kämmenellä, s. 58, Symbolum Oy, 2024.
Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1. Piet. 5:7.
Oi, että me oikein oppisimme panemaan kaiken murheemme Herran päälle! Silloin me todellakin ymmärtäisimme tämän lauseen totuuden!
Martti Luther, Hengellinen Aarreaitta, s. 225, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016.
Teologiassa pitää muistaa käyttää tervettä järkeä! Taivaassa ei ole mitään neitsyitä odottamassa ketään. Minä arvostelen kaikkia uskontoja, myös islamia ja en todellakaan usko sen järjenvastaisiin ja älyttömiin opetuksiin, mutta en myöskään kirkon älyvapaisiin opetuksiin. Raamattu ja Koraani ovat omaan aikaan sidottuja kirjoja, mitä monien on vaikea hyväksyä. Ajaton sanoma löytyy se, mikä ajaa Jumalan armoa ja rakkautta -periaatteella ja käyttämällä tervettä järkeä. Elämä Taivassa on toisenlaista kuin maan päällä. Se riittäköön myös uteliaille.
Järki on luontaisesti ristiriidassa uskon kanssa (Luuk. 24:25, 1. Kor. 2:14). Sen takia se on vangittava kuuliaiseksi Kristukselle (2. Kor. 10:5).
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 96, Concordia ry, 2023.
Luukkaan evankeliumi:
24:25 Niin hän sanoi heille: ”Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!
1.Korinttolaiskirje:
2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
2.Korinttolaiskirje:
10:5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.
ET TORJU MINUA POIS
Minä uskon Kristukseen,
joka on syntynyt Neitsyt Mariasta,
joka on kärsinyt ja kuollut –
ja antaudun kokonaan sen varaan mitä hän itse
sanoo:
Sitä joka minun tyköni tulee,
minä en heitä ulos.
Näiden sanojen varassa
tulen luoksesi,
rakas Herrani Kristus,
sehän on sinun oma tahtosi.
Ne sanat riittävät minulle,
minä tiedän varmasti, ettet valehtele.
Sanasi eivät harhauta minua,
sinä et tahdo työntää ulos niitä,
jotka tulevat sinun tykösi.
Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Joh. 6:37
Kirjasta Rukoilemme Lutherin kanssa tänään, s. 28, SLEY, 1980.