Uskonpuhdistuksen hedelmänä syntynyt kahden regimentin oppi on laaja asia käsitellä blogissa , mutta pääperiaate on ettei hengellistä valtaa ja maallista valtaa sotketa keskenään ja silti ne ne toimivat yhteiskunnan parhaaksi omissa rooleissaan . 

Opin merkitys ja selkeä tiedostaminen edesauttaa torjumaan ihmisjärjen omia ajatuksia , harhaoppeja sotkeutumasta kristilliseen elämään ja estää pyrkimyksiä muuttaa Jumalan luomisjärjestystä . Sielunvihollisen ”pelikenttä” on sotkea nämä keskenään jolloin Jumalan ilmoitus ja luomisjärjestys sotkeutuu  maallisen regimentin kanssa  ja  totuus ei tule yksistään Jumalan sanasta vaan siihen on luste kylvetty mukaan ja ajan saatossa kun hengellisen regimentin hoitaminen heikkenee ,niin maallisen regimentin voima jyrää kirkossa  . Eksyminen tapahtuu aina luopumalla Jumalan sanasta tai tuntematta sitä ja kirkoille se tapahtuu sitten että siitä ei eletä eikä edes uskota lopulta siihen Jumalan antamaan kirkon tehtävään .  . Jumala on järjestyksen Jumala ja on antanut valmiin tien hänen luokseen ikuiseen elämään . Aina sielunvihollisen ”argumentit ” ovat  lainata Raamatun tekstejä väärissä konteksteissa , rooleissa tai muuttaa sitä sanaa ja viimein se  selkä seinää vasten alkaa puhe tulkinnoista tai ajan muuttumisesta , jolla halutaan Jumalan ilmoitus tehdä kyseenalaiseksi  ja lopulta hyökätään suoraan Jumalan luomisjärjestystä vastaan . Ajan virta on voimakas muutosmomentti jokaiselle ihmiselle ja Jumalan sana ui vastavirtaan ja tarjoaa joka ajalle ihmisten parhaaksi tien ja suunnitelman järjestyksessä sisäiseen vapauteen .  

Kristillisessä kontekstissa kahden regimentin oppia vastaan on arvosteltu  mm. opin ensimmäistä kohtaa vastaan kun Jumala juridisesti katsoo meitä mahdottomina tapauksina ilman mitään toivoa itsessään pelastuvaksi . 

1. Väite että tämä on kylmä toteamus liittyen vanhurskauttamiseen tietysti  ja usko on vain  juridinen asia , joka on kuitenkin vain ohut teologinen opista irroitettu lausahdus . 

Tästä katsontakulma on Jumalasta ihmiseen päin ja useat väärät väitteet katsovat ihmisestä Jumalaan päin . Tässä olemme tasavertaisia ja tasa- arvoisia kaikki ja tämä ei sulje sitä pelastuksen Jumalan rakkaudellista puolta  pois , joka lopulta kätkeytyy Kristukseen . Kaikki on raamatun mukaan laitettu synnin alle ja ei ole erotusta miehellä , naisella tai kellään kansalaisella , olemme kaikki henkilökohtaisesti ja yksin Jumalan edessä lopulta synteinemme ja vastaamme niistä henkiläkohtaisesti. Raamatunkohtaa jossa ; ei ole erotusta orjalla vapaalla miehellä naisella käytetään juuri Jumalan luomisjärjestystä vastaan esimerkiksi naispappeutta puolustaen joka ei kuulu tasa- arvoon milläänlailla .  Jos tuomme tähän inhimmillisiä tulkintoja ihmisjärjen mukaan ,niin silloin muutetaan sitä Jumalan kuvaa ja ilmoitusta jossa inhimmillisestään Jumala usein niin että hänen suhde syntiin ei ole ehdoton ja tällöin tämä ei ns. aja Kristukseen vaan halvasta armosta löytyy ”apuja ” ihmisen syntiseen elämään. Voisi sanoa että juuri Jeesus itse tekee perisyntisyytemme niin selväksi ettei pelastusta ole ihmisen vaikuttamana ollenkaan. Mm. Markuksen evankeliumissa Jeesus puhuu meidän kaikkien ihmisten sydämestä millainen se on ja kuinka mahdotonta meidän on saavuttaa Jumalan pyhyyttä edes osana sitä .

Sillä sisältä, ihmisen sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, avioriekat, ahneus, häijyys, petos, irstaus, pahansuonti, herjaus, ylpeys, hulluus. Kaikki tämä paha lähtee sisältä ja saastuttaa ihmisen.” (Mark. 7:21–23) [1]

Ja samaa jatkaa Jaakob joka maalaa kielen sylttytehtaan olevan suoraan helvetistä ja sitä ei kukaan hallita vaan 

se edustaa hallitsematonta, tuhoisaa voimaa ja pahuuden asuinsijaa ihmisessä.Ja Paavali on monin paikoin tehnyt selväksi millainen on ihmisluonto lankeemuksen seurauksena . Olemme siis kaikki tasavertaisia Jumalan kaltaisiksi kuitenkin luotu mutta kannamme sisällämme kuolemaa syntiinlankeemuksen seurauksena  , tässä asiassa  on tasa – arvo ja tässä on henkilökohtaisuus . 

Usein tai aina henkilökohtaisen uskon korostajat haluavat kertoa omasta subjektiivisesta omasta näkökulmasta omasta uskostaan  , muttei siihen juuri koskaan liity henkilökohtaisuus meidän jokaisen asuvaisesta syntisyydestämme Jumalan edessä  jossa olemme samalla viivalla kaikki . 

Jumalan luomisjärjestystä vastaan sielunvihollinen tahtoo hyökätä monin tavoin , yksi on ollut sotkemalla hengellinen valta ja maallinen valta kuten tänäpäivänäkin tehdään  ja historiassa on tapahtunut usein  ja näiden  myötävaikutuksesta 1500- luvulla syntyi kahden regimentin oppi  , kun lainsäädäntö maalliselta puolelta oli ajettu kirkkoon . Ihmisarvo on Jumalan edessä tasa- arvoisuutta  Monia erilaisia ideologioita jotka on puettu kauniisiin iskulauseisiin tahtovat tulla kirkkojen ja seurakuntien opetuksiin ja  maallisen regimentin alueella käytetään raamatullisia argumenttteja . Vaikkapa tasa- arvo esimerkkinä raamatusta jossa selvä  epäsymmetrisyys rakastamisen opettamisessa, joka ei ole miehen ja naisen välillä tasa- painossa tai vastuukysykysyksissä . Kun miehen tulisi rakastaa vaimoa kuten Kristus seurakuntaa on opetus miehille jota ei velvoiteta naiselta ja paljon muita vastuita joita on Jumala säästänyt oman aivoituksensa mukaan meidän parhaaksi . Sama on yhteiskunnallisessa toiminassa ei ole tasa- arvoa ja useat filosofit ovat päiväunillaan unelmoineet jostakin utopiasta ihmisten parhaaksi ja Marx uskoi jopa ratkaiseen ongelman jonka käytännön kokeilu oli ihmiskunnan surullisimpia kokeiluja . Haluttiin uskoa tai ei mutta on suunnitelma ja tie ihmiselle valmiiksi annettuna ja olemme siinä pisteessä että jo lähtökohtaisesti elämme vain armosta ja joudumme kohtaamaan sen totuuden omasta syntisyydestä täällä tai kerran juridisesti viimeisellä tuomiolla .  Jos sotkemme maallisen ja hengellisen regimentin toisiinsa millä tavalla tahansa menemme metsään . Yhteiskunnan ei tulisi sanella hengellistä valtaa , joka perustuu rakkauteen , jossa Kristus rakastaa ja hallitsee rakkaudella . Maallinen hallinta toimii oikeusperiaatteen mukaan . Tähän kompastutaan usein niin maallisella kuin hengellisellä puolella sotkien nämä toisiinsa ja vaatien muutosta . 

Kun kirkot ja seurakunnat erottaa nämä kaksi regimenttiä selvästi toisistaan ja pyrkii siihen perustehtäväänsä eli evankeliumin julistamiseen  ja syntien anteeksiantamukseen , niin  se ei sekoitu poliittiseksi tai yhteiskunnalliseksi valtakoneistoksi ja toimijaksi , kuten mielestäni on kansankirkossa käynyt Suomessa . Se kuulee saarnoista ja opetuksista miten sekaista se on ,mutta samalla ideologiat työntyvät opetuksiin ja niitä koristellaan irrallisilla raamatunlauseilla . On jo mieletty kirkon tehtäväksi maallisen regimentin hoitaminen . 

• Keskittyminen sanaan ja sakramentteihin: Hengellisessä regimentissä   Kristus hallitsee sanansa, evankeliumin ja sakramenttien kautta. Kun kirkko, seurakunnat  pysyy  tässä, se saa täysin luottaa siihen, että Pyhä Henki herättää uskon, eikä yritä pakottaa ihmisiä uskoon lakien tai vallan avulla. Maallinen regimentti on lopulta aina pakkoa ja syrjivää vaikka se miten koristellaan lempeän kuuloiseksi ja lopuksi liimataan raamatun jakeita päälle ja kun sen avulla ajetaan  tasa- arvoa , yhdenvertaisuutta tai oikeudenmukaisuutta niin se samalla syrjii toisia , koska siinä ei lopulta ole rakkautta eikä Jumalan siunausta mukana . Maallinen regimentti pyrkii tietysti tasa- arvoiseen ja yhdenmukaiseen kohteluun , mutta eihän se koskaan toimi syntisessä maailmassa täydellisesti eikä läheskään vaikka sitä hiottaisiin tuhansia vuosia ja lähtökohdat ihmisillä ovat jo sinällään epätasa- arvoisia. Esimerkkinä kirkon tilojen käyttö toiselta estetään ja toiselle annetaan . Tämä on tietysti seurausta siitä että kansankirkko ei ole hengellistä regimenttiä hoitanut ja sitä kirkon tehtävää ei voi hoitaa kahden regimentin yhteistyöllä , kun toisessa vallitsee vapaus ja rakkauden laki ja toinen on maallinen laki jossa ei toteudu syvimmillään  ihmisen luotuisuus , tasa- arvoisuus Jumalan edessä eikä sillä ole työkaluja toteuttaa elämää joka tulee yksin Jumalalta, eikä se edes ota kantaa syvimmillään perustaviin kysymyksiin . Kristillisyyden vaikutus voi antaa hyviä oppeja lainsäätäjille ja kansakunnille tietysti , vaikka kirkko ei puutu poliittiseen vaikuttamiseen . 

• Kristus-keskeisyys: Kirkon tehtävä on julistaa ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Kristusta, joka vapauttaa ihmisen synnin ja kuoleman vallasta. Tämä estää kirkkoa muuttumasta pelkäksi moraalijärjestöksi tai harrastuskerhoksi.     

Kirkon syvin olemus on olla Kristuksen ruumis ja armahdettujen syntisten yhteisö, jonka Jumala itse on perustanut. Kirkon olemus ei siis perustu inhimilliseen organisaatioon, lakiin tai kulttuuriin, vaan hengelliseen todellisuuteen. ( lainaus evlut kirkon sivuilta) . 

Rakkaus on Kristuksessa ja emme määrittele etukäteen rakkautta , kuten myös teologiassa pyritään välillä tekemään kun halutaan kiertää Jumalan sanaa . Yksi keinotekoinen yritys oli kahden korin teologia jossa toinen kori kuvaa uskoa ja toinen rakkautta ja juuri tämä rakkauden kori oli se mihin kätkeytyi hajaannus ja tämän seurauksena kirkosta vaimenee selvä suunta . Tämä kai ruotsalainen Lundilainen teologinen keksintö tuotiin Suomeen perusteeksi hyväksyttää naispappeus rakkauden korissa ja jäljet ovat nähtävissä kaikille .  Luterilaisessa teologiassa myös edelliseen viitaten vanhurskauttamiseen  totuudellisesti , juridisesti ; 

rakkaus ja totuus kuuluvat erottamattomasti yhteen, mutta niitä ei saa sekoittaa keskenään

. Jos ne erotetaan kokonaan, kristillinen opetus vääristyy: totuus ilman rakkautta muuttuu kovuudeksi, ja rakkaus ilman totuutta muuttuu tyhjäksi.