Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) Karlsruhen yleiskokouksessa on delegaattien ja kirkkojen muiden edustajien lisäksi mukana paljon myös eri puolilta maailmaa tulleiden järjestöjen edustajia.
Heihin kuuluvat Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmätyön johtaja Katri Suomi ja kirkollisten ja ekumeenisten suhteiden päällikkö Antti Laine.
– Olemme täällä lyhyesti sanottuna siksi, että olemme KMN:n jäsenkirkon Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä toimiva avustusjärjestö, Laine tiivistää.
Yleiskokouksessa on hänen mielestään keskusteltu keskeisistä asioista. Hän on odottanut julkilausumia ja linjauksia esimerkiksi ilmastokriisistä, Ukrainan sodasta ja sen globaaleista vaikutuksista.
Laaja teema luomakunnan monimuotoisuus taas pitää Laineen mukaan sisällään oikeudenmukaisen suhtautumisen esimerkiksi naisiin, nuoriin, vammaisiin, etnisiin ryhmiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin.
– Näistä täällä keskustellaan ja linjauksien mukaan kuljetaan sitten seuraavat noin kahdeksan vuotta seuraavaan yleiskokoukseen. Totta kai myös sen matkan varrella tapahtuu paljon, mihin reagoidaan, mutta suuntaviivat luodaan täällä: tämä yleiskokous reagoi ympäristöönsä ja meidän toimintakenttäämme liittyviin asioihin, oli se sitten ilmastonmuutos tai ruokaturva.
Ukrainan tilanne on kuulunut Karlsruhen asialistalle, mutta Laine toteaa keskustelun aiheesta olleen kuitenkin kovin laimeaa. Eurooppalaisittain sota luo vahvoja mielipiteitä, muttei laajemmin.
– Maailmanlaajuisesti Ukrainan kriisi ei näyttäydy yhtä kriisiä kummemmalta. Mutta sen pitäisi näyttäytyä muuallakin tärkeämmältä, koska sen vaikutukset ovat globaaleja. Tarkoitan esimerkiksi ruokakriisiä ja asevarustelun lisääntymistä.
Karlsruhen onnistumisiin kuuluu Laineen mukaan varsinkin se, että ilmastokriisiin liittyvät asiat ovat olleet selkeästi esillä.
– Siihen liittyen on toiveita, että yleiskokous ottaisi asian myös päätöksissään huomioon. Olen iloinen myös siitä, että luomakunnan moninaisuuteen liittyvät kysymykset ovat olleet esillä, Antti Laine sanoo.
”Rauhan välittäminen on iso asia”
Suomi kertoo omana kokemuksenaan, että yleiskokousten tärkeys näkyy jo siinä, että tullaan yhteen. Teamsit ja muu viestintätekniikka toki auttaa yhteydenpidossa, mutta mikään ei korvaa keskusteluja ja yhdessäoloa.
– Pandemian jälkeen on todella tärkeää nähdä ihmisiä ja päästä keskustelemaan ja tapaamaan, vahvistamaan dialogia ja yhteyttä. Se ei ehkä näy päätöksenteossa, mutta se näyttää, että viemme yhdessä näitä asioita eteenpäin, Suomi sanoo.
Kirkon Ulkomaanapu on avustusjärjestö. Suomen mielestä on tärkeää, että myös sellaiset ovat KMN:n yleiskokouksessa mukana.
– Humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön vuoksi meidänkin on hyvin tärkeää voida olla täällä mukana. Me olemme kirkoille se toiminnan väline, Suomi muotoilee.
Suomen mielestä on tärkeää, että myös uskonnolliset johtajat puhuvat nykymaailman hyvin vaikeista ja suurista asioista ja yrittävät vaikuttaa niihin.
– Sellainen ei ole siis pelkästään poliittisten päättäjien asia. Uskonnollisilla johtajilla on myös hyvin suuret mahdollisuudet vaikuttaa ja saada ihmiset toimimaan tietyllä tavalla, vaikka ilmastokriisin ja tasa-arvokysymyksien suhteen.
Tärkeää on myös rauha ja rauhan rakentaminen. Kirkon Ulkomaanapu järjesti yhdessä uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston kanssa aiheesta työpajan Karlsruhessa.
– Maailmassa on paljon kriisejä, Ukrainassa ja muualla. Rauhan välittäminen on sellainen iso asia, jossa tämänkaltaiset toimijat pystyvät toimimaan, Katri Suomi sanoo.
Lue myös:
Intialaispiispa Abraham Mar Paulos: ”Olemme kirkossamme oikeutetusti apostoli Tuomaan perillisiä”
Kommentti: Ekumeeninen puistomessu todentaa teologisesti pienintä yhteistä nimittäjää