Karlsruhessa eilen torstaina päättynyt Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) yleiskokous hyväksyi viimeisenä kokouspäivänään joukon julkilausumia. Yksi niistä käsitteli sotaa Ukrainassa.
Lausunto luonnehtii sotaa Ukrainassa tragediaksi ja toteaa Venäjän hyökkääjäksi. Yleissävyltään varsin diplomaattinen, jopa säyseäksi luonnehdittava lausunto viittaa Ukrainan kärsimiin tuhoihin, uhreihin ja miljooniin pakolaisiin, mahdollisiin sotarikoksiin ja Zaporižžjan ydinvoimalaan taisteluissa liittyviin riskeihin.
Lausunto ei viittaa nimellä mainiten Venäjään sotarikoksien tekijänä. Se kuitenkin tuomitsee sodan laittomana ja epäoikeutettuna.
KMN vaatii dokumentissa Ukrainaan välitöntä tulitaukoa, dialogia ja neuvotteluita. Se vetoaa kaikkiin konfliktin osapuoliin.
KMN:n hyväksymä lausunto ei mainitse tai kritisoi Moskovan patriarkaatin Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan antamaa tukea.
Moskovan patriarkaatti väheksyi lausuntoa: ”Informaatiosotaa”
Lausunnon tekstistä käytiin yleiskokouksessa keskustelua.
Moskovan patriarkaatin delegaation jäsen arkkimandriitta Filaret kommentoi väheksyvään, jopa pilkalliseen sävyyn lausunnon tekstin olevan ”parempi kuin me odotimme, mutta tämä dokumentti on merkittävyydeltään McDonald´sin tai Starbucksin julkilausumien luokkaa”.
Filaret jatkoi, että dokumentin tarkoitus oli vain syyttää Venäjän delegaatiota eikä siinä hänen mukaansa mainittu Ukrainan tilanteen muita osapuolia.
Filaret piti KMN:n lausuntoa myös esimerkkinä informaatiosodasta, joka paljastaa jotakin ja kätkee muuta.
Venäjän ortodoksisen kirkon delegaatio ei yleiskokouksen aikana käyttänyt kovin aktiivisesti puheenvuoroja.
Ukrainan kirkko ei ole KMN:n jäsen, mutta sen yleiskokoukseen lähettämän delegaation jäsen Alexandra Kovalenko vaati, että asiaa olisi kutsuttava oikealla nimellä: kyseessä on Venäjän hyökkäys Ukrainan kimppuun.
Venäjän delegaatiolle osoittamissaan sanoissa Kovalenko piti hyvin surullisena, että ukrainalaisten vuodattamaa verta verrattiin Starbucksiin ja McDonald´siin.
Ylipäätään paikalla olleet ukrainalaiset eivät olleet lausuntoon tyytyväisiä, vaan olisivat halunneet paljon selkeämpiä muotoiluja, joissa olisi selvemmin osoitettu Venäjän rooli hyökkääjänä ja Ukrainan osa uhrina.
Suomen kirkot terävöittivät Ukraina-lausuntoa
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatio ehdotti Kirkon viestinnän tiedotteen mukaan loppulausuntoon muutoksia, joihin yhdeksän muuta kirkkoa liittyi.
Näitä muutosesityksiä muovanneita muita kirkkoja olivat esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko sekä Ruotsin, Norjan ja Islannin sekä Viron luterilaiset kirkot ja Yhdysvaltojen suurin luterilainen kirkko ELCA.
Muutosehdotukset liittyivät Venäjän roolin korostamiseen sodan laittomana hyökkääjänä sekä Venäjän ortodoksisen kirkon sotaa koskeviin kannanottoihin. Ehdotus alleviivasi, että laittoman hyökkäyssodan puolustaminen uskonnollisin syihin vedoten on kirkolta uskonnon väärinkäyttöä.
Muutosesitykset menivät läpi vain osittain. Venäjän ortodoksisen kirkon rooli sodan retorisena tukijana jäi lausunnossa huomiotta.
”Venäjän kirkkoa ei voida erottaa KMN:sta”
Kirkon tiedotteen mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon delegaatiota Karlsruhessa johtanut arkkipiispa Tapio Luoma linjaa, että ”Kirkkomme ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää, ettei Venäjän ortodoksinen kirkko anna tukeaan Venäjän laittomalle hyökkäykselle. Ilman tämän ehdon täyttymistä kirkkojemme välinen yhteydenpito ei voi jatkua”.
Luoma toteaa myös, että julkisuudessa esitetty kysymys Venäjän ortodoksisen kirkon erottamisesta KMN:n jäsenyydestä ei ole käytännössä realistista.
Kirkkojen ja KMN:n kaltaisten merkittävien globaalien toimijoiden on Luoman mukaan pyrittävä vaikuttamaan Venäjän ortodoksiseen kirkkoon, jotta se lopettaisi tukensa Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan.
Lue myös:
Intialaispiispa Abraham Mar Paulos: ”Olemme kirkossamme oikeutetusti apostoli Tuomaan perillisiä”
Kommentti: Ekumeeninen puistomessu todentaa teologisesti pienintä yhteistä nimittäjää