Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak) valmistuvat opiskelijat jakautuvat niihin, jotka voisivat mielellään ajatella työskentelevänsä kirkon palveluksessa, ja toisaalta niihin, jotka eivät pidä sitä vaihtoehtoa kovin todennäköisenä. Valmistuvat jakautuvat myös uskonnollisten käsityksiensä mukaan.
Tämä kaikki käy ilmi uudesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin Diakonia-ammattikorkeakoulussa kirkon alaa opiskelevien motivaatiosta, ammatillisen identiteetin kehittymisestä sekä uskonnollisuuden muutoksesta vuosina 2022–2023.
Tutkimustuloksia esitteli Turussa Åbo Akademissa 24.–26. toukokuuta pidetyillä Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä (TUTP) Diakin entinen opettaja Jouko Porkka. Hänen puheenvuoronsa oli nimeltään ”Diakista valmistuvien kirkonalan opiskelijoiden uskonnollisuus ja suhde kirkkoon”.
Tutkimuksessa vastauksia antoi 146 opiskelijaa. Heistä yli puolet oli Diakin Helsingin kampukselta, mutta joukossa oli runsaasti opiskelijoita myös Oulun, Porin ja Pieksämäen kampuksilta. He valmistuivat kirkon alan sosionomeiksi (AMK) joko diakoniatyön, nuorisotyön tai varhaiskasvatuksen alalle, tai sairaanhoitajiksi (AMK) ja diakonissoiksi.
Tutkimus antaa kuvan joukosta, joka vaikuttaa jakautuvan mielipiteissään ja suunnitelmissaan selkeästi niin, että ääripäät korostuvat.
Molemmissa ryhmissä oli myös kohtalaisen paljon niitä, jotka ajattelivat kaikkien uskontojen olevan yhtä tosia.
LUTERILAISEN USKON väittämissä täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevat olivat myös eniten sitä mieltä, että vaikka monissa uskonnoissa on jossain määrin totuutta, täydellisimpänä totuuden voi löytää vain yhdessä uskonnossa.
Uskonnollisesti vähiten luterilaiseen uskoon sitoutuneet olivat taas korostetuimmin sitä mieltä, että kaikki uskonnot perustuvat epätosiin uskomuksiin, mutta ne edustavat silti tärkeitä inhimillisiä arvoja.
Molemmissa ryhmissä oli myös kohtalaisen paljon niitä, jotka ajattelivat kaikkien uskontojen olevan yhtä tosia, ja ne opettavat pohjimmiltaan samaa ikuista totuutta.
Luterilaista uskoa mittaavan indeksin väittämien kanssa oli 146 vastaajasta täysin samaa mieltä runsas kolmasosa (37 %), jokseenkin samaa mieltä lähes yhtä paljon (32 %), ei samaa eikä eri mieltä noin joka viides (21 %) ja täysin eri mieltä kymmenes (19%).
Entä millä tavalla opiskelijan suhtautuminen luterilaisuuden oppeihin voisi korreloida sen kanssa, olisiko kirkko opiskelijan mielestä mahdollinen työpaikka?
Ensimmäisen indeksin mukaiseen ryhmään (Luterilainen usko: täysin samaa mieltä) kuuluvien keskuudessa mielenkiintoisinta olisi työskennellä kirkon alalla. Heissäkin oli kuitenkin runsaasti myös sellaisia, jotka arvioivat voivansa työskennellä myös sosiaali- ja terveysalalla tai muulla alalla.
Neljännessä ryhmässä (Luterilainen usko: täysin ja jokseenkin eri mieltä) ylivoimaisesti mielenkiintoisinta olisi työskennellä sosiaali- ja terveysalalla.
Toisessa ryhmässä (Luterilainen usko: jokseenkin samaa mieltä) halukkuus kirkon ja sosiaalialan töihin on suunnilleen yhtä vahvaa.
Kolmannessa ryhmässä (Luterilainen usko: en ole samaa enkä eri mieltä) halukkuus sosiaali- ja terveysalan töihin oli huomattavan suurta, mutta varsin moni voisi ajatella työpaikkanaan myös kirkkoa.
Kirkko on työvoimansa suhteen nyt kilpailutilanteessa.
TAUSTALLA ON erilaisia tutkittuja tekijöitä. Mutta myös tiettyjä yllätyksiä: työelämän muutos on Porkan mukaan ollut nopeaa.
– Hankkeen suunnitteluvaiheessa näytti siltä, että kirkon henkilöstömäärä tulee vähenemään eikä kirkko pysty työllistämään kaikkia halukkaita. Tällä hetkellä tilanne on täysin päinvastainen. Epäpäteviä työntekijöitä, siis sellaisia, joilta puuttuu ammattiin vaadittava koulutus, on kirkossa koko ajan enemmän. Myös sote-kentällä on työvoimapula, Porkka sanoi.
Kirkkoa koskevien muutoksien taustalla on Porkan esittelemän tutkimuksen mukaan myös muita syitä, kuten jo aiemmin tutkittu ja todettu uskonnollisuuden vähentyminen nuoremmissa sukupolvissa.
Diakin opiskelijoiden joukossa on Porkan mukaan siis sekä hyvin hengellisesti suuntautuneita että kirkkokriittisiä, jotka ovat suuntautuneet muualle kuin kirkkoon.
Tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että Diakin kirkon alan tehtäviin valmistuneille seurakunnat eivät ole automaattisesti kaikille se halutuin vaihtoehto. Syinä ovat Porkan mukaan kirkkoon suhtautumisen ohella varsinkin kirkon usein sosiaalialaa heikommat palkat ja hankalammat työajat. Lisäksi kirkon sisällä ei ole kovin hyviä uralla etenemisen mahdollisuuksia.
Tällä kaikella on Porkan mukaan seurauksia kirkon lähivuosien työvoimatilanteen kehittymiselle – kirkko on työvoimansa suhteen nyt kilpailutilanteessa. Kuitenkin moni uskoon myönteisesti suhtautuva opiskelija näkee kirkon työt positiivisena vaihtoehtona.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä