Turussa viime viikolla pidettyjen Teologian ja uskonnontukimuksen päivien (TUTP) runsaaseen tarjontaan kuului myös Itä-Suomen yliopiston tutkijan Heta Hurskaisen analyysi Inkerin kirkossa syyskuussa 2023 pidetyn viiden suomalaisen pappisvihkimyksen kirkollisista ja poliittisista ulottuvuuksista.
Hurskaisen esityksen nimenä oli ”Kirkon ja politiikan ero? Pappisvihkimykset ja Inkerin kirkko syksyllä 2023”. Esityksessään Hurskainen päätyi johtopäätökseen, jonka mukaan Inkerin kirkossa toimitetut suomalaisten miesten pappisvihkimykset ovat paitsi järjestöjen ja Inkerin kirkon yhteydenpidon vahvistamista, myös mahdollisesti valmistautumista siihen tilanteeseen, jossa järjestöt joko eroaisivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydestä tai ainakin erottautuisivat siitä vielä nykyistä selkeämmin.
Pietarissa syyskuussa 2023 Inkerin kirkon papeiksi vihityt suomalaiset työskentelevät Kansanlähetyksen (KL), Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Raamattuopiston (SRO) palveluksessa.
Hurskaisen esitys pohjautui Kansanlähetyksen, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ja Raamattuopiston nettisivuihin ja niissä luettavissa oleviin asiakirjoihin, järjestöjen johtajien haastatteluihin ja blogeihin, Inkerin kirkon nettisivuihin sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen ohjauskeskustelujen muistioihin syyskuulta 2023.
Esityksessään Hurskainen kävi läpi vihkimykseen osallistuneiden miesten suomalaisten taustajärjestöjen teologista identiteettiä. Lisäksi hän tarkasteli sitä, kenen palveluksessa Inkerin kirkon vihkimät suomalaiset miehet itse asiassa ovat. Näkökulmia Hurskaisella oli kaksi, ensinnä suomalaisten järjestöjen näkökulma ja toiseksi Inkerin kirkon.
Taustajärjestöjen identiteeteistä Hurskainen mainitsee esimerkiksi niiden kohtalaisen yhtäläisen raamattunäkemyksen.
Kaikilla kolmella järjestöllä on yhteistyötä seurakuntien kanssa, mutta myös omaa jumalanpalvelustoimintaa – joko seurakuntien tai omissa tiloissa. Opillisesta ja lähetysidentiteetistä sekä sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä on Hurskaisen mukaan kerrottu vaieten tai yleisluontoisesti (KL ja Sley) tai avoimesti ja avattu kanta myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa (SRO).
Vihkimyksellä on siis Inkerin kirkosta katsoen vahva yhteys Suomen tarpeisiin.
KENEN PALVELUKSESSA sitten ollaan? Hurskaisen havaintojen mukaan eri järjestöissä asiaa selitetään hieman eri sanoin, mutta yleisesti ottaen taustajärjestöt korostavat vihittyjen roolia Inkerin kirkon palveluksessa – myös silloin, kun Inkerin kirkon työtä tehdään Suomessa.
Järjestöissä tiedostetaan, että Inkerissä vihityillä ei ole pappisoikeuksia Suomen kirkossa, mutta järjestöjen sisällä on silti joitakin toimintamahdollisuuksia. Hurskainen siteerasi luennossaan SRO:n pääsihteeriä Lauri Vartiaista, jonka mukaan ”Suomessa ei ole enää erillisvihkimyksiä, etsitty tie, jolla vihittävien kutsumus, kirkon käytännöt ja SRO:n työ voidaan yhdistää.”
Inkerin kirkon näkökulma asiaan on Hurskaisen mukaan hieman toinen. Hän mainitsi emerituspiispa Aarre Kuukaupin sanoneen, että ”vihkimys auttaa erityisesti suomalaisia herätysliikkeitä”. Vihkimyksellä on siis Inkerin kirkosta katsoen vahva yhteys Suomen tarpeisiin.
Hurskainen esitti, että Inkerin kirkon lähetysnäyn mukaan tärkeää kirkolle on perustaa uusia seurakuntia erityisesti Venäjällä, mutta julistaa myös kaikille venäläisille Venäjän rajojenkin ulkopuolella.
Vihkimysten poliittisuuteen liittyen Hurskainen totesi, että mainittujen kolmen suomalaisen järjestön ja Inkerin kirkon arvot ovat hyvin samansuuntaisia: ne kaikki korostavat Raamatun asemaa Jumalan sanana, pyhän kirjan erehtymättömyyttä, kristillistä heteronormatiivista perhekäsitystä – jota halutaan tukea – ja kielteisyyttä samaa sukupuolta olevien avioliittoa kohtaan. Inkerin kirkon näkökulmasta Suomen kirkko ei ole konservatiivinen: siksi idästä katsoen konservatiivinen luterilainen kirkko löytyykin suomalaisista järjestöistä. Vihittyjen kautta yhteys Inkerin kirkosta Suomeen on olemassa.
Johtopäätöksinään Hurskainen esitti, että sekä järjestöt että Inkerin kirkko ovat moraalisia vaikuttajia. Ne vaikuttavat samaa mieltä oleviin ja sitä kautta niiden pyrkimys on vaikuttaa myös laajempaan ryhmään. Hurskainen näki asiassa myös liittymäkohtia Venäläinen maailma -ideologiaan, koska Venäjällä maan luterilaiset ovat yhdessä laajemminkin Venäjän arvojen tukena.
Onko pappisvirka sitten nyt jollakin tavalla välineellistetty? Hurskainen arvioi, että Venäjän puolelta katsoen virka auttaa pitämään yhteyttä samalla tavalla ajatteleviin. Mistään propagandistisesta ei hänen mukaansa ole kuitenkaan kysymys.
Lisäksi suomalaiselta puolelta nähtynä virka (eli Inkerin kirkosta saadut vihkimykset) auttaa Hurskaisen mukaan valmistautumaan siihen mahdolliseen tilanteeseen, jossa erottaisiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteydestä tai ainakin erottaudutaan siitä vielä selkeämmin. Omia vakuutetaan piispojen ja samaa sukupuolta olevien avioliiton kannattajien auktoriteetin menetyksestä. Kirkollinen jatkuvuus ja yhteys on taattu Inkerin kirkon luterilaisessa yhteydessä.
Hurskainen esitti myös loppukysymyksen: millä tavalla suomalaisella puolella perustellaan liittymistä Inkerin kirkon arvojen sitomiseen kansalliseen (Venäjän) politiikkaan, jossa vastustetaan länsimaista yhteiskuntaa?
Lue TUTP:n uutisista myös:
”Me olimme täällä ensin” – Björn Vikström luennoi etnonationalismista, uskonnollisesta toiseudesta
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä