Suomessa uskonnollisuus ja hengellisyys on yleisesti ottaen laskusuunnassa. Mutta hieman yllättäen tytöt vaikuttavat tutkimuksien mukaan olevan ajattelussaan entistä liberaalimpia ja ei-uskonnollisia, kun taas pojat vaikuttavat entistä konservatiivisemmilta ja uskonnollisemmilta.

Lisäksi pojat vaikuttavat olevan paremmin voivia kuin tytöt. Kyselytutkimuksissa tämä ero käy selkeästi esille konfirmoitavien nuorten kohdalla.

Tämä ja paljon muuta kävi ilmi Turussa vietettyjen Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien (TUTP) avajaispäivän keynote-luennosta, jonka piti Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Hänen luentonsa ”Young people religion and wellbeing – Tradition, continuity and transition” (Nuoret, uskonto ja hyvinvointi – tradtio, jatkuvuus ja muutos) perustui tuoreimpaan julkistettuun Nuorisobarometriin, Lutheran Youth in Finland – National Study on Confirmation Work in Finland in 2019-2023 -tutkimukseen, sekä kolmeen kansainväliseen tutkimukseen.

Eräissä käytetyistä tutkimuksista otos on huomattavan laaja.

Tervo-Niemelä käsitteli asiaa laajasti, esitellen useita erilaisia kyselyjen tuloksia graafeina ja muina analyyseina.

Eräät esitellyistä tuloksista ovat varsin hämmentäviä. Esimerkiksi vuonna 2023 luterilaisista konfirmoitavista pojista Suomessa 50 prosenttia uskoi Jumalan olevan olemassa, kun taas tytöistä vain 37 prosenttia uskoi siihen. Vastaavasti 53 prosenttia pojista arvioi uskonsa vahvistuneen rippikoulun aikana, mutta tytöistä vain 42 prosenttia vastasi samoin.

18–24-vuotiaista nuorista miehistä vain 21 prosenttia arvioi itsensä ”ei lainkaan uskonnolliseksi”, mutta nuorista naisista peräti 42 prosenttia sijoitti itsensä tähän kategoriaan.

Suomelle on tyypillistä, että perheenjäsenet, erityisesti miehet, keskustelevat keskenään vähän, niin uskonnosta kuin muistakin tärkeistä asioista.

ERITTÄIN LAAJASSA esityksessään Tervo-Niemelä kuitenkin osoitti tuloksilla ja kertoi yhteenvedossaan, että kaikesta huolimatta uskonnollisuus on suomalaisten keskuudessa kuitenkin yleisesti ottaen vuosikymmenien mittaan vähentynyt. Mitä nuoremmista ikäkohorteista on kysymys, sitä useammin suomalaiset kyselytutkimuksissa luonnehtivat itseään ”ei-uskonnollisiksi ja ei-henkisiksi”.

Myös kokonaan ei-uskonnollisen kasvatuksen saaneiden osuus lisääntyy Suomessa. Lisäksi uskonnon merkitys elämässä on vähentynyt myös niissä perheissä, joissa lapset kuitenkin on kasvatettu johonkin tiettyyn uskontoon kuuluviksi. Samankaltaisia tuloksia eräistä muista maista antaa Tervo-Niemelän esityksen taistana käytetty kansainvälinen TORAG-tutkimus.

Mikä esitellyssä aineistossa sitten olisi tyypillistä nimenomaan Suomelle? Tervo Niemelän mukaan kolme seikkaa nousee esille: monet suomalaiset luonnehtivat itseään uskonnollisemmiksi kuin perheensä tai vanhempansa, seuraava sukupolvi tapaa aliarvioida edellisen uskonnollisuutta – ja perheenjäsenet, erityisesti miehet, keskustelevat keskenään vähän, niin uskonnosta kuin muistakaan tärkeistä asioista.

Tervo-Niemelä esittikin kysymyksen: aiheuttaako vaikenemisen kulttuuri suomalaisissa perheissä ”sekularismi-kallistuman”? Suomalaiset vanhemmat eivät hänen mukaansa ole myöskään onnistuneet kovin hyvin siirtämään uskonnollisuuttaan seuraavalle sukupolvelle – uskontoa pidetään Suomessa myös hyvin yksityisenä asiana.

Puhumattomuuden kulttuurista kertoo Tervo-Niemelän mukaan esimerkiksi se, että vertailussa Saksaan, Italiaan, Unkariin ja Kanadaan suomalaiset nuoret – varsinkin pojat – puhuivat teini-ikäisinä hyvin harvoin äitinsä kanssa uskonnollisista kysymyksistä.

Tervo-Niemelä esitti kysymyksen, onko konfirmaatioikä nykyisin otollisempi pojille, onko poikien kognitiivinen kehitystaso sopivampi rippikoululle kuin tyttöjen?

USKONNOLLISUUS JA hyvinvointi näyttävät tutkimuksien mukaan kulkevan käsi kädessä, niiden välillä näyttää olevan positiivinen yhteys. Uskonnolliset ihmiset ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä eklämäänsä, kuin ei-uskonnolliset. Ihmiset, joiden lapsuudenkodissa uskonnolla oli näkyvä rooli, kertovat myös lapsuutensa olleen onnellinen useammin kuin sellaiset, joilla uskonto ei kotona lapsuudessa näkynyt.

Toisissa tutkimuksissa tämä yhteys on tosin kiistettykin.

Kuitenkin vuonna 2023 miespuolisista konfirmoitavista Suomessa 48 kertoi kyselyssä nauttivansa elämästään. Tytöistä näin vastasi vain 30 prosenttia. Aineisto kertookin Tervo-Niemelän mukaan siitä, että sukupuolien erot näyttäisivät kasvavan Suomessa sekä uskonnollisuutta että onnellisuutta koskien – poikien kohdalla esimerkiksi hyvinvoinnissa on huomattava ero tyttöihin verrattuna.

Tervo-Niemelä huomautti, että nuorten miesten konservatiivisuuden lisääntyminen ja vastaavasti nuorten naisten liberaalistuminen ovat kansainvälisiä ilmiöitä.

Sukupuolien erot Suomessa tutkimuissa asioissa herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä esimerkiksi rippikoulusta ja iästä, jolloin se käydään. Tervo-Niemelä esitti kysymyksen, onko konfirmaatioikä nykyisin otollisempi pojille, onko poikien kognitiivinen kehitystaso sopivampi rippikoululle kuin tyttöjen? Ovatko tytöt Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo ”liian vanhoja” rippikoulun aikana?

Tutkimustuloksia voidaan myös haastaa uusilla kysymyksillä. Tervo-Niemelä pohdiskeli myös sitä, johtuuko tyttöjen hyvinvoinnin vähentyminen uskonnollisuuden vähentymisestä – vai toisinpäin? Tavoittavatko he poikia vähemmän kirkossa ja uskonnossa jotakin, joka olisi heitä varten? Vai ovatko edellä kuvatut erot poikien ja tyttöjen välillä kuitenkin vain kaksi satunnaista ilmiötä, jotka eivät ole suhteessa toisiinsa?

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta 

Ilmoita asiavirheestä