Aikataulu ei antanut odottaa – Mikkelin piispanvaalin maallikkovalitsijat valittiin väistyvien luottamushenkilöiden voimin

Mikkelin hiippakunnan piispanvaalin maallikkovalitsijat on valittu. Tuomiokapituli vahvisti valinnat 21.12. istunnossaan.

Piispanvaalissa äänioikeutettuja maallikoita ovat seurakuntien valitsemat maallikkovalitsijat, kirkolliskokoukseen valitut maallikkoedustajat, kirkkohallitukseen valittu maallikkojäsen ja hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet. Näiden lisäksi äänioikeutettuja ovat tuomiokapitulin lakimiesasessori sekä hiippakunnassa äänioikeutetut papit ja lehtorit.

Mikkelin hiippakunnan piispanvaalissa on noin 1100 äänioikeutettua.

Seurakuntien maallikkovalitsijat valittiin nyt tämänhetkisten luottamushenkilöiden voimin sen sijaan, että olisi odotettu ensi vuoden alkuun, jolloin syksyn seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt aloittavat tehtävässään. Mikkelin tuomiokapitulin lakimiesasessorin Jyrki Klemolan mukaan asetelma tiedostettiin piispanvaalin aikataulua laadittaessa.

– Tuomiokapitulin päättämän vaaliaikataulun peruste oli tavoite saada vaali toimitettua ennen ensi vuoden 2023 kesää. Aikataulu mahdollistaa sen, että uusi piispa pääsee aloittamaan virassa syyskuun alusta 2023. Jos uusien kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen järjestäytymistä olisi jääty odottamaan, tuo ensi syksyyn tähtäävä tavoite olisi ollut käytännössä melko mahdoton saavuttaa, Klemola toteaa.

Mikkelin hiippakunnan nykyinen piispa Seppo Häkkinen jää eläkkeelle syyskuun alussa 2023.

Klemolan mukaan seurakuntien maallikkovalitsijoiden nimeämisen takaraja 16.12. mahdollisti kuitenkin marraskuussa käytyjen seurakuntavaalien tuloksen huomioimisen.

– Monien yhteydenottojen perusteella tiedän, että useissa seurakunnissa tämä kysymyksenasettelu tunnistettiin. En kuitenkaan osaa arvioida, mikä vaikutus sillä on ollut maallikkovalitsijoiden valinnassa. Seurakuntavaalien jälkeen seurakuntien luottamushenkilöinä tietysti myös jatkaa suuri joukko nyt toimikautensa päättäviä luottamushenkilöitä.

Piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkaa 1.1.

Mikkelin tuomiokapituli vahvisti 21.12. kokouksessaan myös piispanvaalin viralliseksi ehdokasasettelun ajaksi 1.1.–1.3.2023. Tänä aikana valitsijayhdistysten on toimitettava tuomiokapituliin perustamisasiakirjat, jotta ne saavat ehdokkaansa virallisesti ehdolle.

Valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään 30 äänioikeutettua. Valitsijayhdistyksellä on oikeus asettaa vaalissa ehdolle pappi, joka on antanut kirjallisen suostumuksen ehdokkuudelleen.

Vaaliin ehdokkaiksi ovat tähän mennessä lupautuneet kansliapäällikkö Pekka Huokuna, Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen, Imatran kirkkoherra Mari Parkkinen, kenttäpiispa Pekka Särkiö ja Joutjärven kirkkoherra Hannes Wallin.

Lue myös

Kansliapäällikkö Pekka Huokuna lähtee ehdokkaaksi Mikkelin piispanvaaliin

Kirkkoherra Sammeli Juntunen lähtee ehdolle Mikkelin hiippakunnan piispanvaaliin

Kirkkoherra Mari Parkkinen lähtee ehdolle Mikkelin piispanvaaliin

Kenttäpiispa Pekka Särkiö ja Joutjärven kirkkoherra Hannes Wallin lähtevät ehdolle Mikkelin piispanvaaliin

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliEnon seurakunnan kirkkoherraksi valittu Kati Nissi tahtoo seurakunnan välittävän toivon sanomaa
Seuraava artikkeliKatso miten hieno! – Lauri Kesäniemen piparkakkutalot monimutkaistuvat vuosi vuodelta

Ei näytettäviä viestejä