Lauri Kesäniemi innostui piparkakkutalojen tekemisestä 15-vuotiaana, kun hän vietti isoveljensä kanssa joululomaa lapsuudenkodissaan.

– Halusimme jotain tekemistä ja sitten keksimme, että tehdään yhdessä piparkakkutalo.

Veljekset löysivät netistä pienen, yksinkertaisen kirkon valmiit kaavat. Kaavat vaikuttivat siihen, mitä tehtiin, sillä kumpikaan ei vielä osannut tehdä kaavoja.

Myöhemmin Kesäniemi on jatkanut piparkakkutalojen tekemistä yksin. Hän nauttii siitä, että piparkakkutalon voi luoda alusta saakka itse: suunnitella, piirtää kaavat, päättää kaikki värit ja koristelut. Joka vuosi hän on tehnyt piparkakkutaloista entistä suurempia ja monimutkaisempia.

Lauri Kesäniemen ideat syntyvät matkoilla nähdyistä maisemista. Kuva: Lauri Kesäniemi

Piparkakkutalon tekemisessä on omat haasteensa. Kattojen tekemistä Lauri Kesäniemi pitää yhtenä haastavimmista vaiheista. Kun piparkakkutalo on iso tai erikoisen mallinen, katotkin ovat monimutkaisen muotoisia.

Koristelu harjaannuttaa myös kärsivällisyyttä. Joskus on koristeiden kuivumista odotettava pitkäänkin. Jos koristeluun koskee liian aikaisin, se voi mennä pilalle ja on aloitettava alusta.

Piparkakkutaikinat Kesäniemi ostaa kaupasta. Silloin kaikki taikinat ovat saman laatuisia. Viime vuosina hän on käyttänyt palojen yhteen liimaamiseen sulatettua hedelmäsokeria ja koristeluun itse tekemäänsä pikeeriä.

– Piparkakkutalon tekeminen auttaa minua pääsemään joulutunnelmaan. Se on ikään kuin joulunaikaan laskeutumisen rituaali, sellainen hauska projekti.

Kuumottava tilanne kameran kanssa

Pari vuotta sitten Kesäniemi osallistui Myllyn Parhaan järjestämään piparinleivonnan Suomen Mestaruus -kilpailuun. Koronarajoitusten vuoksi jokainen työskenteli kotonaan. Leipomista seurasi Kesäniemen kodissa myös uutiskuvaaja, sillä MTV teki kisoista loppukevennyksen illan Kymmenen uutisiin.

– Oli se aika kuumottava tilanne, kun kamera oli siinä koko ajan läsnä.

Tänä syksynä Lauri Kesäniemi on aloittanut opintojaan Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtoriohjelmassa. Hänen väitöskirjansa aiheena on herännäisyyden uskonnollis-teologisen profiilin muutos toisen maailmansodan ja 1970-luvun välillä.

Ideoita piparkakkutaloihin Kesäniemi saa yleensä omasta elämästään. Joitakin vuosia sitten hän kävi Kööpenhaminassa, ja joulun alla piparkakkutaikinasta rakentui kaupungin kadunpätkä taloineen.

Ahvenanmaalainen maalaistalo. Kuva: Jukka Granström

Tänä vuonna piparkakkutaikinasta muotoutuu ahvenanmaalaisen maalaistalon pihapiiri.

– Kävin kesällä pyörähtämässä Ahvenanmaalla. On hauskaa liittää piparkakkutalot kivaan kesämuistoon.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Antoisia lukuhetkiä!