Päätöksestä vihkiä naisia pappisvirkaan 40 vuotta – Piispat: ”Tämä kutsuu kiitollisuuteen ja vastuuseen”

Albaan pukeutunut naispuooinen pappi tekee ilmaan ristinmerkkiä.
Kirkolliskokouksen pappisviran naisille avanneesta päätöksestä on kulunut 40 vuotta. Kuva: Vera Kota-aho.

Historiallisesta päätöksestä vihkiä sekä naisia että miehiä papinvirkaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa tulee marraskuussa 2026 kuluneeksi 40 vuotta.

Suomen evankelis-luterilaiset piispat sekä kenttäpiispa kiittävät julkilausumassaan kaikkia, jotka ovat vastanneet kutsuun astua pappisvirkaan, sekä eri tahoja työstä, jota kirkossa on tehty yhteisen viran toteutumiseksi. Yhteinen pappisvirka eletään piispojen mukaan todeksi ennen kaikkea arkisessa työssä. He haluavat huolehtia, että kaikilla pappisvirkaan vihityillä on kirkossa työrauha.

Koko julkilausuma alla.

”KIRKOLLISKOKOUS PÄÄTTI marraskuussa 1986, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappisvirkaan voidaan vihkiä sekä miehiä että naisia. Päätöksessään kirkolliskokous totesi, että luterilaisen tunnustuksen mukaan kirkon virka on olemassa evankeliumin julistamista ja sakramenttien toimittamista varten. Tähän virkaan astuminen on vastausta Jumalan kutsuun.

Kirkolliskokouksen päätös ei muuttanut kirkon opetusta virasta, mutta se muutti merkittävällä tavalla kirkkomme ulkonaista järjestystä. Kaikki virkaan kutsutut vihitään yhteen ja samaan pappisvirkaan.

Tästä päätöksestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Kuluneet vuosikymmenet antavat syytä iloon.

Iloitsemme siitä, mitä yhteinen pappisvirka tuo kirkkoomme. Iloitsemme kaikista papeista, jotka palvelevat kirkkoa sanan ja sakramenttien virassa ja kulkevat ihmisten rinnalla. Iloitsemme myös siitä työstä, jota kirkossamme on tehty yhteisen viran toteutumiseksi.

Kaikki tämä kutsuu meitä jatkuvaan kiitollisuuteen ja vastuuseen. Yhteinen pappisvirka eletään todeksi ennen kaikkea arkisessa työssä, kun papit omalta osaltaan toteuttavat kirkolle annettua tehtävää julistamalla pelastavaa evankeliumia, toimittamalla sakramentteja, opettamalla ja palvelemalla sekä kaikessa siinä työssä, jossa kirkko kohtaa ihmisiä, lähellä ja kaukana.

Olemme kiitollisia kaikista, jotka ovat vastanneet kutsuun astua pappisvirkaan. Kiitämme myös seurakuntalaisia, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä siitä pitkäjänteisestä työstä, jolla yhteistä virkaa on eletty todeksi paikallisesti, kirkon ja ihmisten parhaaksi.

Piispoina haluamme huolehtia siitä, että kaikilla pappisvirkaan vihityillä on kirkossa työrauha.

Me kiitämme Jumalaa uskollisuudesta, jolla hän on johtanut kirkkoa. Luotamme siihen, että Jumala edelleen kutsuu ja varustaa tehtävään ihmiset, joita kirkko tarvitsee.

Tähän luottamukseen pohjaten kirkkomme jatkaa matkaansa yhtenä, yhteistä pappisvirkaa kantavana kirkkona, myös tulevina vuosikymmeninä.”

Arkkipiispa Tapio Luoma
Tampereen piispa Matti Repo
Kuopion piispa Jari Jolkkonen
Helsingin piispa Teemu Laajasalo
Oulun piispa Jukka Keskitalo
Espoon piispa Kaisamari Hintikka
Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand
Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen
Lapuan piispa Matti Salomäki
Mikkelin piispa Mari Parkkinen
Kenttäpiispa Pekka Asikainen

Lue lisää pappeudesta:

Piispat tunnistavat ongelman pappien tunnustuskirjojen tuntemuksessa

Tutkija: Pappien työorientaatio korostaa edelleen toimituksia, vaikka niihin osallistuu yhä harvempi

Lukijoilta: Yhtä luonnollista kuin oma pappeus oli äidilleni se, että toiset eivät hänen pappeuttaan hyväksyneet

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUutisanalyysi: Kiinan uusi laki etnisestä yhtenäisyydestä kiristää entisestään kirkkojen kontrollia
Seuraava artikkeliMäntsälän kirkkoherra avasi tiedotteessaan sateenkaaripareja koskevan esityksensä taustoja

Ei näytettäviä viestejä