Piispat Hintikka ja Åstrand: Kirkon ja ääriliikkeiden keskusteluissa kynnyskysymys on ihmisarvo

Kaikkien ihmisten samanarvoisuus perustuu evankeliumiin. Jos joku puolue tai kansanliike toimii niin, että evankeliumin arvot ovat selkeästi uhattuna, kirkon täytyy tehdä siihen jonkinlaista pesäeroa, sanoi Porvoon hiippakunnan tuleva piispa Bo-Göran Åstrand Jyväskylän Kirkkopäivillä perjantaina.

Kotimaan emännöimässä keskustelutilaisuudessa kirkon ja äärioikeiston suhteista keskustelivat Åstrandin lisäksi Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja ääriliikkeiden ja äärioikeiston tutkija, YTT Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.

Hintikka oli samaa mieltä Åstrandin kanssa siitä, että ihmisoikeudet ovat kynnyskysymys kirkon ja poliittisten liikkeiden suhteissa.

– Toivon, että pystyisimme eristämisen sijaan käymään dialogia. Parhaat keskustelut käydään pitkäjänteisesti, sitoutuen ja julkisuuden ulottumattomissa. Kynnyskysymys on kuitenkin se, ymmärretäänkö ihmisarvo asiaksi, jota kukaan ihminen ei voi toiselle antaa tai ottaa häneltä pois. Kaikkien yhtäläistä ihmisarvoa ei saa kyseenalaistaa, Hintikka sanoi.

Kotonen totesi, että dialogi vaatii aina toisen osapuolen tunnustamisen legitiimiksi osapuoleksi.

– Jos toinen ajattelee, että toisella ei ole oikeutta elää, on aika vähän edellytyksiä keskustella mistään.

Pakolaisten auttaminen yhdisti ruotsinkielisen Pohjanmaan konservatiivit ja liberaalit

Keskustelussa puhuttiin myös islamin pelosta. Islamisaation uhkakuvaan törmää yhä useammin populistisessa keskustelussa ja vihapuheessa.

Tommi Kotosen mukaan pelko kohdistuu lähinnä tiettyihin poliittisiin islamin virtauksiin. On ongelmallista, jos islam mielletään yhdeksi monoliitiksi.

Myös Bo-Göran Åstrand painotti, että tavallisia muslimeja ei tule sekoittaa militanttien suuntausten edustajiin. Hänen mukaansa kasvokkaiset kohtaamiset ovat hyvä tapa lisätä tietoa ja ymmärrystä.

– Pietarsaaren ruotsalaisessa seurakunnassa on toiminut pian kaksi vuotta naisten teehuone, jossa kokoontuu 70 musliminaista ja lasta yhdessä diakoniatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa puhumaan elämästä. Tämä on vaikuttavaa toimintaa.

Åstrand kertoi myös, että syksyllä 2015 Suomeen saapunut suuri turvapaikanhakijajoukko yhdisti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla hämmästyttävästi seurakuntien konservatiiveja ja liberaaleja.

– Ihmisillä oli valtava auttamisen tahto. He avasivat kotinsa ja puhalsivat yhteen hiileen. Pietarsaaressa oli tuhannen henkilön mielenosoitus pakolaisten hyvän kohtelun puolesta, ja siellä konservatiivit ja liberaalit seisoivat rinta rinnan torilla.

Kaisamari Hintikan mukaan ihmisten pelko islamia kohtaan pitää ottaa vakavasti ja kuulla. Pelkoa ei pidä sanoittaa pois, mutta siihen liittyen voi silti antaa vaihtoehtoisia näkökulmia. Häntä kiinnostaa, miksi islam herättää niin paljon pelkoja.

– Yhteiskuntatutkimuksen mukaan ihmisyhteisö kestää kriisejä sitä paremmin mitä heterogeenisempi se on. Jos kotoutuminen onnistuu, uudet tulokkaat voivat vahvistaa yhteiskuntaamme.

Hintikka viittasi myös Martti Lutherin ajatukseen siitä, että syntinen ihminen on käpertynyt itseensä.

– Myös itseensä käpertynyt kansakunta on syntinen, kun se ei avaudu muihin kansakuntiin päin.

”Myös äärimarginaaleissa eläville pitää sanoa, että he ovat arvokkaita ihmisiä”

Kaisamari Hintikan ja Tommi Kotosen mukaan isommissa kaupungeissa kasvavalle uudelle sukupolvelle moniuskontoisuus ja monikulttuurisuus ovat jo arkipäivää. Kotosen tutkimusten mukaan oikeistolaiset ääriliikkeet keräävät Suomessa enää lähinnä yli kolmekymppisiä miehiä. Nuoria joukossa ei juuri ole.

Åstrand totesi, että äärioikeistolaiseen ajatteluun ajautuneet ovat usein joutuneet syystä tai toisesta yhteiskunnan marginaaliin.

– Marginaalissa elämisen syitä pitää tutkia ja näitä ihmisiä pitää kutsua takaisin. Heille pitää sanoa, että myös he ovat arvokkaita ihmisiä.

Hintikka pohti, voisiko kirkko tarjota jotakin kanavia sille pelolle tai ratkaisuja siihen hätään, josta sekä ääriajattelu että islamofobia ponnistavat. Hänen mukaansa ääriajattelu tarjoaa usein yksinkertaisia, mustavalkoisia ratkaisuja hämmennykseen, jota maailman nopeat ja isot muutokset aiheuttavat.

”Oma maa, koti ja uskonto ovat tärkeitä kaikille ihmisille”

Yleisöstä kysyttiin, mikä on keskustelijoiden mielestä myönteistä isänmaallisuutta ja kansallismielisyyttä.

Kotonen harmitteli, että Suomessa on pitkälti jäänyt päälle taisteleva isänmaallisuus. Hän painotti, että kaikki kansallismielisyys ei kuitenkaan ole ulossulkevaa tai uhkaavaa.

Hintikan mukaan myönteinen isänmaallisuus ei rajaudu vain oman valtion rajojen sisään. Hyviä suomalaisia arvoja kannattaa viedä myös rajojemme ulkopuolelle.

Åstrandin mukaan monikulttuurinen isänmaallisuus on hyvää isänmaallisuutta.

– Oma maa, koti ja uskonto ovat tärkeitä kaikille ihmisille. Meiltä ei puutu niistä yksikään. Meillä on suuri vastuu niistä, joilta joku tai kaikki näistä on riistetty. Meidän on elettävä keskustellen ja osoitettava vieraanvaraisuutta, Åstrand sanoi.

Tilaisuudessa johtivat puhetta Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä ja toimituspäällikkö Freija Özcan. Koko keskustelun voi katsoa täältä.

Kuva: Jukka Granström. Kuvassa Tommi Kotonen (vas.), Kaisamari Hintikka ja Bo-Göran Åstrand.

Kirkkopäivien pääjärjestäjä on Kirkkopalvelut, joka on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja.

Lue myös muita juttuja Kirkkopäiviltä:

Piispa Seppo Häkkinen Kirkkopäivät-kohusta: ”Jos menetämme dialogin, mitä rakentavia välineitä meille jää?”

Paneelikeskustelu Kirkkopäivillä: Totuuden jälkeisestä ajasta on siirrytty häpeän jälkeiseen aikaan

Piispa Jari Jolkkonen kirjoitti kirjan, jossa tunnustaa kaipaavansa totuutta etsiviä ateisteja

Kommentti: Kirkkopäivät tuli näkyväksi ja tärkeäksi kuin varkain – syynä keskustelu Jussi Halla-ahon osallistumisesta

Pikkupuput Tuusulasta voittivat koululaisten Virsivisan – finaalissa virsiä piti tunnistaa emojien perusteella

Keskiluokkainen kirkko sai pyyhkeitä Kirkkopäivien imagokeskustelussa – ”Elitismikehitys uhkaa”

Arkkipiispa Tapio Luoma Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien väelle: Toivo on eri asia kuin optimismi

Köyhyyskeskustelu toi poliitikot kirkon alttarille: Jokainen euro budjetissa on arvovalinta

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPiispa Jari Jolkkonen kirjoitti kirjan, jossa hän tunnustaa kaipaavansa totuutta etsiviä ateisteja
Seuraava artikkeliKeskiluokkainen kirkko sai pyyhkeitä Kirkkopäivien imagokeskustelussa – ”Elitismikehitys uhkaa”

Ei näytettäviä viestejä