Köyhyyskeskustelu toi poliitikot kirkon alttarille: Jokainen euro budjetissa on arvovalinta

D-areenan eli eri diakonia-alan toimijoiden järjestämä keskustelu toi eri laitojen poliitikkoja yhteen Jyväskylän kaupunginkirkkoon osana Kirkkopäiviä lauantaina. Keskustelu pyrki vastaamaan suuriin kysymyksiin köyhyyden poistamisesta sekä yhteiskunnan ja kirkon rooleista suhteessa köyhyyteen.

Kirkon alttarin eteen sijoitetussa tuolirivistössä istuivat Keski-Suomen vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, europarlamentissa pitkän uran tehnyt ja nyt sinne uudestaan pyrkivä kokoomuksen Eija-Riitta Korhola, keskustan köyhyystyöryhmää johtanut entinen kansanedustaja Aila Paloniemi sekä jyväskyläläinen toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa.

Köyhyyskeskustelijoiden takana oli alttaritaulu ”Jeesus siunaa lapsia”. Kirkko oli melkein täynnä kuulijoita.

Kokemusasiantuntijat puuttuivat

Keskustelua veti Oulun seurakuntayhtymän johtaja Pekka Asikainen. Hän lähti liikkeelle kysymällä, mitä sana diakonia tuo mieleen.

Touko Aallolle se tuo mieleen lähimmäisenrakkauden ja välittämisen.

Eija-Riitta Korhola muistutti, että diakonia on alusta lähtien ollut kristinuskon ytimessä.

– Ei ole olemassa evankeliumia ilman diakoniaa, Korhola sanoi.

Pekka Asikainen totesi juonnossaan, että keskustelijat ovat hyväosaisia. Keskustelun myötä taputuksia annettiin monessa kohdassa. Runsaimmat taputukset sai Eija Tuohimaa todetessaan, että jälleen kerran köyhyyskeskustelusta puuttuvat kokemusasiatuntijat.

Asikainen kysyi panelisteilta, mikä on köyhyysraja, mutta yksikään ei tiennyt tai ei ainakaan sanonut ääneen tietävänsä. Se on 1 180 euroa.

Luultavasti vasemmistoliiton Li Andersson olisi tiennyt, mutta hän tuli paikalle noin vartin myöhässä.

Kesä koettelee köyhiä lapsiperheitä

Pekka Asikainen johdatteli keskustelua lapsiperheiden köyhyyteen.

Jussi Halla-ahon mukaan köyhyyskeskustelu keskittyy liian usein yhteen ihmisryhmään, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta.

Halla-ahon mukaan yksi keskeinen asia on se, että työstä pitäisi saada sellaista palkkaa, jolla selviää ja joka ei tee toimeentulotuen käyttämistä palkitsevammaksi.

Hän ilmaisi myös huolensa ulkomaisesta ”halpatyövoiman tuonnista”.

– Suomi tarvitsee jo huoltosuhteen takia ulkomaista työvoimaa, Touko Aalto vastasi takaisin.

Aalto painotti myös sitä, että jokainen euro budjetissa on arvovalinta.

Eija-Riitta Korhola nosti lapsiperheiden köyhyyteen liittyen esiin sen, että kesä on köyhissä lapsiperheissä erityisen tiukkaa aikaa. Li Andersson totesi, että Ruotsissa tarjotaan kaikille lapsille ilmainen uimakoulu sekä tuetaan kesäleiritoimintaa.

– Tarvitsemme enemmän arjen tasolla olevaa politiikkaa, hän sanoi.

Mikä on kirkon paikka köyhyyden poistamisessa?

Pekka Asikainen kysyi myös kirkon roolista köyhyyden poistamisessa. Eija-Riitta Korhola sanoi, että kirkon tehtävä on rakentaa ”eettistä infrastruktuuria”.

– Kirkko tarvitaan paikaksi, jossa kuunnellaan ja välitetään, ja jossa on mahdollisuus jakaa diakonista tukea, Touko Aalto sanoi.

Li Andersson muistutti, että ilman kirkon diakoniatyötä ja kansalaisjärjestöjen avustustyötä hyvinvointiyhteiskunta ei pysyisi pystyssä.

Jussi Halla-aho oli tässä osin samaa mieltä Anderssonin kanssa. Halla-ahon mielestä julkinen valta saattaa tottua liikaa siihen, että muut tahot hoitavat sen tehtäviä.

Keskustelun loppupuolella nousi esille se, että kansaneläkeläiset ovat uusin kasvava köyhien joukko.

– Vanhemmilla ikäpolvilla avun hakemiseen saattaa liittyä häpeää, Li Andersson sanoi.

Kuva: Jukka Granström. Touko Aalto, Li Andersson, Jussi Halla-aho ja Eija-Riitta Korhola Jyväskylän kaupunginkirkossa.

Lue myös muita juttuja Kirkkopäiviltä:

Uusi ilmiö: Seurakuntia pyydetään järjestämään myös koulukirkot korvaavia uskonnottomia tilaisuuksia

Keskiluokkainen kirkko sai pyyhkeitä Kirkkopäivien imagokeskustelussa – ”Elitismikehitys uhkaa”

Pikkupuput Tuusulasta voittivat koululaisten Virsivisan – finaalissa virsiä piti tunnistaa emojien perusteella

Piispa Seppo Häkkinen Kirkkopäivät-kohusta: ”Jos menetämme dialogin, mitä rakentavia välineitä meille jää?”

Paneelikeskustelu Kirkkopäivillä: Totuuden jälkeisestä ajasta on siirrytty häpeän jälkeiseen aikaan

Piispa Jari Jolkkonen kirjoitti kirjan, jossa hän tunnustaa kaipaavansa totuutta etsiviä ateisteja

Kommentti: Kirkkopäivät tuli näkyväksi ja tärkeäksi kuin varkain – syynä keskustelu Jussi Halla-ahon osallistumisesta

Piispat Hintikka ja Åstrand: Kirkon ja ääriliikkeiden keskusteluissa kynnyskysymys on ihmisarvo

Björn Wahlroos Jyväskylän Kirkkopäivillä: Ehdoton armo ei ehkä ole hyvä idea

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliUusi ilmiö: Seurakuntia pyydetään järjestämään myös koulukirkot korvaavia uskonnottomia tilaisuuksia
Seuraava artikkeliBjörn Wahlroos Jyväskylän Kirkkopäivillä: Ehdoton armo ei ehkä ole hyvä idea

Ei näytettäviä viestejä